K-tyypin pääsarjan tähtijärjestelmien elinkelpoisuus
_(pd).jpg)
K-tyypin pääsarjan tähden elinkelpoisuudella tarkoitetaan tähtityypin elämälle soveltuvuutta. Ne pysyvät vakaampina pidemmän aikaa kuin Aurinko.[1] Ne sallivat elämän kehitykselle pidemmän aikaa planeetalla, joka kiertää tähteä. Näitä tähtiä pidetään ”kultakutritähtinä”, koska ne lähettävät riittävästi säteilyä muussa kuin UV-säteilyn spektrissä,[2] mikä sallii nestemäisen veden olemassaolon planeetan pinnalla, joka on K-tyypin kiertolaisena elinkelpoisella vyöhykkeellä.[3] Planeetan elinkelpoinen vyöhyke on 0,1–0,4 ja 0,3–1,3 (AU) välillä,[4] riippuen tähdestä. Tämä on usein riittävän kaukana, että planeetta ei ole vuorovesilukkiutunut tähteensä. Ne pysyvät suhteellisen vakaina 10–30 miljardia vuotta[1], mikä on auringon 10 miljardin vuoteen verrattuna paljon. Niillä on vähän roihuja, mikä parantaa niiden elinkelpoisuutta verrattuna esimerkiksi punaisiin kääpiöihin, joilla on niitä paljon. Toistaiseksi K-tyypin pääsarjan tähtien ympäriltä on löydetty vain harvoja planeettoja. Havaitut planeetat ovat mahdollisia ehdokkaita maapallon ulkopuolisen elämän löytämiselle.[1]
Elinkelpoinen vyöhyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
K-tyypin tähden elinkelpoinen vyöhyke on likimääräisesti 0,1–0,4 ja 0,3–1 AU:n etäisyydellä tähdestä. Siinä eksoplaneetat altistuvat suhteellisen pienelle määrällä ultraviolettisäteilyä, etenkin vyöhykkeen ulkorajoille mentäessä. Tämä on elämän kannalta edullista, koska se tarkoittaa, että on tarpeeksi säteilyä tukemaan nestemäisen veden olemassaoloa planeetan pinnalla, mutta ei niin paljon säteilyä, että se tuhoaisi elämän.[4]
Elinkelpoinen vyöhyke on myös erittäin vakaa kestäen valtaosan tähden pääsarjavaiheesta.[5] Elinkelpoisen vyöhykkeen koko merkitsee myös, että vaikka planeetta kiertäisi myöhäisessä vaiheessa olevaa K-tyypin pääsarjassa olevaa tähteä, niin se ei joudu vuorovesilukkiutumaan emotähteänsä kohti. Tämä toimii sillä reunaehdolla, että planeetta kiertää elinkelpoisen vyöhykkeen ulkorajan keskivaiheilla. Tämänkaltaiset olosuhteet ovat edulliset elämän synnylle, koska planeetta voi pyöriä vapaasti välttäen vuorovesilukkiutuneiden planeettojen pulmat ja myös vuodenaikojen vaihtelun.[6]
Mahdollisesti elinkelpoisia planeettoja K-tyypin pääsarjan tähtien ympärillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tiedetään supermaapallo nimeltään HD 40307 g, joka kiertää K-tyypin pääsarjatähteä[7]. HD 85512 b-planeetan uskottiin alun perin mahdollisesti olevan elinkelpoinen,[8][9] mutta nyt sitä pidetään liian kuumana sellaiseksi.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Astrobiologia
- Punaisten kääpiötähtijärjestelmien elinkelpoisuus
- Elinkelpoinen planeetta
- Kuiden elinkelpoisuus
- Neutronitähtijärjestelmien elinkelpoisuus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Shiga, David: Orange stars are just right for life New Scientist. 6.5.2009. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Grossman, Lisa: Sun may not be a 'Goldilocks' star Science News. 18.11.2009. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Vieru, Tudor: Life Could Easily Develop Around Orange Dwarfs Softpedia. 7.5.2009. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Merchant, David: Orange Dwarf Stars and Life - Common? Alien Realities. 18.6.2009. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Hadhazy, Adam: Kepler's Hunt for Earths Shows Progress at Space Conference Popular Mechanics. 8.3.2010. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ XRaDiiX: Which Stars are a friendly place for life to form.Lets see... Abovetopsecret. 13.4.2011. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Hadhazy, Adam: Kepler's Hunt for Earths Shows Progress at Space Conference Popular Mechanics. 9.3.2010. Hearst. Arkistoitu 31.8.2010. Viitattu 10.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Kaltenegger, Lisa; Udry, S. ja Pepe, S.,: A Habitable Planet around HD 85512?. arXiv., 17.8.2011. Bibcode:2011arXiv1108.3561K. arXiv. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Pepe, F.; Lovis, C.; Ségransan, D.; Benz, W.; Dumusque, X.; Mayor, M.; Queloz, D.; Santos, N. C. ja Udry, S.: The HARPS search for Earth-like planets in the habitable zone. Astronomy & Astrophysics, 3.10.2011, 534. vsk, nro A58. doi:10.1051/0004-6361/201117055. Bibcode:2011A&A...534A..58P. arXiv. Viitattu 12.2.2016. (englanniksi)