HD 85512 b

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HD 85512 b
HD85512bWithHZ.svg
Löytäminen
Löytäjä(t) ESO:n tähtitieteilijät
Löytöpäivä 12. syyskuuta 2011
Havaintomenetelmä(t) Säteisnopeus
Kiertoradan ominaisuudet
Eksentrisyys 0,11 ± 0,1
Kiertoaika 54,43 ± 0,13 vrk
Fyysiset ominaisuudet
Lämpötila 298 K

HD 85512 b on eksoplaneetta, joka kiertää oranssia keskustähteään elämänvyöhykkeen sisäreunan tuntumassa. Planeetta on noin 3,6 maan massainen supermaa, jolla on kaasukehä. Kaasukehän ominaisuuksia ei tunneta. Jos planeetalla on riittävästi valoa heijastava ohuehko kaasukehä, sillä saattaa olla nestemäistä vettä ja elämää. toisaalta planeetta sattaa olla kasvihuoneilmiön elinkelvottomaksi kuumentama "super-Venus".

Keskustähti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Planeetan keskustähti HD 85512 (Gl 370) on oranssi pääsarjan tähti Purjeen tähdistössä 36 valovuoden päässä Maasta[1]. Spektrityyppi K5V. Tähti on aurinkoa vanhempi ja runsasmetallisempi[2]. Tähden teoreettinen säteilyntuotto eli bolometrinen luminositeetti on noin 0,126 Aurinkoa[2].

Planeetta HD 85512 b[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Planeetan löysivät Euroopan eteläisen observatorion (ESO) tähtitieteilijät Chilessä sijaitsevassa La Sillan observatoriossa[3][4] mittaamalla HARPS-spektrografilla[5] keskustähden huojunnan.

Planeetan kiertoaika 58.43 päivää, josta laskettu etäisyys keskustähdestä 0,26 AU[6]. Radan soikeus saattaa vaihdella välillä 0-0,21.

Planeetta HD 85512 b massa on ainakin 3,5-kertainen Maan massaan verrattuna, jolloin se on melko varmasti supermaa. Näin massiivisella planeetalla on aina kaasukehä. Tätä ei voi varmistaa, koska pelkkä planeetan keskustähteensä vetovoimalla aiheuttama huojunta on havaittu. Painovoima planeetan pinnalla on 1,4 g.

Liian kuuma vai suotuisa elämälle ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtitieteilijöiden mukaan HD85512 b sijaitsee ehkä vyöhykkeellä, jossa vesi saattaa pysyä planeetan pinnalla nestemäisessä muodossa[7], jos planeetan kaasukehä olisi hyvin suotuisa. Mutta planeetta kiertää melko optimistisesti arvioidun elämänvyöhykkeen sisäreunan lähellä[8], ja melko varmasti paksun kaasukehän kasvihuoneilmiö kuumentaa planeetan pintaa. Planeetan keskustähti säteilee planeetalle 1,88 kertaa niin paljon kuin Aurinko Maahan. Tämä on suunnilleen sama minkä Aurinko säteilee Venukseen, jossa kasvihuoneilmiö on riistäytynyt käsistä. Kaiken lisäksi planeetan arvellaan olevan vuorovesilukkiutunut siten, että aurinko paahtaa yhden pallonpuoliskon keskustaan.

Planeetta saattaisi olla tietyissä, suotuisissa oloissa elinkelpoinen ja sen pinta vain hieman Maata kuumempi. Planeetan kaasukehän tulisi muistuttaa Maan kaasukehää, olla runsaspilvinen ja maata runsaammin valoa heijastava.

Planeetan tulisi olla puoliksi pilvien peitossa[9][10] sekä valonheijastuskyvyn yli 50%[11], ja ehkä radan soikea, jotta se sopisi elämälle[2]. Planeetan kaasukehän huipun lämpötila, tasapainolämpötila on eräiden arvioiden mukaan keskimäärin 25 °C, jos planeetan kaasukehä muistuttaa Maan kaasukehää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HD 85512 b.