Kääpiövalas
Sivulta puuttuu | Kääpiövalas | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Kääpiövalaan koko ihmiseen verrattuna | ||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Puutteellisesti tunnettu [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Caperea marginata Gray, 1864 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Kääpiövalaan levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Kääpiövalas Wikispeciesissä |
Kääpiövalas (Caperea marginata) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä hetulavalaslaji. Se on niistä pienin ja heimonsa ainoa laji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Kääpiövalas on 5–6 metrin pituinen ja voi painaa 4,5 tonnia. Naaraat ovat koiraita suurempia. Selkä ja kyljet ovat tumman harmaita. Väritys tummenee valaan ikääntyessä. Vatsapuoli on valkoinen. Selkäevä kaartuu taaksepäin ja sijaitsee ruumiin takapuolella. Evät ovat pienet, kapeat ja pyöreähköt ja tummemmat kuin muu ruumis. Pyrstön keskellä on pieni lovi. Pää on pienehkö ja siinä on pieni sierainaukka. Yläleuka on silovalaiden tapaan kaareva. Kidassa on 210–230 hetulaa kummallakin puolella. Niiden pituus voi olla 69 senttiä ja ne ovat väritykseltään vaaleaneltaisia. Kääpiövalalaan hetulat ovat vahvemmat ja taipuisammat kuin muilla hetulavalailla. Kurkussa on kaksi uurretta, jotka laajentavat sitä hieman ruokailun aikana. Kylkiluita on enemman kuin millään muulla hetulavalaalla. Kääpiövalas luokiteltiin aemmin silovalaisiin, mutta kuuluu nykyään omaan heimoonsa, vaikka sillä on silovalaiden kanssa monia yhteisiä piirteitä kuten yläleuan kaarevuus[2].
Levinneisyys ja elinympäristö [muokkaa]
Kääpiövalasta tavataan eteläisen pallonpuoliskon lauhkeissa merialueilla Antarktiksen ympäristössä Tyynessä valtameressä ja Atlantissa. Niitä tavataan muun muassa Tasmanian, Etelä-Australian, Etelä-Afrikan ja Falklandinsaarten alueella. Kääpiövalaiden määrää ei tiedetä, mutta se lienee alhainen ja niitä tavataan harvoin. Lajin suurimpia uhkia lienevät ryöstökalastus ja elinympäristön muutokset, mutta laji ei ole uhanalainen[3].
Elintavat [muokkaa]
Kääpiövalaat liikkuvat yleensä yksin tai pareittain, mutta jopa 80 valaan ryhmiä on havaittu[2]. Niiden elintavoista tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Ei ole varmuutta elävätkö perheryhminä tai muista sosiaalisista piirteistä. Kääpiövalaat ovat nopeita ja vahvoja uimareita Kääpiövalaat syövät lähinnä krillejä ja hankajalkaisia, joita ne siivilöivät vedestä muiden hetulavalaiden tapaan[2]. Kääpiövalas naaraat synnyttävät yhden poikasen noin 11 kuukauden kantoajan jälkeen. Poikasen imetysajaksi on arvioitu 6–12 kuukautta[4]. Synnytys tapahtuu luultavasti rantavesissä ja matalissa vesissä keväällä tai kesällä[2].
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Caperea marginata IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d MarineBio: Pygmy Right Whale, Caperea marginata at MarineBio.org 12. 9. 2007. MarineBio. Viitattu 12. 1. 2008.
- ↑ WDCS: Whale and Dolphin Conservation Society (WDCS) - Pygmy right whale Distribution and Threats 2008. VDCS. Viitattu 13. 1. 2008.
- ↑ Sarah Cover: ADW Caperea marginata Information 2000. University of Michagan. Viitattu 13. 1. 2008.
