Joe Finley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joe Finley
Henkilötiedot
Syntynyt29. kesäkuuta 1987 (ikä 36)
Edina, MN, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Lempinimi Big Joe,[1] Iso Kolmonen[2]
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 203 cm
Paino 109 kg
Seura
Seura -
Sarja -
Pelinumero 3
Pelaajaura
Pääsarjaura 2011–2019
Aik. seurat Hershey Bears (AHL)
South Carolina Stingrays (ECHL)
Rochester Americans (AHL)
Buffalo Sabres (NHL)
New York Islanders (NHL)
Bridgeport Sound Tigers (AHL)
Hamilton Bulldogs (AHL)
Iowa Wild (AHL)
HIFK (SML)
NHL-varaus 27. varaus, 2005
Washington Capitals

Joseph Scott Finley (s. 29. kesäkuuta 1987 Edina, Minnesota) on yhdysvaltalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija, joka pelasi puolustajana. Finley on 203 cm pitkä ja 109 kg painava. HIFK:n entinen urheilutoimenjohtaja Tom Nybondas on kuvaillut häntä vahvaksi ja ulottuvaksi puolustajaksi.[3] Finley on pelannut urallaan myös laitahyökkääjänä.[4] Hän on aiemmin pelannut 21 NHL-ottelua tehden yhden syöttöpisteen ja keräten 32 jäähyminuuttia. Finley on ajoittain myös tapellut.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Junioriura ja yliopistovuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHL-joukkue Seattle Thunderbirds varasi Finleyn 88. pelaajana kesällä 2003,[4] mutta hän ei kuitenkaan koskaan siirtynyt CHL:ään pelatukseen Yhdysvaltain yliopistosarjoissa. Finley pelasi kauden 2003–2004 Edina High'n high school -joukkueessa, jonka jälkeen hän siirtyi kaudeksi 2004–2005 USHL-junioriliigan Sioux Falls Stampedeen. Finley sijoittui 181 minuutillaan koko liigan jäähypörssissä viidenneksi.[5]

Washington Capitals varasi Finleyn Vuodet 2005–2009 Finley kävi Pohjois-Dakotan yliopistoa. Freshman -vuotenaan 2005–2006 hän sijoittui 96 minuutillaan WCHA:n jäähypörssissä kuudenneksi. Finley voitti kauden päätteeksi sarjan mestaruuden. Sophomore -vuotenaan 2006–2007 hän voitti UND:n sisäisen tehotilaston lukemalla +17. Kaudella 2007–2008 Finley sai kyseenalaista huomiota mm. Wisconsin-Madisonin yliopistojoukkuetta vastaan pelatun ottelun jälkeen lyötyään mailalla vastustajajoukkueen maskottia Buck Badgeria. Hän joutui pyytämään tekoaan anteeksi kirjeellä. Samalla kaudella, 2. helmikuuta 2008 Minnesotan yliopistojoukkuetta vastaan pelatun vierasottelun jälkeen Finley kävi kättelyjonossa käsiksi vastustajoukkueen Blake Wheeleriin.[6] Hän voitti kauden aikana UND:n sisäisen tehotilaston lukemalla +25. Viimeisellä yliopistokaudellaan 2008–2009 Finley nousi joukkueensa varakapteeniksi. Kauden päätteeksi hänet valittiin WCHA:n akateemiseen tähdistökentälliseen.[4]

Huhtikuussa 2009 Finley teki kaksivuotisen tulokassopimuksen Washington Capitalsin kanssa. Hän siirtyi heti AHL-joukkue Hershey Bearsin vahvuuteen[7] ja pelasi siellä yhden runkosarjaottelun. Finley tappeli heti AHL-debyytissään 12. huhtikuuta 2009 vieraissa Wilkes-Barre/Scranton Penguinsia vastaan Paul Bissonnetten kanssa. Kauden jälkeen, heinäkuussa 2009 hänet pidätettiin yliopistokaupungissaan Pohjois-Dakotan Grand Forksissa. Finley oli juhlimassa joukkuetoverinsa Matt Frattinin kanssa ja he heittivät kampuksen poliisin mukaan astiastoa, pöydän ja ruohonleikkurin asunnosta kadulle. Liikennettä ohjattiin, kunnes katu oli puhdistettu. Kaksikko juoksi lyhyen matkan, kunnes Finley päätti pysähtyä tunnustamaan tekonsa. Aluksi hän kertoi poliisille väärän henkilöllisyyden, mutta tunnusti myöhemmin putkassa oikean nimensä.[6][8]

Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finley vietti kauden 2009–2010 ECHL-joukkue South Carolina Stingraysissa, mutta hän pelasi marraskuussa 2009 tulleen, leikkaushoitoa vaatineen käsivamman vuoksi vain 17 runkosarjaottelua.[9] Myös kauden 2010–2011 Finley pelasi suurimmaksi osaksi Stingrayssa. Pelejä Hershey Bearsin AHL-joukkueessa kertyi seitsemän. Syyskuussa 2011 hän teki vapana agenttina sopimuksen AHL-joukkue Rochester Americansin kanssa.[1] Saman vuoden marraskuussa Finley teki kolmivuotisen ja kaksisuuntaisen NHL-sopimuksen Americansin emoseura Buffalo Sabresin kanssa.[10] Hänet nostettiin Sabresin NHL-vahvuuteen kaksi päivää myöhemmin ja Finley teki NHL-debyyttinsä 2. joulukuuta 2011 Detroit Red Wingsia vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 7.51 minuuttia.[11] Finley pelasi kauden 2011–2012 aikana NHL:ssä viisi runkosarjaottelua ilman tehopisteitä ja keräten 12 jäähyminuuttia.

Alkukauden 2012–2013 Finley pelasi Americansissa osaksi NHL:n työsulun vuoksi. Lyhyemmän NHL-kauden kynnyksellä, tammikuussa 2013 Sabres asetti hänet siirtolistalle, josta New York Islanders nappasi Finleyn suoraan NHL-vahvuuteensa.[12] Hän pelasi Islandersin NHL-joukkueessa koko loppukauden ajan tehden 16 runkosarjaottelussa yhden syöttöpisteen. Kauden 2013–2014 Finley pelasi kokonaan farmijoukkue Bridgeport Sound Tigersissa, jossa hän pelasi kauden aikana vain 29 runkosarjaottelua käsivamman vuoksi.[9]

Heinäkuussa 2014 Finley teki vuoden mittaisen sopimuksen AHL-joukkue Hamilton Bulldogsin kanssa.[9] Hän toimi kaudella 2014–2015 joukkueen varakapteenina. Kauden 2015–2016 kynnyksellä, lokakuussa 2015 Finley teki AHL-sopimuksen Iowa Wildin kanssa.[13]

Kaudeksi 2016–2017 Finley siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Helsingin IFK:hon.[3] Helmikuussa 2017 hän teki joukkueen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[14] Finley jakoi HIFK:n sisäisen tehotilaston voiton Juuso Puustisen ja Arttu Luttisen kanssa lukemalla +11.[15] Hän sijoittui myös 142 minuutillaan SM-liigan jäähypörssissä kolmanneksi.[16] Runkosarjan päätteeksi yleisö äänesti Finleyn SM-liigan viihdyttävimmäksi pelaajaksi.[17] Kauden jälkeen myös HIFK Fan Club palkitsi hänet Vuoden Kunkku-palkinnolla, joka jaetaan joukkueen suosituimmalle pelaajalle tai vaikuttajalle.[18] Kaudella 2017–2018 Finley pelasi lokakuussa 2017 tulleen loukkaantumisen vuoksi vain yhdeksän runkosarja-, yhden playoff- ja yhden Mestarien liigan ottelun. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Kaudella 2018–2019 Finleyn loukkaantumiset jatkuivat ja hän pelasi vain 19 runkosarja- ja kaksi CHL-ottelua.[4] Finley pelasi vuoden 2019 puolella vain yhden ottelun tammikuussa ja hänen kautensa todettiin päättyneeksi maaliskuussa.[19] Myöhemmin keväällä HIFK ilmoitti, ettei Finley jatka enää kauden jälkeessä joukkueessa.[20]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM
2004–2005 Sioux Falls Stampede USHL 55 3 10 13 181
2005–2006 Univ. of North Dakota WCHA 43 0 3 3 96
2006–2007 Univ. of North Dakota WCHA 41 1 6 7 72
2007–2008 Univ. of North Dakota WCHA 43 4 11 15 79
2008–2009 Univ. of North Dakota WCHA 27 2 8 10 56
Hershey Bears AHL 1 0 0 0 7
2009–2010 South Carolina Stingrays ECHL 17 1 3 4 43
2010–2011 Hershey Bears AHL 7 0 1 1 15
South Carolina Stingrays ECHL 26 1 7 8 73 4 0 0 0 10
2011–2012 Buffalo Sabres NHL 5 0 0 0 12
Rochester Americans AHL 57 1 5 6 143 3 0 0 0 0
2012–2013 Rochester Americans AHL 36 1 4 5 81
New York Islanders NHL 16 0 1 1 20
2013–2014 Bridgeport Sound Tigers AHL 29 0 2 2 50
2014–2015 Hamilton Bulldogs AHL 54 0 3 3 132
2015–2016 Iowa Wild AHL 56 5 1 6 92
2016–2017 HIFK SM-liiga 46 3 5 8 142 14 0 2 2 55
2017–2018 HIFK SM-liiga 9 0 0 0 6 1 0 0 0 25
2018–2019 HIFK SM-liiga 19 0 0 0 30
2 kautta yhteensä NHL 21 0 1 1 32
7 kautta yhteensä AHL 240 7 16 23 520 3 0 0 0 0
3 kautta yhteensä SM-liiga 74 3 5 8 178 15 0 2 2 80

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Walton, John: Finley out to prove himself in Hershey 30.10.2011. TheAHL.com: American Hockey League. Arkistoitu 12.8.2016. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  2. Joe Finley ja 08 - Karhu-kissat karhu-kissat.fi. Karhu-Kissat ry. Viitattu 23.4.2019.
  3. a b HIFK:lle järkälemäinen puolustaja AHL:stä Jatkoaika.com. 22.6.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 23.6.2016.
  4. a b c d Joe Finley Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  5. Joe Finley The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  6. a b Jalonen, Pekka: HIFK:n uusi vahvistus löi maskottia, tuhosi keittiön pöydän, heitteli ruohonleikkuria ja huijasi poliisia iltalehti.fi. 22.6.2016. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 23.6.2016.
  7. Capitals Sign Defenseman Joe Finley 2.4.2009. ARLINGTON, Va: Washington Capitals. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  8. Popels, Allen: Capitals Prospect Joe Finley Arrested In North Dakota bleacherreport.com. 22.7.2009. Bleacher Report, Inc. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  9. a b c Joe Finley Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
  10. SABRES SIGN JOE FINLEY 28.11.2011. Buffalo Sabres. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  11. Detroit Red Wings - Buffalo Sabres - 12/02/2011 NHL.com. 2.12.2011. National Hockey League. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  12. Islanders Claim Finley off Waivers 14.1.2013. New York Islanders. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  13. IOWA SIGNS FINLEY AND EBERLE TO AHL CONTRACTS 8.10.2015. DES MOINES, IA: Iowa Wild. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
  14. HIFK ja Joe Finley sopivat jatkosta Jatkoaika.com. 3.2.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.2.2017.
  15. Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 23.4.2019. (englanniksi)
  16. Elite Prospects - Liiga Stats 2016-2017 eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 23.4.2019. (englanniksi)
  17. Kansa on puhunut – HIFK:n Joe Finley on Liigan viihdyttävin pelaaja liiga.fi. 19.3.2017. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 23.4.2017.
  18. Vuoden Kunkku 2017: Joe Finley b2reds.com.
  19. HIFK:n kovanaama Joe Finley sivussa loppukauden yle.fi. 8.3.2019. Yleisradio Oy. Viitattu 23.4.2019.
  20. Se oli siinä: järkälepakki Joe Finley jättää HIFK:n 29.4.2019. MTV Uutiset. Viitattu 13.11.2019.