Jean Seberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jean Seberg
Seberg vuoden 1972 elokuvassa Camorra.
Seberg vuoden 1972 elokuvassa Camorra.
Syntymäaika 13. marraskuuta 1938
Syntymäpaikka Marshalltown, Iowa, Yhdysvallat
Aktiivisena 1957–1979
Kuolinaika 30. elokuuta 1979 (40 vuotta)
Kuolinpaikka Pariisi, Ranska
Oikea nimi Jean Dorothy Seberg
Ammatti näyttelijä
Puoliso François Moreuil (1958–1960)
Romain Gary (1963–1970)
Dennis Charles Berry (1972–1979)
Merkittävät roolit Hiiri, joka murisi
Viimeiseen hengenvetoon
Kultarynnäkön iloiset päivät
Kiitorata
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Jean Dorothy Seberg (13. marraskuuta 1938 Marshalltown, Iowa30. elokuuta 1979 Pariisi, Ranska) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hän näytteli urallaan 34 amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa elokuvassa.

Lapsuus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean Seberg syntyi Iowassa amerikanruotsalaiseen perheeseen. Uskonnoltaan hän oli luterilainen. Seberg opiskeli ennen näyttelijänuraansa University of Iowassa.

Sebergin ”löysi” Otto Preminger, joka ohjasi kaksi hänen ensimmäistä elokuvaansa: Pyhä Johanna (1957) ja Tervetuloa, ikävä (1958).

Pari vuotta myöhemmin valmistui luultavasti Sebergin kuuluisin elokuva, kun hän näytteli naispääosan Jean-Luc Godardin ohjaamassa elokuvassa Viimeiseen hengenvetoon (1960). Siitä tuli yksi aikansa merkittävimmistä ranskalaisista elokuvista, ja se aloitti myös Sebergin uran ranskankielisissä elokuvissa.

Sebergin ainoa elokuvamusikaali oli Kultarynnäkön iloiset päivät (1969), jossa hänen laulunsa kuitenkin dubattiin. Seuraavana vuonna hän näytteli katastrofielokuvassa Kiitorata (1970). Uran loppupuolen tunnetuimpia elokuvia oli Attentaantti (1972).

Sebergillä oli myös osa elokuvassa Laskuvarjolegioona iskee (1980), mutta koska hän kuoli ennen elokuvan valmistumista, hänen näyttelemänsä kohtaukset jouduttiin jättämään pois elokuvasta.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jean Seberg tuli 1960-luvulla tunnetuksi mustien kansalaisoikeusliikkeiden kuten National Association for the Advancement of Colored People ja Mustat pantterit tukijana. Vaikka hänen ei tiedetä osallistuneen mihinkään laittomaan, FBI:n johtaja J. Edgar Hoover piti häntä uhkana Yhdysvaltain turvallisuudelle (ks. Cointelpro).[1]

Sebergin avioliitoista kaksi ensimmäistä päättyi avioeroon ja kolmas kesti hänen kuolemaansa asti. Seberg tosin yritti avioitua vuonna 1979 vielä neljännen kerran erään algerialaisen ”rattopojan” kanssa, mutta liitosta ei tullut pätevää, koska Sebergin edellinen avioliitto oli vielä voimassa.

Hänelle syntyi kaksi lasta, joista nuorempi kuoli vuonna 1970 vain kaksi päivää syntymänsä jälkeen ilmeisesti komplikaatioihin, jotka johtuivat Sebergin raskautensa aikana unilääkkeillä tekemästä itsemurhayrityksestä.

Seberg kärsi elämänsä aikana vakavista mielenterveysongelmista, muiden muassa syvästä masennuksesta. Elokuussa 1979 hän katosi ja 11 päivää myöhemmin hänet löydettiin kuolleena autonsa takapenkiltä. Hänen veressään todettiin olleen tappava määrä alkoholia ja barbituraatteja. Hänen kädestään löytyi itsemurhaviesti, jossa luki: ”Forgive me. I can no longer live with my nerves.” Viralliseksi kuolinsyyksi kirjattiin itsemurha. Hän oli kuollessaan vasta 40-vuotias. Hänen viimeinen leposijansa on Cimetière du Montparnassen hautausmaalla. Myös Sebergin toinen aviomies, Romain Gary teki itsemurhan seuraavana vuonna. Heille oli vuonna 1963 syntynyt poika nimeltään Alexandre Diego Gary.

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]