Jatkuva vallankumous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jatkuva vallankumous on poliittinen oppi, jonka mukaan työväenluokan maailmanlaajuinen vallankumous on jatkuva prosessi, jota pitää tukea. Oppi muodostui Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneen lokakuun vallankumouksen jälkeen. Näkemys joutui syrjään sen jälkeen, kun spartakistien vallankaappausyritys Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 epäonnistui ja kun Neuvosto-Venäjä epäonnistui Puolan valtaamisessa vuonna 1920. Myös Unkarin vallankumouksen epäonnistuttua Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa vakiintui käsitys sosialismista yhdessä maassa, minkä mukaan Neuvosto-Venäjän ja Neuvostoliiton tulee keskittyä ennen kaikkea talousuudistukseensa maailmanvallankumouksen aktiivisen tukemisen asemesta. Käytännössä Neuvostoliitto kuitenkin piti yllä kominterniä ylläpitääkseen verkostonsa kaikissa maissa, joissa oli kommunistinen puolue.

Täysin toisessa merkityksessä jatkuvasta vallankumouksesta puhuttiin Kiinan kulttuurivallankumouksen yhteydessä (1966 alkaen), jolloin sillä tarkoitettiin vallankumouksen (kontrolloitua) jatkamista kommunistisen puolueen jo valmiiksi johtaman yhteiskunnan sisällä.

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.