Jaloviina
| Jaloviina | |
|---|---|
 0,5 litran pullo yhden tähden Jaloviinaa. |
|
 |
|
| Tyyppi | alkoholijuoma |
| Alkoholiprosentti | 38 – 40 %[1][2] |
| Valmistaja | Anora Group |
| Jakelija | Alko |
| Alkuperä |
 Suomi |
| Valmistus aloitettu | 1932 |
Jaloviina (lempinimeltään Jallu, myös leikattu konjakki, ruots. Ädelbrännvin) on suomalainen väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan sekoittamalla viljaviinaa ja konjakkia[3][4] tai nykyisin mahdollisesti muuta brandyä (Alko ilmoittaa valmistusaineeksi ”rypäletisleen”[5]). Sen valmistuksessa käytetään värin vuoksi myös hieman sokeriväriä ja maun pehmentämiseksi sokeria. Jaloviinan valmistus aloitettiin vuonna 1932 kieltolain päätyttyä.[6] Sitä myydään noin puoli miljoonaa pulloa vuodessa.[7] Jaloviina ja Jallu ovat Altia Oyj:n omistamia rekisteröityjä tavaramerkkejä.[8] Jaloviinan osuus Altian maustettujen viinojen myynnistä oli vuonna 2004 Altian oman ilmoituksen mukaan 60–70 prosenttia.[9][10]
Jaloviinan esikuvana oli ruotsalainen kansankonjakiksi kutsuttu leikattu konjakki, Eau-de-vie. Leikattu konjakki tuli Ruotsissa myyntiin 1920-luvulla. Se oli yksi Ruotsin suosituimmista viinoista. Tuotetta valmistettiin Ruotsissa sekoittamalla viinaa Ranskasta tuotuun konjakkiin. Ruotsissa saatavissa oli yhden, kahden ja kolmen tähden Eau-de-vietä sen mukaan, kuinka paljon juomassa oli konjakkia.[11]
Saksassa (erityisesti entisessä Itä-Saksassa) vastaavaa juomaa, nimeltään Weinbrandverschnitt, valmistetaan brandystä.
Luokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaloviina jaetaan eri luokkiin sen mukaan, kuinka suuri osuus juomasta on konjakkia. Konjakin määrä ilmaistaan tähdillä.[6] Nykyisin (vuodesta 1948 lähtien) on myynnissä vain yhden ja kolmen tähden Jaloviinaa.[12]
- Tähdetöntä Jaloviinaa valmistettiin heti sodan jälkeen, ja siihen lisättiin konjakkia ainoastaan antamaan väriä. Tuote ei ole enää myynnissä[13]. Tämä tuote oli lähinnä Mannerheimin 75-vuotispäivien kunniaksi tarjottua leikattua konjakkia[14], jonka nimisenä sitä tarjottiin rintamalla. Erä tähdetöntä Jaloviinaa tuotiin myyntiin Alkon myymälöissä syksyllä 2018.
- Yhden tähden Jaloviinassa on konjakkia neljännes.[12]
- Kahden tähden Jaloviinassa oli konjakkia puolet, ja se oli myynnissä vuosina 1932–1948. Rajoitettu erä tuli markkinoille vuoden 2012 keväällä Altian 80-vuotisjuhlien kunniaksi.[12]
- Kolmen tähden Jaloviinassa oli aiemmin konjakkia kolme neljännestä. Nykyisin suhde on liikesalaisuus.[12]
- Jaloviina Extra oli myynnissä vuosina 1935–1936. Tämä versio sisälsi eniten konjakkia.[12] Alko lanseerasi Jaloviina Extra 2014 -tuotteen uudelleen syksyllä 2014.[15]
Kansan suussa eri laadut ovat saaneet lempinimiä tähtien mukaan. Tähdetön Jallu oli vääpeli, yhden tähden vänrikki, kahden tähden luutnantti ja kolmen tähden kapteeni[14]. Yhden tähden Jaloviinaa kutsutaan myös nimellä Sheriffi.[16]
Jaloviina kulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kun konjakkia ei myyty vuodesta 1942 jatkosodan päättymiseen,[12] C. G. E. Mannerheimin 75-vuotispäivien kunniaksi jatkosodan rintamamiehille tarjottiin kesällä 1942 pienehkö määrä Jaloviinaa. Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa on tapausta käsittelevä kohtaus.[13]
Myös suomalaisen miestenlehden Jallun nimi syntyi yhdistelmänä tunnetusta miehen lempinimestä ja Jaloviinan lempinimestä.[17] Turkulaisen dekkarikirjailija Reijo Mäen yksityisetsivähahmon Jussi Vareksen lempijuoma on drinkki nimeltään ”Talonmiehen vapaapäivä”, jonka resepti on ”jallukola ilman kolaa”.
Musiikin puolella Jaloviina, erityisesti yhden tähden versio, on tunnettu suomalaisten rock- ja heavyartistien suosimana juomana, joka usein lisätään osaksi raideria. Sanoituksissa Jaloviina esiintyy ainakin Hectorin kappaleessa ”Juodaan viinaa”, Freud Marx Engels & Jungin kappaleessa ”Jaloviinaa”, Lyijykomppanian kappaleessa ”Jaloviinamies”, Reino Helismaan kappaleessa ”Konsulin tyttären pihalla”, Viikatteen kappaleessa ”Iltatähden rusko”, Turmion Kätilöiden kappaleessa ”Tirehtööri”, Petri Nygårdin kappaleessa ”Selvä päivä”, Elastisen kappaleissa ”Nuku vaan” ja "Loppuviikko" sekä Palefacen kappaleessa ”Syntyny rellestää”. Viikatteen instrumentaali ”Leikatun konjakin salaisuus” on nimetty Jaloviinan mukaan. Myös J. Karjalaisen laulussa ”Lallin kumautus” Jaloviina mainitaan. Popedan vuonna 2017 ilmestyneellä albumilla 'Haista Popeda!' on kappale 'Oodi Jaloviinalle'.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://www.alko.fi/tuotteet/000706/Jaloviina-/
- ↑ https://www.alko.fi/tuotteet/106927/Jaloviina-/
- ↑ Hakusana Jaloviina teoksessa Suomalainen tietosanakirja 9. Espoo: Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4480-X.
- ↑ Tähdet rivissä – Jaloviinan monet kasvot Shaker-lehti. Viitattu 17.7.2019.
- ↑ Jaloviina-pullon takaetiketti. Luettu 17.7.2019
- ↑ a b Karvala, Kaappo: Jalmarilla menee lujaa Markkinointi&Mainonta. 20.9.2002. Viitattu 26.8.2008.
- ↑ Alkon myydyimmät tuotemerkit Alko. Viitattu 11.8.2019.
- ↑ Tavaramerkkitietokanta: Jallu
- ↑ Yrityskaupan hyväksyminen; Altia Oyj / Scandinavian Beverage Group AB Kilpailuvirasto. Viitattu 14.7.2008.
- ↑ Viinan hinnan korotukset heti työlistalla - Laiva-alan Pankakoski kotiutui Altiaan Turun Sanomat. 22.12.2007. Viitattu 14.7.2008.
- ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1.
- ↑ a b c d e f Torsti tietää, HS 11.12.2011 s. D 7
- ↑ a b Joka pojan kuulalaakeri (Numero 2/1999) Juomanlaskija. 8.4.1999. Viitattu 16.4.2008.
- ↑ a b Sota-ajan Jallu palaa takaisin Taloussanomat. 3.2.2012. Viitattu 12.3.2012.
- ↑ http://www.lansivayla.fi/artikkeli/237392-pitkakaulainen-extra-jallu-palasi-baareihin
- ↑ Jaloviinan historia Viinimaa. Altia. Viitattu 17.10.2020.
- ↑ Miestenlehti Jallu täyttää 45 vuotta Lue.fi. Viitattu 31.10.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Akateeminen jaloviinaseura - Jallu.
- Jonna Pulkkinen: Jallu. Minerva, 2013. ISBN 9789524928045.