Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota)
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Jalkaväkirykmentti 25 (jatkosota) | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1941 - 1944 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
| Lempinimi | Piikkirykmentti |
Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 25 (JR 25) oli jatkosodan Suomen maavoimien rykmentti, joka oli koottu Kymenlaakson reserviläisistä. Rykmenttiä kutsuttiin Piikkirykmentiksi vanhan kappalemitta piikin mukaan, joka tarkoitti ennen 25 pennin rahaa.
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentti perustettiin Kymenlaaksossa 18. kesäkuuta 1941 pääosin Anjalan, Sippolan, Iitin, Jaalan ja Valkealan miehistä.
Komentaja(t)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentin komentajaksi tuli everstiluutnantti Ilmari Pallari, joka joutui väistymään 20. kesäkuuta 1944 komentajan tehtävistä, kun hän joutui 4. divisioonan komentajan Pietari Autin hampaisiin. Seuraajakseen hän sai Jalkaväkirykmentti 5:n pataljoonan komentajan Auno Kuirin, joka ei nauttinut rykmentin miesten suosiota.
Rykmentin taistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentti taisteli jatkosodan alussa Nuijamaalta Viipuriin ja oli purkamassa Sommeen suurmottia. Rykmentti siirrettiin Itä-Karjalaan, jossa se koki kovia verisissä Villavaaran taisteluissa. Piikkirykmentti jatkoi etenemistä aina Karhumäkeen ja sieltä Hiisjärvelle koviin taisteluihin. Rykmentti oli asemasodan ajan asemissa Seesjärven ja Maaselän alueella. Kesäkuussa Piikkirykmentti oli matkalla Syvärille, kun suurhyökkäys Kannaksella alkoi ja rykmentti vietiin Kannakselle. Pataljoonat purettiin Kämärällä 16. kesäkuuta 1944, josta marssien siirtyivät Kaukjärvi-Mikkeljärvi kannakselle. Rykmentti koki siellä kovia jääden mottiin, josta pitkin metsiä miehet vaelsivat uusiin asemiin Talin maastoon. Taistelut jatkuivat Tali-Karisalmi-Ihantala alueella sodan loppuun asti. Rykmentti kotiutettiin 4. marraskuuta mennessä Kymenlaaksossa.
Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodan jälkeen miehet kokoontuivat rykmentin perustamispäivänä 18. kesäkuuta Kouvolassa. Tilaisuuteen kuului muun muassa seppeleen laskut ja ohimarssi, jonka otti vastaan aina kuolemaansa asti eversti Ilmari Pallari. Myöhemmin ohimarssi on jäänyt ja tilaisuudessa vain seppeleen laskut esimerkiksi Pallarin haudalla. Nykyään rykmentin perinteitä vaalii Karjalan Prikaatin killan Osasto Piikki jossa on Maakuntajoukkojen reserviläistä, Seppele lasketaan edelleen joka vuosi muistomerkille
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ojala, Eino: JR 25 sotaveteraanit kertovat 1941-1944 taisteluista. omakustanne, 2000. ISBN 952-91-3016-3.
- Porkka, Tauno: Piikin tie: (1941-1944). Piikkirykmentin historiatoimikunta, 1974. ISBN 951-99044-5-X.
- Kilkki, Pertti: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998. ISBN ISBN 951-1-15645-4.