Itä-Karjala (1942–1944)
| Itä-Karjala | |
|---|---|
 Itä-Karjalan etusivu 5. heinäkuuta 1944. Kyseessä viimeinen lehden numero. Suomen armeijan joukot olivat luovuttaneet Itä-Karjalan pääkaupunki Petroskoin kesäkuun lopulla puna-armeijalle. Pääuutisena suomalaisten torjuntataistelut ja Suur-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropin vierailu Suomessa. |
|
| Lehtityyppi | Sanomalehti |
| Julkaisija | Karjalakerhojen keskusliitto |
| Perustettu | 1942 |
| Lakkautettu | 1944 |
| Päätoimittaja | Mikko Karvonen (1941–1942) ja Vilho Timonen (1943–1944) |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Ilmestymistiheys | 2 kertaa kuussa |
Itä-Karjala oli Joensuussa ja Helsingissä vuosina 1942–1944 ilmestynyt itäkarjalaisten äänenkannattaja[1].
Karjalakerhojen Keskusliiton julkaisema lehti oli tarkoitettu 1920-luvun pakolaisille, jotka jatkosodan aikana näkivät mahdollisuuden palata kotiseudulleen. Lehteä saattoi pitää oppositiolehtenä Itä-Karjalan sotilashallinnon omalle Vapaa Karjala-lehdelle.[2]
Itä-Karjala -lehti aloitti ilmestymisensä vuoden 1942 alussa. Sotilashallintokomitea myönsi lehdelle kuitenkin rahoitusta. Lehteä painettiin ensin Joensuussa ja myöhemmin Keravalla. Tarkoitus oli siirtää lehti "kotimaakuntaan maakunnalliseksi lehdeksi". Ohjelmakirjoituksessaan lehti vaati itäkarjalaisten kohtelemista samanarvoisena muiden suomalaisten heimojen kanssa.[3] Kahdesti kuukaudessa ilmestynyt sanomalehtimäinen Itä-Karjala lakkasi suomalaisten vetäytyessä Itä-Karjalan alueelta. Sen päätoimittajina työskentelivät Mikko Karvonen (1941–1942) ja Vilho Timonen (1943–1944).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 193. Kuopio: Kustannuskiila Oy, 1988. ISBN 951-657-239-1.
- ↑ Hyytiä 2008, s. 135-136
- ↑ Hyytiä 2008, s. 136
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hyytiä, Osmo: Helmi Suomen maakuntien joukossa : suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita, 2008. ISBN 9789513751319.