Iloinen Teatteri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Iloinen Teatteri oli Helsingissä vuosina 1945–1946 toiminut revyyteatteri. Teatterin perustajat olivat Reino Palmroth, Paavo Päiwiö ja Ossi Elstelä. Teatteri aloitti toimintansa talvella 1945 Hämäläis-Osakunnan talossa Kampinkadun varrella, mutta teatteri teki myös maaseutukiertueita. Kesällä 1945 suuren suosion saanut teatteri vuokrasi esitystilat Messuhallista, jonne esityksiä katsomaan mahtui jopa tuhat katsojaa. Messuhallissa toimineen Puutarhateatterin yhteydessä oli myös ravintola, jossa järjestettiin tanssiaisia. [1]

Iloisen Teatterin ensimmäiset revyyt kirjoitti Reino Palmroth, myöhemmin kirjoittajiin kuuluivat muun muassa Heikki Sakari Marttila, Kai Brunila, Boris Grünstein ja Gustaf Laurent (1912–2002). Iloisen Teatterin näyttelijöinä olivat muun muassa Hannes Hako, Kauko Käyhkö, Einari Ketola, Lulu Paasipuro ja Pentti Viljanen. Revyiden vitsit ja ohjelmanumerot saivat aiheensa ajankohtaisista tapahtumista. Teatteri maksoi 40 prosentin huviveroa esityksistään ja revyiden käsikirjoitukset täytyi esitellä viranomaisille ennen niiden esitysten aloittamista. Huviverosta pyrittiin vapautumaan tekemällä revyistä yhtenäinen juonen sitoma kokonaisuus tanssi- ja musiikkinumeroista.[1][2]

Loppukesästä 1945 teatterin ohjelmistoon ja Reino Palmrothiin alkoi kohdistua arvostelua erityisesti SKDL:n lehdistössä muun muassa Vapaa Sana -lehdessä. Arvostelijat toivat esiin Palmrothin toiminnan sodanaikaisessa propagandassa ja katsoivat että teatteri jatkoi sodanaikaista Neuvostoliiton vastaista propagandaa ohjelmistossaan. Vappuna 1946 muutamat ylioppilaat kivittivät valvontakomission hallussa ollutta Hotelli Tornin rakennusta. Valvontakomissio otti yhteyttä sisäministeri Yrjö Leinoon ja parin viikon kuluttua Arijoutsin kirjoittaman Iloisen Teatterin Syntymämerkki-revyyn esitykset peruttiin "hyvien tapojen vastaisina". Pian tämän viranomaiset kielsivät myös Lähtölaukaus- ja Musta kissa -revyiden uudelleenesitykset. Reino Palmroth lähti teatterista ja tämän jälkeen teatteri jatkoi toimintaansa esittämällä vain operetteja. Iloinen Teatteri suljettiin kesäkuussa 1946.[1]

Iloisen Teatterin perustajiin kuulunut Ossi Elstelä piti teatterin sulkemisen jälkeen ravintolakabaree-esityksiä kesällä 1946 Kaivopuiston ravintolassa ja Pihlajasaaressa yhteistyössä Sotaleskien ja Kaatuneiden Omaisten Huolto -järjestön kanssa. Uusi Elstelän johtama Punainen Mylly -revyyteatteri aloitti sitten syksyllä toimintansa Hämäläis-Osakunnan salissa Syntiset enkelit-revyyn uudelleenesityksellä 8. syyskuuta 1946. Punaisen Myllyn revyiden poliittinen satiiri oli kuitenkin huomattavasti varovaisempaa kuin Iloisen Teatterin revyiden satiiri oli ollut.[1]

Iloisen Teatterin revyitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähtölaukaus, käsikirjoittaja Reino Palmroth, teatterin ensimmäinen revyy
  • Musta kissa
  • Sateenkaari, ensi-ilta 19. kesäkuuta 1945 Messuhallissa, Elokuun revyy oli tästä revyystä verotussyistä tehty juonellinen muunnelma
  • Syntiset enkelit
  • Syntymämerkki, käsikirjoittaja Arijoutsi [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]