Herakleen lapset

Herakleen lapset
Ἡρακλείδαι
Kirjoittaja	Euripides
Alkuperäiskieli	muinaiskreikka (klassinen)
Tyylilaji	tragedia
Tapahtumapaikka ja -aika	Zeuksen alttari Marathonissa
Kantaesitys	n. 430–429 eaa.
Kantaesityspaikka	Dionysoksen teatteri, Ateena
Henkilöt
Henkilöt	Iolaos Kopreus Demofon Makaria Hylloksen palvelija Alkmene sanansaattaja Eurystheus Akamas
Kuoro	Ateenan vanhuksia
Infobox OK

Herakleen lapset (m.kreik. Ἡρακλείδαι, Hērakleidai; lat. Heracleidae tai Heraclidae) on Euripideen kirjoittama antiikin kreikkalainen tragedia, joka seuraa herakleideja eli Herakleen lapsia, jotka hakevat turvaa Ateenasta.

Historia

Euripideen Herakleen lasten kantaesitys oli noin vuonna 430–429 eaa. Se kirjoitettiin peloponnesolaissodan alussa, jolloin spartalaiset tekivät paljon hyökkäyksiä Ateenaan, ja liittyy siihen, että spartalaisia pidettiin Herakleen jälkeläisinä.

Sisältö

Näytelmä sijoittuu Zeuksen alttarille Marathonissa Ateenan ulkopuolella olevalla Attikan maaseudulla. Tragedia koostuu 1 055 runosäkeestä.

Tausta

Mykenen kuningas Eurystheus oli vastuussa monista Herakleen kohtaamista ongelmista. Herakleen kuoleman jälkeen hän päätti surmata tämän isättömiksi jääneet lapset, jotta nämä eivät kostaisi hänelle. Lapset ovat paenneet Ateenaan Herakleen ystävän ja veljenpojan Iolaoksen suojeluksessa.

Juoni

Eurystheuksen lähettämä sanansaattaja Kopreus yrittää ottaa kiinni Herakleen lapset ja Iolaoksen, jotka hakevat turvaa Zeuksen alttarilta. Iolaos anoo apua kuorolta, joka koostuu iäkkäistä ateenalaisista. Ateenan kuningas Demofon, Theseuksen poika, saapuu. Iolaos vetoaa tähän muistuttaen muun muassa, että Herakles oli Theseuksen sukua ja oli aiemmin auttanut tätä. Demofon ilmoittaa turvananojien olevan hänen suojeluksessaan. Kopreus poistuu uhaten palaavansa armeijan kanssa.

Näin Demofon on ainakin aluksi valmis puolustamaan suojattejaan sodankin uhalla. Hän kysyy kuitenkin neuvoa oraakkelilta, ja saa tietää, että ateenalaiset voittaisivat sodan vain, jos he uhraavat ylhäistä syntyperää olevan neidon Persefonelle. Demofon ilmoittaa Iolaokselle, että vaikka hän haluaisikin auttaa, hän ei aikoisi uhrata ketään omista lapsistaan eikä pakottaa ketään muutakaan ateenalaista tekemään niin. Iolaos ymmärtää, että hänen ja lasten tulisi lähteä Ateenasta hakeakseen turvapaikkaa jostakin muualta.

Kun Herakleen tytär Makaria saa tietää oraakkelin vastauksesta ja ymmärtää perheensä ahdingon, hän tarjoaa itseään uhriksi kieltäytyen uhrin arpomisesta. Hän heittää hyvästit sisaruksilleen ja Iolaokselle ja poistuu uhrattavaksi. Kuoro ylistää hänen ylevää kuolemaansa.

Samaan aikaan Herakleen poika Hyllos saapuu ja kertoo tuovansa vahvistusjoukkoja auttamaan Demofonia taistelussa. Vaikka Iolaos on vanha ja heikko, hän vaatii taisteluun lähtemistä. Taistelun aikana hän saa ihmeellisellä tavalla voimansa takaisin ja ottaa kiinni Eurystheuksen. Seuraa keskustelu hänen surmaamisestaan. Alkmene, Herakleen ikääntynyt äiti, vaatii Eurystheuksen surmaamista saman tien, vaikkakin tällainen teloitus on Ateenan lakien vastaista. Lopulta Eurustheys kertoo ennustuksen: hänen henkensä suojaisi kaupunkia Herakleen lasten jälkeläisiltä, jos he surmaavat ja hautaavat hänet. Eurystheus surmataan.

Tulkintoja

Tragedia nähdään yleensä isänmaallisena teoksena käynnissä olleen sodan keskellä. Isänmaallisia teemoja siinä ovat muun muassa ylpeys omasta jalosta sukutaustasta, heikompien suojelu sekä jumalten kunnioittaminen. Samaan viittaa myös näytelmän sijoittaminen Marathoniin, joka kytkeytyi muistoihin persialaissodissa saavutetusta voitosta Marathonin taistelussa. Näytelmän rakenne on varsin hajanainen, sillä se seuraa välillä Iolaosta, välillä Demofonia, välillä Makariaa ja välillä Eurystheusta. Näytelmän huippukohta tapahtuu suhteellisen varhain, kun Makaria ilmoittaa uhrautuvansa, jonka jälkeen tragedian voima katoaa. Joskus on katsottu, että myöhemmät toimittajat olisivat muuttaneet tekstiä huonommaksi.

Tyypilliseen tapaansa Euripides yhdistelee näytelmässä eri myyttejä ja tekee niihin lukuisia muutoksia. Esimerkiksi aiemmissa myyttiversioissa Ateenan kuninkaana oli herakleidien saapuessa vielä Theseus. Makaria ja muut Herakleen tyttäret esiintyvät nyt ensimmäistä kertaa, siinä missä aiemmin herakleidit oli nähty lähinnä Herakleen poikina. Ajatus Makarian uhrautumisesta muiden puolesta voi palautua Foinikian naisiin, jossa Menoikeus uhraa itsensä.

Kirjallisuutta

Tekstilaitoksia ja käännöksiä

• Euripides: Heraclidae. Teoksessa Euripidis fabulae. Vol. I (Cyc., Alc., Med., Heracl., Hip., And., Hec.) Toim. James Diggle. Oxford Classical Texts. Oxford University Press, 1984. ISBN 978-0-19-814594-3. Kreikankielinen alkuteksti.
• Euripides: Children of Heracles. Teoksessa Euripides: Children of Heracles. Hippolytus. Andromache. Hecuba. Euripides Volume II. Käännös David Kovacs. Loeb Classical Library 484. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1995. ISBN 9780674995338. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.
• Euripides: The Children of Heracles. Aris and Phillips Classical Texts. Toim. William Allan. Oxford University Press, 2001. ISBN 9780856687402. Englanninkielinen käännös.
• Euripides: The Children of Heracles. Teoksessa Euripides I. Alcestis, Medea, The Children of Heracles, Hippolytus. The Complete Greek Tragedies. Toim. Mark Griffith et al.. University of Chicago Press, 2013. ISBN 978-0226308807. Englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla

• Εὐριπίδης: Ἡρακλείδαι. Wikisource. (muinaiskreikaksi)
• Euripides: Heracleidae. Wikisource. (englanniksi)
• Euripides: Heracleidae. Perseus. (muinaiskreikaksi)
• Euripides: Heracleidae. Perseus. (englanniksi)

Euripideen näytelmät