Geoffrey Howe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geoffrey Howe

Richard Edward Geoffrey Howe, Baron Howe of Aberavon, CH, PC, QC (s. 20. joulukuuta 1926), vuoteen 1992 Sir Geoffrey Howe on brittiläinen konservatiivipoliitikko. Hän oli Margaret Thatcherin pitkäaikaisen ministeriselvennä, valtiovarainministeri 1979–1983, ulkoministeri 1983–1989, varapääministeri 1989–1990, Lord President of the Council ja alahuoneen johtaja 1989–1990.

Geoffrey Howe syntyi Port Talbotissa Walesissä. Hän palveli upseerina Itä-Afrikassa ja meni asepalveluksensa jälkeen Cambridgen Trinity Halliin lukemaan lakia, ja oli opiskeluaikoinaan Cambridge University Conservative Associationin johdossa. Hän sai lakimiehen oikeudet 1952.

Howe valittiin alahuoneeseen Bebingtonista kaudeksi 1964–1966, Reigateista 1970–1974 ja Surreyn itäisestä vaalipiiristä 1974–1992. Vuonna 1970 hänet lyötiin ritariksi ja nimitettiin Heathin hallituksen varaoikeusministeriksi (Solicitor General for England and Wales). Vuonna 1972 hänestä tuli ministeri kauppa- ja teollisuusministeriöön, kunnes Labour voitti vaalit maaliskuussa 1974.

Howe pyrki konservatiivipuolueen johtoon 1975, jolloin Margaret Thatcher kuitenkin voitti. Thatcher nimitti hänet valtiovarainministeriksi varjohallitukseensa. Hän kehitti opposition talouspolitiikkaa sen manifestin The Right Approach to the Economy mukaan.

Konservatiivien voitettua vaalit 1979 Howesta itsestään tuli valtiovarainministeri. Hän toimiinsa kuuluivat radikaalit uudistukset verojen siirtämisellä suorasta epäsuoraan verotukseen, valuuttasääntelyn purku ja verovapaiden vyöhykkeiden luominen yrityksille. Vuoden 1983 vaalien jälkeen Thatcher siirsi Howen ulkoministeriksi, jota tointa hän hoiti kuusi vuotta. Howe kehitti vahvan suhteen Yhdysvaltain George Schultzin kanssa, Reaganin ja Thatcherin liiton tavoin. Kesällä 1989 Howe ja valtiovarainministeri Nigel Lawson uhkasivat erota, jos Thatcher vastustaisi Britannian jäsenyyttä Euroopan valuuttajärjestelmässä. Heinäkuussa Howen korvasi ulkoministerinä tuolloin tuntematon John Major ja Howe siirrettiin alahuoneen johtoon. Hänelle tarjottiin myös sisäministerin paikkaa, josta hän kieltäytyi pitäen sitä arvonalennuksena. Howe erosi hallituksesta 1. marraskuuta 1990, vastineeksi pääministerin puheeseen Roomassa, jossa hän sanoi ettei Britannia liittyisi yhteisvaluuttaan. Howen eroa ja hänen sitä seurannutta pääministerin arvosteluaan pidetään yhtenä tekijänä Michael Heseltinen vain muutaman päivän kuluttua haastaessa Thatcherin johtajakilpaan, joka johti hänen eroonsaselvennä.

Howe jätti alahuoneen 1992 ja hän sai elinikäisen aatelisarvon Baron Howe of Aberavon, of Tandridge in the County of Surrey. Hän julkisti muistelmansa "Conflict of Loyalty" (Macmillan, 1994) pian sen jälkeen. Ylähuoneessa hän on vastustanut Labourin suunnitelmia muuttaa se vaaleilla valittavaksi.