Kenraalieversti
Kenraalieversti (saks. Generaloberst) on esimerkiksi Neuvostoliiton ja Saksan armeijassa sekä SS:ssä käytössä ollut kenraalinarvo. Saksassa se oli korkein kenraalin arvo, jonka yläpuolella oli kuitenkin sotamarsalkan arvo. Neuvostoliitossa kenraalieversti oli kenraaliluutnanttia ylempi mutta armeijakenraalia alempi.
Kenraalieverstejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaisille tunnetuin kenraalieversti lienee Suomessa sodan jälkeen toimineen liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov.[1] Toinen tunnettu Suomessa vaikuttanut kenraalieversti oli Lapissa olleiden saksalaisjoukkojen pidetty komentaja Eduard Dietl. Myös hänen seuraajansa Lothar Rendulicin sotilasarvo oli sama. Saksan Norjan-armeijan, AOK Norwegenin, komentaja Nikolaus von Falkenhorst oli niin ikään sotilasarvoltaan kenraalieversti.[2]
Etelä-Ossetiasta 2008 käytyjen taistelujen aikana Venäjän federaation asevoimien tiedottajana toimi pääesikunnan apulaispäällikkö, kenraalieversti Anatoli Nogovitsyn.
Venäläinen kenraalieversti Leonid Ivašov vaati helmikuussa 2022 Vladimir Putinin eroa poliittisessa kriisissä, jonka keskipisteenä on Ukraina.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28690-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pohjonen, Juha: Venäläisongelma Koillis-Lapissa. Jatkosodan pikkujättiläinen, 2005, s. 1147.
- ↑ Jatkosodan pikkujättiläinen 2005, 678
- ↑ Venäläinen kenraali vaatii Putinin eroa – valtionjohtoon kriittisesti suhtautuva upseeriliitto varoittaa, että Turkki voi haluta Krimin itselleen Helsingin Sanomat 7.2.2022. Viitattu 8.2.2022