Saksan demokraattisen tasavallan kansanarmeija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NVA:n kunniakaarti Berliinissä (1990)

Itä-Saksan kansanarmeija (saks. Nationale Volksarmee, lyh. NVA, kirjaimellisesti Kansallinen Kansanarmeija) oli Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) asevoimien nimi, joka toimi vuosina 1956–1990.

Se perustettiin 1956 vastavoimaksi Saksan liittotasavallan Bundeswehrille. NVA:n perusta luotiin jo vuonna 1952, kun sen edeltäjä Kasernierte Volkspolizei (KVP) muodostettiin. Volkspolizein merellisestä osasta muodostettiin Kansanarmeijan merivoimat, joka sai vuonna 1960 virallisen nimensä Kansanlaivasto (saks. Volksmarine).

NVA oli vapaaehtoisarmeija vuoden 1962 tammikuuhun asti, kunnes maassa astui voimaan yleinen asevelvollisuus. Asepalvelus kesti 18 kk ja siihen olivat velvoitettuja 18–26-vuotiaat miehet. Naiset pystyivät ilmoittautumaan vapaaehtoisiksi. Aseettomaan palvelukseen luotiin 1964 mahdollisuus rakennussotilaana (Bausoldat). Nämä joukot erotettiin normaaleista yksiköistä, jotta idealismi ei leviäisi. Aseistakieltäytyjiä vainottiin ja heiltä evättiin usein opiskelupaikka palveluksen jälkeen. Totaalikieltäytyjät olivat valtion vihollisia ja heidät tuomittiin vankeuteen, jonka jälkeen seurasi usein karkotus.

Kansanarmeijan aseistus oli pääasiassa lähtöisin Neuvostoliitosta, ja se muodosti Neuvostoliiton etulinjan joukkojen kanssa ensimmäisen aallon mahdollisessa hyökkäyksessä NATO:a vastaan. Se oli Varsovan liiton jäsenien parhaiten aseistettu armeija Neuvostoliiton jälkeen.

Vuonna 1987 kansanarmeija oli saavuttanut voimansa lakipisteen ja se koostui 175 300 sotilaasta. Arviolta puolet heistä oli ammattisotilaita ja loput suorittamassa varusmiespalvelustaan.

NVA liitettiin Bundeswehriin 1990. Suurin osa entisistä DDR:n upseereista vapautettiin kuitenkin palveluksesta ja pieni osa, lähinnä nuoria upseereita, sai liittyä Bundeswehriin, kun sotilasarvoa oli ensin alennettu yhdellä arvolla. Kasarmeja suljettiin ja neuvostokalusto poistettiin pääosin käytöstä ja tuhottiin tai myytiin ulkomaille. Suomi osti DDR:n kansanarmeijan jäännöksistä pääasiassa panssarivaunuja, mutta myös kevyitä aseita, kenttätykkejä ja raketinheittimiä.