Gösta Mittag-Leffler

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gösta Mittag-Leffler

Magnus Gustaf (Gösta) Mittag-Leffler (16. maaliskuuta 1846 Tukholma7. heinäkuuta 1927 Djursholm) oli ruotsalainen matemaatikko.[1]

Gösta Mittag-Lefflerin vanhemmat olivat valtiopäiväedustaja Johan Olof Leffler ja Gustava Wilhelmina Mittag. Leffler-porvarissuku oli peräisin Breslausta ja tunnettu jo 1300-luvulla. Hänen sisarensa Anne Charlotte Leffler (1849–1892) oli kirjailija, veli Leopold Fredrik Alexander Leffler (1847–1921) menestynyt murretutkija ja foneetikko. Hän avioitui varakkaasta suomalaisesta suvusta peräisin olleen Signe af Lindforsin (1861–1921) kanssa.[2] Lindforsin isä oli kenraalimajuri Julius af Lindfors ja äidinpuoleinen isoisä kauppaneuvos Henrik Borgström. Borgströmiltä peritty omaisuus oli perustana Mittag-Lefflerin yritystoiminnalle.[3]

Opiskeltuaan Uppsalan yliopistossa hän sai stipendin Euroopan-matkaa varten, ja siellä hän tutustui ajan suuriin lahjakkuuksiin, kuten Pariisissa Charles Hermiteen ja Berliinissä Karl Weierstrassiin. Hänet nimitettiin 1877 matematiikan professoriksi Helsingin yliopistoon, jossa hän toimi 1877–1881, ja 1881 hänestä tuli Tukholman korkeakoulun ensimmäinen professori. Mittag-Leffler oli erittäin tuottelias; matemaattisten teosten ohella hän kirjoitti elämäkertoja tunnetuista matemaatikoista. Hän jäi eläkkeelle 1911 ja siirtyi liike-elämään, mutta menetti omaisuutensa 1920-luvun alun talouslamassa.[4]

Mittag-Leffler oli Ruotsin matematiikan värikkäimpiä ja vaikutusvaltaisimpia ihmisiä. Hän toimi professorina Tukholman korkeakoulussa vuodesta 1881, perusti aikakauskirjan Acta Mathematica noin 1882,[1] ja hänen kotitalossaan Djursholmissa Tukholman ulkopuolella toimii nykyisin Makarna Mittag-Lefflers matematiska stiftelse eli Mittag-Leffler-instituutti, joka myöntää vuosittain apurahoja väitöskirjan tekoon.[4] Mittag-Leffler nosti esiin myös useita tärkeitä matemaatikkoja, kuten Sofia Kovalevskajan, Ivar Fredholmin ja Helge von Kochin. Vuonna 1872 hän puolusti tohtorinväitöskirjaansa, jonka otsikko oli Om skiljandet af rötterna till en synektisk funktion af en variabel.

Hän oli Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1878 ja myöhemmin sen kunniajäsen, lisäksi hän oli useiden ruotsalaisten ja ulkomaisten tiedeseurojen jäsen sekä useiden yliopistojen, muun muassa Oxfordin Cambridgen, Bolognan ja Christianian, kunniatohtori.[2]

Mittag-Lefflerin lause ja Mittag-Leffler-funktio on nimetty hänen mukaansa.

Tarina, jonka mukaan Alfred Nobel ei perustanut Nobelin matematiikkapalkintoa, koska hänen suhteensa Signe Lindforsiin katkesi, ei pidä paikkaansa.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vem var det? 1944. Tukholma: P. A. Norstedt & Söner. Viitattu 7.3.2013.
  2. a b J J O'Connor ja E F Robertson: Magnus Gösta Mittag-Leffler 2003. The MacTutor History of Mathematics archive. Viitattu 7.3.2013.
  3. 17. Matematiikkaa Suomessa 7.9.2000. Matematiikkalehti Solmu. Viitattu 7.3.2013.
  4. a b c Olle Häggström: Mittag-Leffler en matematikens entreprenör 6.3.2005. Svenska Dagbladet. Viitattu 7.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]