Espanjalainen peli

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Espanjalainen peli
Kuva:chess_zhor_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zhor_26.png
Siirrot 1.e4 e5 2.Nf3 Nc6 3.Bb5
ECO C60-C99
Alkuperä Göttingenin käsikirjoitus, 1490
Nimen alkuperä Ruy López de Segura, 1561
Avausperhe Avopelit
Muut nimet Ruy Lopez
Chessgames.com opening explorer
Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.

Espanjalainen peli on shakkiavaus, jolle ovat luonteenomaisia siirrot 1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lb5[1] Siirrot voivat tapahtua myös toisessa järjestyksessä tai avaus voi muuntua jostakin toisesta avauksesta, mutta useimmiten espanjalaiseen peliin päädytään suoraan.

Espanjalainen peli on yksi shakin vanhimmista tunnetuista avauksista. Siitä käytetään englanninkielisissä maissa myös nimeä Ruy Lopez, 1500-luvulla eläneen ja avausta tutkineen piispa Ruy López de Seguran mukaan.[2][3][4] Espanjalainen peli on kaikkien aikojen tutkituin shakkiavaus, ja sen pääjatko on analysoitu pidemmälle kuin minkään muun avauksen.[5]

Espanjalaisen pelin on sanottu olevan niin entisten maailmanmestarien Garri Kasparovin ja Bobby Fischerin kuin brittiläisen suurmestarin Nigel Shortinkin suosikkiavaus.[6]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Avaus on saanut nimensä 1500-luvulla eläneen espanjalaisen piispan ja mestaripelaajan Ruy López de Seguran mukaan.[4] Hän tutki avauksia, ja erityisesti espanjalaista peliä, järjestelmällisesti 150-sivuisessa[7] kirjassaan Libro de la invencion liberal y arte del juego del Ajedrez (”Vapaan kekseliäisyyden ja shakkipelitaidon kirja”[8]) vuodelta 1561.[8] Vaikka avaus nimettiin Seguran mukaan, se tunnettiin jo aikaisemmin; se mainitaan noin vuonna 1490 kirjoitetussa saksalaisessa Göttingenin käsikirjoituksessa.[9] Avauksesta tuli suosittu kuitenkin vasta 1800-luvun puolivälissä, kun venäläis-suomalainen Carl Jaenisch ”löysi sen uudestaan”. Avaus olikin suosituimmillaan juuri 1800-luvulla, jonka jälkeen sen suosio laski nykyiselle tasolleen.[1] Avausta käytetään yhä useasti suurmestaritasollakin, ja kerho- sekä aloittelijapelaajien keskuudessa se on hyvin suosittu, sillä sitä pidetään tavoitteiltaan yksinkertaisena ja selvänä.

[muokkaa] Perusteet

Kuva:chess_zhor_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zhor_26.png
5...Dd4 ja musta voittaa sotilaan takaisin.

Lähetinsiirrollaan valkea uhkaa mustan c6-ratsua, joka suojelee e5-sotilasta, jota puolestaan valkean ratsu f3:ssa uhkaa. Vaikka näyttäisi siltä, että valkea voi seuraavalla siirrollaan vaihtaa lähettinsä ratsuun ja lyödä ilmaisen sotilaan e5:stä, oikeaa uhkaa mustan sotilaalle ei ole. Jos peli jatkuu 4.Lxc6 dxc6 5.Rxe5, musta voi pelata 5...Dd4 haarukoiden ratsun ja e5-sotilaan, tai 5...Dg5 haarukoiden ratsun ja g2-sotilaan. Molemmissa tapauksissa musta voittaa materiaalin takaisin hyvin asemin.

3.Lb5 on kuitenkin hyvä, ja itse asiassa valkean ylivoimaisesti suosituin[10], siirto. Se kehittää upseerin, valmistelee linnoittautumista kuningassivustalle ja asettaa mustan ratsun potentiaaliseen kiinnitykseen. Koska siirto ei kuitenkaan aseta mitään välitöntä uhkaa, mustalla on useita eri tapoja vastata siirtoon. Avausta pidetään silti valkealle edullisena, ja onkin sanottu, että espanjalaisessa pelissä mustalla kestää kauimmin kuroa kiinni valkean ensimmäisen siirron antama etu.[11]

[muokkaa] Pääjatkot

Espanjalaisen pelin avausteoria on kaikista avopeleistä pisimmälle kehitetty.[5] Lähes jokaiselle siirrolle on useita järkeviä vastauksia, joista useimpia on analysoitu tarkasti.

Muunnelmien valtavan määrän vuoksi on järkevää jakaa jatkot kahteen eri ryhmään sen mukaan, pelaako musta siirron 3...a6. Tätä jatkoa kutsutaan nimellä Morphyn puolustus.[11] Muunnelmat, joissa musta ei pelaa siirtoa 3...a6, ovat vanhempia ja yleisesti yksinkertaisempia, mutta Morphyn puolustus on selvästi pelatumpi.[12] Raja eri muunnelmien välillä ei kuitenkaan ole itsestään selvä, sillä musta voi pelata siirron ...a6 myöhemminkin, jolloin avaus muuntuu toiseksi.

[muokkaa] Mustan vastaukset ilman 3...a6

[muokkaa] Klassinen puolustus

Kuva:chess_zhor_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zhor_26.png

Klassisen puolustuksen pääjatko
3...Lc5 4.c3 Rf6 5.0-0 0-0

Klassinen puolustus tai Cordelin puolustus[13] on muunnelma, jossa musta pelaa siirron 3...Lc5. Se oli suosittu 1800-luvulla.[8] Siirto on mustan neljänneksi suosituin vastaus valkean lähetinsiirtoon.[12] Tässä musta siirtää lähettinsä normaalin e7-ruudun sijasta c5:een, jossa se on hyökkäävämmässä asemassa. Se uhkaa valkean f2-sotilasta ja pitää keskustan d4-ruudun, mutta valkea voi saada etua hyökkäämällä sen kimppuun sotilaillaan.[2] Myös jossain vaiheessa valkean pelaama Lg5 on osoitus siirron osittaisesta heikkoudesta, sillä silloin musta häviää tempon, jos hän palaa lähetillä e7:ään sen sijasta, että olisi siirtänyt sen siihen jo alun perin.[2]

Valkean kannattaa tässä tilanteessa käyttää siirtoa 4.c3. Melkein yhtä suosittu[14] siirto on linnoittaminen heti. Sotilaansiirto uhkaa 5.d4:ää seuraavalla siirrolla ottaen tilaa keskustasta ja uhaten lähettiä samaan aikaan. Mustan tärkein vastaus tähän on 4...Rge7, niin sanottu Cordelin gambiitti[15] eli 4...f5 sekä pääjatko 4...Rf6.[2] Cordelin gambiitti johtaa hyvin sekaisiin asemiin, joista seuraa tasapelejä vain harvoin.[9] Pääjatko on varma ja rauhallinen, ja sen jälkeen molemmat linnoittavat yleensä lyhyesti.[9]

[muokkaa] Cozion puolustus

Cozion puolustus, 3...Rge7,[9] on epätavallinen vastaus mustalta, mutta sitä pelataan silti silloin tällöin jopa suurmestaritasolla.[16] Tavallisesti valkea tähtää keskustan haltuunottoon siirroilla c3 ja d4.[16] Siirto suojaa ratsun ruudussa c6 ja valmistelee siirtymistä ratsulla g6:een. Valkean tärkeimpiin vastauksiin kuuluvat suosituimmuusjärjestyksessä 4.0-0, 4.c3, 4.Rc3 ja 4.d4.[17] Jos valkea jatkaa siirrolla 4.Rc3, kyseessä on Paulsenin muunnelma.[18]

[muokkaa] Berliiniläispuolustus

Kuva:chess_zhor_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zhor_26.png
Berliiniläispuolustuksen pääjatko. Musta pelasi juuri 4...Rxe4; nyt valkean suosituin siirto olisi 5.d4

Berliiniläispuolustus[19] eli 3...Rf6,[11] on mustan toiseksi suosituin siirto heti siirron 3...a6 jälkeen.[12] Berliiniläispuolustuksella on tasapelijatkon maine.[9] Muun muassa Vladimir Kramnik käytti sitä menestyksekkäästi tasapeliaseenaan mustilla Garri Kasparovia heidän vuoden 2000 maailmanmestarusottelussaan.[13]

Musta uhkaa ratsullaan valkean e-sotilasta, jonka jälkeen valkea yleensä linnoittaa. Myös sotilaan suojaaminen siirroilla 4.Rc3 tai 4.d3 on suosittua.[20] Vaikka linnoittaminen näyttää antavan sotilaan ilmaiseksi, se ei kuitenkaan pidä paikkaansa: valkea voittaa sotilaan pian takaisin. Linnoittamisen jälkeen musta voi valita sotilaan lyömisen tai muutamien muiden siirtojen väliltä. Siirto 4...d6 johtaa Steinitzin puolustukseen ja 4...Lc5 klassiseen puolustukseen.[2] Siirto 4...Rxe4 erottaa tämän muista päämuunnelmista. Sotilaan lyöminen johtaa samankaltaisiin muunnelmiin kuin myöhemmin esiteltävä avoin puolustus.[2]

Siirron 4...Rxe4 jälkeen valkealla on pääasiassa kaksi jatkoa: Sotilaan ottaminen heti takaisin siirrolla 5.Te1 tai 5.d4. 5.Te1 on tasapelimainen jatko. Valkea voittaa sotilaan helposti takaisin saamatta kuitenkaan kunnollista etua avauksesta.[2] Siksi kunnianhimoiselle valkealla pelaavalle 5.d4 sopii paremmin.

Siirron 5.d4 jälkeen mustalla on kaksi pääjatkoa: 5...Le7 ja 5...Rd6. 5...Le7 on nimeltään Rio de Janeiron muunnelma. Valkean pitää voittaa sotilas takaisin, joten hänen on pelattava joko 6.Te1 tai 6.De2, jota pidetään parempana näistä kahdesta.[2] Siirto uhkaa mustan ratsua, jonka takia mustan täytyy joko siirtää se turvaan tai suojata se pelaamalla 6...d5. Kaikki siirrot sallivat e5-sotilaan lyömisen välittömästi seuraavalla siirrolla. Suositeltu jatko menee seuraavasti: 6.De2 Rd6 7.Lxc6 bxc6 8.dxe5 Rb7 9.c4 O-O.[2] B-sotilaalla lyöminen seitsemännellä siirrolla on parempi, koska jos musta lyö d-sotilaalla, valkean siirto Td1 tuottaisi mustalle ongelmia. Musta pääsee siirron jälkeen myös ratsullaan b7:n kautta c5:een ja voi sijoittaa lähettinsä a6:een.[2] 5...Rd6 uhkaa valkean lähettiä, minkä takia valkean paras siirto on vaihtaa se mustan ratsuun c6:ssa, jottei menettäisi tempoa. Vaihdon jälkeen valkea voi lyödä mustan e-sotilaan.

[muokkaa] Birdin puolustus

Kuva:chess_zhor_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zhor_26.png
Mestaritasolla Birdin puolustus on hyvin harvinainen jatko.

Birdin puolustus alkaa siirrolla 3...Rd4.[3] Sen käytännössä ainoa käyttäjä mestaritasolla oli sille nimensä antanut Henry Edward Bird.[21] Muista pelaajista sitä on käyttänyt usein Viktor Kupreichik.[21] Valkea ei voi lyödä sotilasta, koska menettäisi lähettinsä. Mustan tarkoitus on välttää ratsun kiinnittyminen, joten hän tarjoaa ratsujen vaihtoa d4:ssä. Siirto on harvoin pelattu, sillä valkea saavuttaa suoraa etua vaihtamalla ratsut. Valkea onkin tilastollisesti selvästi mustaa edellä jokaisessa avauksen muunnelman pääjatkoista.[22] Toisena vaihtoehtona on siirtää lähetti a4:ään tai c4:ään. Jos valkoinen vaihtaa ratsut, asema muistuttaa Blackburne Shilling -gambiittia sillä erotuksella, että valkean lähetti on b5:ssä eikä c4:ssä. Vaihdon jälkeen mustalla on kaksoissotilas d-linjalla, vaikkakin sotilas d4:ssä voi olla ärsyttävä valkean kannalta. Tyypillinen jatko Birdin puolustuksen jälkeen on 5.O-O c6 6.Lc4 Rf6 7.Te1 d6 8.d3 Le7 9.Rd2, jonka jälkeen valkealla on luultavasti hieman parempi asema.[2] Jatko, jossa musta pelaa siirron 5...Re7, on Birdin puolustuksen Paulsenin muunnelma.[23]

[muokkaa] Steinitzin puolustus

Kuva:chess_zhor_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zver_26.png
Kuva:chess_zhor_26.png
Steinitzin puolustus. Valkea voi haastaa mustan keskustan siirtämällä 4.d4. Jatko tarjoaa valkealle hyvät mahdollisuudet voittoon.

Steinitzin puolustus[3] eli 3...d6 on nimetty shakin ensimmäisen maailmanmestarin Wilhelm Steinitzin mukaan. Hän käytti tätä muunnelmaa usein, esimerkiksi maailmanmestaruusotteluissaan Emanuel Laskeria vastaan.[24] Muunnelma oli suosionsa huipulla 1800-luvun lopussa.[25] Nykyään se ei ole enää huippupelaajien suosiossa,[9] koska sitä pidetään aivan liian passiivisena pelitapana.[24]

Siirrolla musta itse kiinnittää ratsunsa siirtäm