Enūma Eliš

Wikipedia
(Ohjattu sivulta Enuma Eliš)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurri
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Enūma Eliš on babylonialainen luomistaru, joka on kirjoitettu seitsemälle savitaululle. Viides taulu ei ole säilynyt kokonaisena. Savitaulut löytyivät Uus-Assyrian kuninkaan Assurbanipalin kirjastosta.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luomistarussa jumalat, esimerkiksi Ea, syntyvät miespuolisen makean veden jumalan Apsun ja naispuolisen suolaisen veden jumalan Tiamatin sekä näiden pojan Mummun jälkeen. Apsu ja Mummu aikovat tappaa kovaa melua pitävät, nuoremmat jumalat, ja Tiamat päättää kertoa tästä Ealle. Ea taikoo Apsun koomaan, tappaa hänet ja sulkee Mummun pois talostaan. Tiamat aikoo kostaa Apsun kuoleman, mutta kuolee lopulta välienselvittelyssä. Tiamatin puolella riidassa olleet jumalat joutuvat pakkotyöhön. Marduk luo maailman Tiamatin ruumiista. Ihmiskunta luodaan teräaseella lyödyn Kingun ruumiista. Babylon perustetaan kuningasjumalien asuinpaikaksi.

Kirjoitusajankohta ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti uskotaan, että Enūma Eliš kirjoitettiin Nebukadressar I:n kukistettua Elamin. Ajankohdaksi on kuitenkin ehdotettu myös varhaisempia Babylonian ensimmäisen dynastian ja kassiittidynastian aikakautta. Vanhoista rituaaliohjeistuksesta on käynyt ilmi, että Babylonian myöhäiskaudella Enūma Elišiä resitoitiin Mardukin patsaan edessä Nisannu- (1. kuukausi, maalis–huhtikuu) ja Kislimu-kuiden (9. kuukausi, marras–joulukuu) neljäntenä päivänä akitu-juhlien aikana.[1] Enūma Eliš toimi myös poliittisena propagandana, sillä se antoi Babylonille sen aseman alueen poliittisena ja uskollisena keskuksena, jonka se otti Sumerin Nippurilta.[2]

Huomattavista eroistaan huolimatta Enūma Elišissä ja Raamatun luomiskertomuksessa on joitain samoja piirteitä. Esimerkiksi babylonialaistarun kuusi jumalten sukupolvea ja yksi jumalten lepo vastaavat Raamatun kuutta luomispäivää ja yhtä lepopäivää. Valon tuleminen, alkumeri sekä ihmisen ilmaantuminen löytyvät molemmista. Raamatun alkumeren nimi tehôm muistuttaa Tiamatia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oshima, Takayoski: The Babylonian God Marduk. Teoksessa Leick, Gwendolyn (toim.): The Babylonian World. Abingdon: Routledge, 2007. ISBN 978-0-415-35346-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oshima, s. 351.
  2. Oshima, s. 352.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Enuma elish. Det babyloniska skapelseeposet. Översättning från akkadiskan, med inledning och kommentarer av Ola Wikander. Wahlström & Widstrand 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]