Energiajuoma

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valikoima energiajuomia suomalaisessa päivittäistavarakaupassa.

Energiajuomalla tarkoitetaan kofeiinipitoisia virvoitusjuomia, jotka ovat piristäviä.[1] Energiajuomat eivät muutoin poikkea sokeria sisältävistä tai sokerittomista virvoitusjuomista, kuin että energiasisällön lisäksi niiden piristävä vaikutus saadaan aikaan piristeillä: esimerkiksi kofeiinilla, guaranalla tai tauriinilla. 0,33l tölkillinen energiajuomaa vastaa vaikutuksiltaan pientä kuppia kahvia, jossa on 3-4 sokeripalaa.[1]

Ainesosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin käytettyjä ainesosia ovat kofeiini, tauriini, guarana, glukuronilaktoni ja maltodekstriini. Energiajuomissa käytettävä tauriini on synteettistä. Näiden lisäksi juomia on usein täydennetty vaihtelevalla määrällä erilaisia B-ryhmän vitamiineja, inositolia ja koliinia. Jotkut juomat sisältävät suuren määrän sokeria, myös sokerittomia vaihtoehtoja on markkinoilla.[2]

Energiaa juomissa ei nimestä huolimatta ole sen enempää kuin muissakaan virvoitusjuomissa, vaan juomien "energian" voidaan ajatella tulevan edellä mainituista piristävistä aineyhdisteistä. Sokeroiduissa energiajuomissa annoksen (3,3 dl) energiapitoisuus on hyvin korkea (esim. 50 kcal/100ml)[3], mutta sokeroimattomien energiapitoisuus jää alhaiseksi.[4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juomia markkinoidaan tyypillisesti nuorille kuluttajille ja opiskelijoille. Juomien valmistajat ja maahantuojat kertovat energiajuomien sopivan erityisesti autoiluun, työpaikoille ja illanviettoon jos tarkoitus on valvoa myöhään. Energiajuomien ostamiselle ei ole ikärajaa, mutta Suomessa erinäiset vanhempainyhdistykset ovat antaneet omia suosituksiaan kauppiaille.[1] Vuonna 2004 energiajuomia myytiin Suomen päivittäiskaupoissa yli 2,7 miljoonaa litraa, vuonna 2009 määrä oli 10 miljoonaa litraa.[5]

Käyttörajoituksia ja -suosituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiajuomia ei suositella alle 16-vuotiaille lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille. Elintarvikeviraston suositus perustuu juomien korkeaan kofeiinipitoisuuteen (max 320 mg/l). Elintarviketurvallisuusvirasto edellyttää tämän vuoksi, että energiajuomien pakkausmerkinnöissä tulee olla varoitusmerkintä liiallisen käytön haitoista ja suositus vuorokautisesta käyttömäärästä, joka on yleensä muutamia tölkkejä päivässä. Kupillisessa kahvia kofeiinin määrä on suhteessa sama kuin yhdessä energiajuoma-annoksessa. Monet kauppiaat haluaisivatkin energiajuomiin lakisääteisen ikärajan niiden terveysvaikutuksien vuoksi.[6] Energiajuomien korkean kofeiinipitoisuuden vuoksi monet kauppiaat ovat laittaneet ikärajan niille.[7] Esimerkiksi vuonna 2010 asetettu myyntikielto alle 15-vuotiaille Alavieskassa on rauhoittanut elämää paikkakunnan kouluissa.[8]

Energiajuomat eivät ole urheilujuomia. Kofeiinipitoisuutensa vuoksi energiajuomat eivät korvaa nestehukkaa, vaan lisäävät sitä: kofeiini poistaa nestettä elimistöstä ja juoman mahdollinen sokeri aiheuttaa nopean verensokeritason vaihtelun. Pesäpalloliitto kielsi vuoden 2011 helmikuussa energiajuomien myymisen ja välittämisen alle 16-vuotiaiden urheilutapahtumissa, perustellen päätöstä kofeiinin haitallisuudella nuorille ja ettei energiajuomissa ole mitään nuorten tarvitsemia ainesosia.[9] Myös Tampereen klassillisessa yläkoulussa energiajuomien juonti on kielletty.[10]

Alkoholijuomien ja energiajuomien yhteisvaikutuksista ei ole kattavaa tutkimustietoa, mutta esimerkiksi R20-energiajuomavalmistaja kieltää tuotetiedoissa käytön alkoholin kanssa.[11] Elintarvikevirasto on antanut myös omia käyttösuosituksiaan alkoholin yhteydessä ja kehottaa varovaisuuteen.[12]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiajuomien kohdalla on esitetty toisinaan arveluita niiden turvallisuudesta. EU:n elintarvikealan tiedekomitea SCF (Scientific Committee on Food) on antanut lausunnon energiajuomien ja niiden piristävien ainesosien turvallisuudesta vuonna 1999 ja täydentänyt lausuntoaan vuonna 2003. Komitean mukaan energiajuomien kofeiinipitoisuudet eivät ole niin korkeita, että niiden kohtuullisen käytön mukana saadut kofeiinimäärät olisivat haitallisia terveille aikuisille.[13]

Yhteys runsaalla energia-/virvoitusjuomien käytöllä ylipainoon ja rasvamaksan kehittymiseen on hyvin tunnettu.[14][15] Sokeroiduissa juomissa maksan rasvoittaa suuri kalorimäärä, sokerittomissa kevytjuomissa käytetty aspartaami omaa myös yhteyden rasvamaksan kehittymiseen. Käyttäjän iästä riippumatta virvoitus- ja energiajuomien suurkulutusta ei suositella, vedoten ylipainon sekä maksan rasvoittumisen riskiin.[14] Lisäksi tällaisten juomien vaikutuksesta hampaiden kiillevauriot lisääntyvät sekä happohyökkäys pitenee.[9]

Energiajuomien käyttö alkoholijuomien yhteydessä on yleistä etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Yhteisvaikutuksiin havahduttiin, kun vuonna 2001 kolmen naisen kuoleman epäiltiin johtuvan alkoholin ja energiajuomien yhteiskäytöstä. Täyttä varmuutta yhteiskäytön osuudesta kuolemiin ei kuitenkaan ole.[16] Läheltä piti -tapauksia on myös raportoitu.[17] Brasilialaisessa tutkimuksessa on selvitetty, että energiajuoma vääristää humalatilan tunnetta vähentäen heikotusta ja päänsärkyä ja saa siten henkilön tuntemaan alkoholin vaikutuksen vähäisemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on.[18] EU-direktiivi kieltää yli 1,2-tilavuusprosenttia sisältävien alkoholijuomien täydentämisen vitamiineilla tai kivennäisaineillta ja alkoholijuomien väittämisen terveysvaikutteisiksi. Muiden aineiden lisäämiselle alkoholijuomiin ei ole rajoituksia, joten energiajuomien lisääminen alkoholiin on laillista. Tuotevalvontakeskus suhtautuu varauksella alkoholi- ja energiajuomien yhdistämiseen ja kehottaa välttämään niitä varovaisuusperiaatteeseen vedoten, sillä niiden yhteisvaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustietoa. Etenkin humalahakuisessa juomisessa energiajuomien ainesosien saanti voi nousta huomattavan suureksi.[19]

Energiajuomat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiajuomat sallittiin Suomessa vuonna 1998.[20] Juomien markkinat ovat kasvaneet selvästi 2000-luvun alussa. Erilaisten merkkien ja niiden muunnelmien määrä on lisääntynyt ja brändien estetiikkaan panostetaan paljon.

Ensimmäinen suomalainen energiajuomatuotemerkki oli Laihian Mallaksen Vita Nova.[21] Suomalaisissa kaupoissa on ollut tarjolla myös esimerkiksi Water Joe, joka on kofeiinipitoista vettä. Erona tällä verrattuna tavanomaisempiin energiajuomiin on tuotteen sokerittomuus, kalorittomuus ja hiilihapottomuus.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Suomen Vanhempainliitto, Nuori Suomi, Terveys ry, Raittiuden Ystävät ry, Suomen ASH ry, Elämäntapaliitto, Lappeenrannan raittiustoimisto: Energiajuomaesite.pdf nuorisuomi.fi. Viitattu 30.4.2011.
  2. Nauti energiajuomia maltilla - Artikkelit - Kilokubi kiloklubi.fi. Viitattu 14.5.2011.
  3. Original - Products - Batterydrink.com batterydrink.com. Viitattu 30.4.2011. (englanniksi)
  4. Juomilla on väliä — harkitse, mitä juot. sivu 7. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  5. kp24.fi, Energiajuomien kasvava kulutus syö suomalaisten purukalustoa, viitattu 23.12.2010
  6. Energiajuomien myyntiin halutaan ikäraja - Ilta-Sanomat iltasanomat.fi. Viitattu 14.11.2010.
  7. Energiajuomien kiellot jakavat nuorten mielipiteet ”” Paikallisuutiset ”” Uutiset ”” Turkulainen Viitattu 20.1.2011.
  8. Energiajuomien myynti loppui, koulunkäynti rauhoittui Yle.fi/Oulu. Viitattu 25.11.2010.
  9. a b Pesäpalloliitto kieltää energiajuomat nuorten urheilutapahtumissa 11.02.2011. Suomen pesäpalloliitto. Viitattu 11.02.2011. Suomi
  10. Energiajuomia ei enää lipitellä kaikissa Tampereen kouluissa Aamulehti 24.9.2011.
  11. http://tinypic.com/view.php?pic=ng3nd3&s=3
  12. http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2001/07/69257[vanhentunut linkki]
  13. Ovatko energiajuomat turvallisia? Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 07.11.2011.
  14. a b Energiajuomat: Varo rasvamaksaa — Uusi Suomi uusisuomi.fi. Viitattu 25.1.2011. Suomi
  15. Suomalaisten maksat ovat huonossa kunnossa – syynä viina ja nopeat sokerit Helsingin Sanomat 28.3.2014
  16. Energiajuoma aiheuttanut kuolemia Ruotsissa? MTV3 06.07.2001.
  17. Teenager, 18, who downed ten Jagerbombs at nightclub two-for-one offer had three heart attacks and DIED before being brought back to life with defibrillator Daily mail 6.3.2014.
  18. http://www.terkkari.fi/?page=1423547&id=7126930[vanhentunut linkki]
  19. Alkoholijuomien täydentäminen ravintoaineilla ja ns. energiajuomat Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 9.2.2007 Dnro 134/43/2007
  20. STT: Asiantuntijat: Varovaisuutta energiajuomien kanssa MTV3 Uutiset. 6.7.2011. Viitattu 13.4.2011.
  21. Vita Nova - Energy Drink! Laihian Mallas. Viitattu 13.4.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]