Elaine Keillor

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elaine Keillor vuonna 2014.

Frances Elaine Keillor (s. 2. syyskuuta 1939 London, Ontario) on kanadalainen pianisti, musikologi ja musiikkipedagogi. Hän sai Torontossa filosofian tohtorin arvon musiikkitieteessä vuonna 1976.[1]

Keillorille opettivat pianonsoittoa hänen äitinsä Lenore Stevens Keillor, Reginald Bedford, Claudio Arrau ja Harold Craxton. Hän aloitti uransa resitalistina ja konserttopianistina 11-vuotiaana ja voitti vuonna 1958 Chappell-mitalin. Keillor on esiintynyt orkesterien kanssa eri paikoissa Kanadassa sekä Saksassa. Vuonna 1962 häntä kuultiin Neuvostoliitossa ja muualla Euroopassa. Hän on tulkinnut muiden muassa Johann Sebastian Bachin, Robert Schumannin, Camille Saint-Saënsin, Sergei Rahmaninovin ja Pjotr Tšaikovskin konserttoja.[1]

Keillor on kantaesittänyt monien kanadalaisten teoksia. Heidän joukossaan ovat olleet Patrick Cardy, Nicole Carignan, Michael Colgrass, Clifford Ford, Vivian Fung, Mary Gardiner, Peter Paul Koprowski, Alexina Louie, Elma Miller, Mark Mitchell, Jean Papineau-Couture, David Thériault ja John Weinzweig. Vuonna 1984 Keillor piti sooloresitaalin Carnegie Hallissa. Kanadassa hän on esiintynyt useimmiten Ottawassa ja Torontossa. Hän on myös esiintynyt duona Christina Petrowska-Quilicon kanssa ja useissa kamarimusiikkikokoonpanoissa.[1]

Keillor on opettanut muun muassa Carletonin yliopistossa. Hän on tehnyt tutkimustyötä muun muassa alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten parissa ja julkaissut lukuisia kirjoituksia. Hänet nimitettiin vuonna 2009 yhdeksi viidestäkymmenestä Canadian Music Centren lähettiläästä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]