John Weinzweig
John Weinzweig (1913–2006) oli kanadalainen säveltäjä. Hän syntyi puolanjuutalaisille vanhemmille ja aloitti musiikin opintonsa 14-vuotiaana mandoliinin soitolla. Myöhemmin hän oppi soittamaan myös tuubaa, tenorisaksofonia ja bassoa. Hän opiskeli vuosina 1934–1937 Toronton yliopistossa Healy Willanin, Leo Smithin ja Ernest McMillanin johdolla. Opiskeluaikanaan Weinzweig perusti Toronton yliopiston sinfoniaorkesterin. Torontossa opiskeltuaan Weinzweig muutti Rochesteriin, New Yorkiin, jossa hän opiskeli Eastman School of Musicissa Howard Hansonin johdolla.[1]
Weinzweig tutustui New Yorkissa sarjallisuuteen, ja sarjalliset tekniikat vaikuttivat hänen uraansa huomattavasti, vaikka hän kokeilikin myös muita suuntauksia. Weinzweigin teoksia ovat muiden muassa Piano Suite no. 1 (1939), Divertimento no. 1, String Quartet no. 1, Suite for Piano no. 2 ja Divertimento no. 12 (1988). Vuonna 1951 Weinzweig oli mukana perustamassa Kanadan säveltäjäliittoa, ja hän toimi sen puheenjohtajana. Hän toimi myös opetustehtävissä Toronton yliopistossa.[1]
Weinzweig sai lukuisia palkintoja ja tunnustuksia. Hänet otettiin Kanadan ritarikuntaan vuonna 1974. Hänelle myönnettiin Canada Council Medal (1978), Molson-palkinto (1981), Roy Thomson Hall Award (1991), Toronto Arts Award for Music (1998) ja SOCANin palkinto elinaikaisista saavutuksista (2004).[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
