Dustin Brown
| Dustin Brown | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. marraskuuta 1984 Ithaca, New York, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 184 cm |
| Paino | 98 kg |
| Seura | |
| Seura | Los Angeles Kings |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 23 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2003–2022 |
| NHL-varaus |
13. varaus, 2003 Los Angeles Kings |
| Stanley Cup | ||
|---|---|---|
|
Los Angeles Kings | 2012 |
|
|
Los Angeles Kings | 2014 |
Dustin Brown (s. 4. marraskuuta 1984 Ithaca, New York) on yhdysvaltalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän edusti NHL-seura Los Angeles Kingsiä.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juniorivuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen ammattilaisuraansa Brown pelasi vuodet 2000–2003 Guelph Stormissa junioriliiga OHL:ssä. Kausina 2001–2002 ja 2002–2003 hän oli joukkueensa paras maalintekijä ja jälkimmäisellä, pisteiden valossa parhaalla OHL-kaudellaan, myös joukkueensa paras pistemies tehtyään 58:ssa runkosarjaottelussa 76 tehopistettä, 34 maalia ja 42 syöttöpistettä.[2][3] Eniten maaleja hän teki kaudella 2001–2002, 41 maalia 63:ssa runkosarjaottelussa. Brown pelasi kolmen kauden aikana yhteensä 174 OHL:n runkosarjaottelua, joissa hän teki 194 tehopistettä, 98 maalia ja 96 syöttöpistettä, ja 24 pudotuspeliottelua, joissa hän teki 28 tehopistettä, 15 maalia ja 13 syöttöpistettä.[4]
Vuonna 2001 Brown valittiin OHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen ja vuosina 2001–2003 hän sai kolmesti peräkkäin OHL:n jakaman Bobby Smith Trophyn, joka jaetaan pelaajalle, joka on menestynyt hyvin sekä jääkiekkoilijana että opinnoissaan.[5] Vuonna 2003 hän sai myös Kanadan pääjunioriliigojen kattojärjestön Canadian Hockey Leaguen vastaavan palkinnon CHL Scholastic Player of the Year.[6]
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brown sai NHL-varauksen, kun Los Angeles Kings varasi hänet numerolla 13 NHL:n varaustilaisuuden 2003 ensimmäisellä kierroksella. Hän teki NHL-debyyttinsä jo saman vuoden syksyllä, mutta hänen ensimmäistä ammattilaiskauttaan haittasi nilkkavamma. Hän pystyi pelaamaan kaudella 2003–2004 31 NHL:n runkosarjaottelua ja teki viisi tehopistettä, maalin ja neljä syöttöpistettä. Seuraavan kauden hän pelasi NHL:n työsulun vuoksi Kingsin farmiseuran Manchester Monarchsin riveissä AHL:ssä. Hän teki 79:ssä pelaamassaan AHL:n runkosarjaottelussa 74 tehopistettä, 29 maalia ja 45 syöttöpistettä, toiseksi eniten joukkueensa pelaajista Michael Cammallerin jälkeen. NHL:n työsulun päätyttyä Brown palasi Kingsiin.[6][7]
Brown on ollut monena vuonna NHL:n eniten taklaavia pelaajia ja runkosarjakaudella 2007–2008, jolla hän taklasi 311 kertaa, hän oli liigan taklaustilaston kärkinimi.[8] Samalla kaudella hän oli myös joukkueensa paras maalintekijä tehtyään 33 maalia 78:ssa ottelussa.[9] Hän on ollut joukkueensa paras maalintekijä myös runkosarjakaudella 2010–2011, jolla hän teki 28 maalia.[10] Lokakuusta 2008 alkaen Brown on toiminut Los Angeles Kingsin kapteenina.[11]
Kaudella 2011–2012 Brown oli voittamassa Los Angeles Kingsin seurahistorian ensimmäistä Stanley Cup -mestaruutta, kun New Jersey Devilsiä vastaan pelattu loppuottelusarja päättyi Kingsin 4–2-voittoon. Brown jakoi pudotuspelien pistepörssivoiton seuratoverinsa Anže Kopitarin kanssa molempien tehtyä 20 tehopistettä, kahdeksan maalia ja 12 syöttöpistettä, 20:ssä pudotuspeliottelussa.[12][13] Brown ilmoitti lopettavan uransa kauden 2022 pudotuspelien jälkeen.[14]
Maajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Yhdysvallat
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Vancouver 2010 | jääkiekko | |
| MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Tšekki 2004 | jääkiekko | |
Brown on edustanut Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkuetta neljissä jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina 2004, 2006, 2008 ja 2009. Vuoden 2004 MM-kilpailuissa hän oli voittamassa pronssia ja vuoden 2006 MM-kilpailuissa hän oli Yhdysvaltain paras pistemies tehtyään seitsemän tehopistettä, viisi maalia ja kaksi syöttöpistettä, seitsemässä ottelussa.[15] Maailmanmestaruuskilpailuissa 2008 Brown keräsi huomiota Yhdysvaltain ja Suomen välisen jatkolohko-ottelun jälkeen taklattuaan loppusummerin jo soitua suomalaispelaaja Jussi Jokista päähän.[16][17]
Neljien aikuisten maailmanmestaruuskilpailujen lisäksi Brown on edustanut maataan myös kaksissa jääkiekon nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina 2002 ja 2003.[15] Vuonna 2010 Brown oli mukana Yhdysvaltain olympiajoukkueessa Vancouverin olympialaisissa. Hän oli yksi kyseisen joukkueen neljästä varakapteenista ja oli voittamassa olympiahopeaa.[18][19]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Brown on naimisissa. Hänellä ja vaimollaan Nicolella on kolme lasta, vuosina 2008, 2009 ja 2011 syntyneet pojat.[20]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2000–2001 | Guelph Storm | OHL | 53 | 23 | 22 | 45 | 50 | 4 | 0 | 0 | 0 | 10 | ||||||||||||||||
| 2001–2002 | Guelph Storm | OHL | 63 | 41 | 32 | 73 | 56 | 9 | 8 | 5 | 13 | 14 | JMM | 7 | 1 | 3 | 4 | 10 | ||||||||||
| 2002–2003 | Guelph Storm | OHL | 58 | 34 | 42 | 76 | 89 | 11 | 7 | 8 | 15 | 6 | JMM | 7 | 2 | 2 | 4 | 10 | ||||||||||
| 2003–2004 | Los Angeles Kings | NHL | 31 | 1 | 4 | 5 | 16 | — | — | — | — | — | MM | 9 | 1 | 3 | 4 | 4 | ||||||||||
| 2004–2005 | Manchester Monarchs | AHL | 79 | 29 | 45 | 74 | 96 | 6 | 5 | 2 | 7 | 10 | ||||||||||||||||
| 2005–2006 | Los Angeles Kings | NHL | 79 | 14 | 14 | 28 | 80 | — | — | — | — | — | MM | 7 | 5 | 2 | 7 | 10 | ||||||||||
| 2006–2007 | Los Angeles Kings | NHL | 81 | 17 | 29 | 46 | 54 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | Los Angeles Kings | NHL | 78 | 33 | 27 | 60 | 55 | — | — | — | — | — | MM | 7 | 5 | 4 | 9 | 22 | ||||||||||
| 2008–2009 | Los Angeles Kings | NHL | 80 | 24 | 29 | 53 | 64 | — | — | — | — | — | MM | 9 | 3 | 5 | 8 | 8 | ||||||||||
| 2009–2010 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 24 | 32 | 56 | 41 | 6 | 1 | 4 | 5 | 6 | OK | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||
| 2010–2011 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 28 | 29 | 57 | 67 | 6 | 1 | 1 | 2 | 6 | ||||||||||||||||
| 2011–2012 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 22 | 32 | 54 | 53 | 20 | 8 | 12 | 20 | 34 | 
| |||||||||||||||
| 2012–2013 | ZSC Lions | NLA | 16 | 8 | 5 | 13 | 26 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| Los Angeles Kings | NHL | 46 | 18 | 11 | 29 | 22 | 18 | 3 | 1 | 4 | 8 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | Los Angeles Kings | NHL | 79 | 15 | 12 | 27 | 66 | 26 | 6 | 8 | 14 | 22 | |
OK | 6 | 2 | 1 | 3 | 4 | |||||||||
| 2014–2015 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 11 | 16 | 27 | 26 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| 2015–2016 | Los Angeles Kings | NHL | 82 | 11 | 17 | 28 | 30 | 5 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Los Angeles Kings | NHL | 80 | 14 | 22 | 36 | 22 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| 2017–2018 | Los Angeles Kings | NHL | 81 | 28 | 33 | 61 | 58 | 4 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
| 2018–2019 | Los Angeles Kings | NHL | 72 | 22 | 29 | 51 | 24 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| 2019–2020 | Los Angeles Kings | NHL | 66 | 17 | 18 | 35 | 22 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Los Angeles Kings | NHL | 49 | 17 | 14 | 31 | 18 | — | — | — | — | — | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Los Angeles Kings | NHL | 64 | 9 | 19 | 28 | 20 | 7 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
| NHL yhteensä | 1296 | 325 | 387 | 712 | 738 | 92 | 19 | 30 | 49 | 84 | ||||||||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Dustin Brown The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Dustin Brown Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dustin Brown TSN.ca-sivustolla Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ 2001–02 Guelph Storm roster and statistics hockeydb.com. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ 2002–03 Guelph Storm roster and statistics hockeydb.com. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Dustin Brown Hockey-Reference.com-sivustolla Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Dustin Brown Named OHL Scholastic Player of the Year ontariohockeyleague.com. 2003. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Dustin Brown Legends of Hockey -sivustolla Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ 2004–05 Manchester Monarchs roster and statistics hockeydb.com. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Wilkie, Jim: Point Shots: The benefit of using hits instead of penalty minutes ESPN.com. 13.11.2008. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ 2007–08 Los Angeles Kings roster and statistics hockeydb.com. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ 2010–11 Los Angeles Kings roster and statistics hockeydb.com. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Kings, Sabres name team captains CBCSports.ca. 8.10.2008. Viitattu 18.12.2009. (englanniksi)
- ↑ L.A. Kings win their first Stanley Cup CBS News. 11.6.2012. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Masikak, Corey: Brown and Kopitar are latest homegrown Cup tandem NHL.com. 11.6.2012. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Brown to retire after Stanley Cup Playoffs for Kings NHL.com. Viitattu 15.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Dustin Brown usahockey.com. Arkistoitu 25.7.2012. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Leijonat sai lahjamaalin ja voitti MTV3.fi. 11.5.2008. Viitattu 13.3.2010.
- ↑ Ylen Elävä arkisto: Kuumat USA-ottelut 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 13.3.2010.
- ↑ Morreale, Mike G.: Brown Named Alternate Captain for USA LAKings.com. 11.1.2010. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Four Kings Win Medals LAKings.com. 28.2.2010. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Dustin Brown – Bio LAKings.com. Viitattu 12.6.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dustin Brown Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Ryan Miller |
NHL Foundation Player Awardin voittaja 2011 |
Seuraaja: Mike Fisher |
| Edeltäjä: Daniel Alfredsson |
Mark Messier Leadership Awardin voittaja 2014 |
Seuraaja: Jonathan Toews |
| ||||||||||
