Douentzan piiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Douentzan piiri Malin kartalla.

Douentzan piiri (ransk. Cercle de Douentza) on paikallishallintoalue Malin Moptin alueella. Sen pinta-ala on 23 481 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 247 800 henkeä (vuonna 2009)[2].

Douentzan piiri rajoittuu luoteessa Timbuktun alueen Niafunkén ja pohjoisessa Gourma-Rharousin piireihin, etelässä Burkina Fasoon ja Moptin alueen Koron piiriin sekä lounaassa Bandiagaran ja lännessä Moptin piireihin. Seutu kuuluu Sahelin vyöhykkeeseen. Sademäärä on keskimäärin 400 millimetriä vuodessa, mutta pysyviä vesistöjä ei ole. Luonnonalueita ovat kivinen tasanko, hiekkadyynien peittämä Seno, eroosion kuluttama Gandamia sekä kumpuileva Gourman tasanko. Huomattavin eläinlaji ovat Gourman norsut.[1]

Piiriin kuuluu Douentzan kaupunki sekä 14 maalaiskuntaa: Dallah, Dangol-Boré, Débéré, Dianwéli, Djaptodji, Gandamia, Haïré, Hombori, Kéréna, Korarou, Koubéwel Koundia, Mondoro, Pétaka ja Tédjé. Hallinnollinen keskus on Douentza, mutta väestömäärältään suurin kunta on Djaptodji. Asukkaat ovat etupäässä fulbeja ja dogoneja. Lisäksi on songhaita, bozoja, tuaregeja ja bambaroita.[1]

Douentzan kautta kulkee Moptin ja Gaon välinen valtatie. Seudun pääelinkeinot ovat karjanhoito ja maanviljely. Kotieläimiä ovat naudat, vuohet, lampaat, aasit, hevoset, kamelit ja siipikarja. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi sekä vähäisemmässä määrin riisi ja durra. Lisäksi harjoitetaan keräilyä, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Karjan myynti suuntautuu Bamakoon, Burkina Fasoon, Norsunluurannikolle ja Ghanaan.[1]

Piirissä toimii 23 alkeis- ja kuusi yläkoulua. Terveyspalveluihin kuuluu yksi poliklinikka, 15 terveyskeskusta, 12 synnytyslaitosta ja 20 neuvolaa, jotka tavoittavat vain osan väestöstä. Huomattavin terveysongelma on ihmisessä loisivat sukkulamadot. Toistuvat kuivuusjaksot aiheuttavat jatkuvaa elintarvikepulaa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]