Delaney & Bonnie
Delaney & Bonnie oli 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa toiminut yhdysvaltalainen lauluduo, jonka muodosti aviopari Delaney ja Bonnie Bramlett. Heidän rockia, rhythm and bluesia ja soulia yhdistävässä yhtyeessään Delaney & Bonnie and Friends soitti ja vieraili ajan huippumuusikoita kuten Eric Clapton, Duane ja Gregg Allman, George Harrison, Jimi Hendrix, Leon Russell, Jim Keltner, Dave Mason, Rita Coolidge ja King Curtis.
Delaney & Bonnien suurimpia hittejä olivat Delaney Bramlettin kirjoittama ”Neverending Song of Love”, josta tuli myös New Seekersin läpimurtohitti, sekä Leon Russellin ja Bonnie Bramlettin kirjoittama ”Groupie”, joka tuli paremmin tunnetuksi nimellä ”Superstar” muun muassa The Carpentersin levyttämänä.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Delaney Bramlett (1939–2008) syntyi Mississippin osavaltiossa, opetteli taitavaksi kitaristiksi ja muutti vuonna 1959 Los Angelesiin.[1] Hän sai töitä sessiomuusikkona ja tutustui sitä kautta kitaristi-kosketinsoittaja Leon Russelliin.
Bonnie Bramlett (o. s. Bonnie Lynn O’Farrell, s. 1944) on kotoisin Illinois’n osavaltiosta. Siellä hän lauloi jo 14–15-vuotiaana taustoja muun muassa Albert Kingille ja Ike & Tina Turnerille,[1] joiden Ikettes-lauluryhmässä hän esiintyi muutaman kerran ihonväriltään tummaksi värjättynä.[2] Bonnie muutti Los Angelesiin 1967 ja tapasi pian Delaney Bramlettin.
Delaney ja Bonnie Bramlett sekä Leon Russell kokosivat sessiomuusikkosuhteidensa kautta Delaney & Bonnie and Friends -yhtyeen, jonka kokoonpano vaihteli. He saivat levytyssopimuksen Stax Records -merkille (Eric Claptonin omaelämäkerran mukaan ensimmäisenä valkoisena yhtyeenä) ja julkaisivat esikoisalbuminsa Home alkuvuodesta 1969.[3] Albumi menestyi kuitenkin huonosti.[4]
Delaney & Bonnie siirtyivät Staxiltä Elektra Recordsille, jolle he levyttivät kakkosalbuminsa The Original Delaney & Bonnie & Friends (Accept No Substitute) vuonna 1969. Sekään ei myynyt kovin hyvin mutta herätti huomiota muusikkopiireissä niin, että George Harrison tarjosi sopimusta The Beatlesin Apple Records -merkille. Delaney ja Bonnie hyväksyivät tarjouksen ja pilasivat näin suhteensa Elektra-levymerkin kanssa huolimatta siitä, että Apple-sopimus purettiin. [2]
Harrisonin suosituksesta[5] Eric Clapton otti Delaney & Bonnie and Friends -kokoonpanon lämmittelijäksi uuden Blind Faith -yhtyeensä kiertueelle. He ystävystyivät, ja Clapton esiintyi sen jälkeen usein Friends-yhtyeen jäsenenä ja lähti myös heidän kiertueelleen Blind Faithin hajottua elokuussa 1969. Delaney and Bonnien kolmas albumi On Tour with Eric Clapton julkaistiin Atco-levymerkillä ja nousi sijalle 29 Billboardin albumilistalla. Clapton otti Delaneyn ja Bonnien yhtyeineen säestäjäkseen ensimmäiselle sooloalbumilleen Eric Clapton. Levyn tuotti Delaney Bramlett.
Delaney & Bonnie teki lisää albumeja, jotka eivät hyvistä arvioista huolimatta myyneet kovin hyvin. Kappale ”Soul Shake” albumilta To Bonnie from Delaney (1970) nousi sijalle 43 Hot 100 -singlelistalla syyskuussa 1970, ja ”Never Ending Song of Love” albumilta Motel Shot (1971) ylsi sijalle 13 heinäkuussa 1971.
Delaney ja Bonnie Bramlett sekä heidän pieni tyttärensä Bekka nähdään Richard C. Sarafianin vuoden 1971 elokuvassa Nasta laudassa (Vanishing Point). Bekka Bramlett (s. 1968) on nykyisin myös laulaja ja oli 1990-luvun puolivälissä mukana Fleetwood Mac -yhtyeessä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Martin, Greg (2002): Kansiteksti vuoden 2003 Delaney & Bonnie Together -albumin uudelleenjulkaisussa, Columbia / Legacy / Sony Music (CK 85743).
- ↑ a b Holzman, Jac & Gavan Daws (1998): Follow the Music - The Life and High Times of Elektra Records in the Great Years of American Pop Culture, FirstMedia, ISBN 0-9661221-1-9, s. 271.
- ↑ Clapton, Eric (2007): Eric Clapton - The Autobiography, Broadway, ISBN 978-0-7679-2842-7, s. 111.
- ↑ Bowman, Rob (1997). Soulsville, U.S.A. - The Story of Stax Records, Schirmer, ISBN 0-02-860268-4, s. 175.
- ↑ Hjort, Christopher (2007). Strange Brew: Eric Clapton and the British Blues Boom, 1965-1970, Jawbone, ISBN 978-1-906002-00-8, s. 250.
