Castrén

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Castrén, (myös Castrenius) on suomalainen suku, jonka jäsenet ovat vaikuttaneet tieteessä ja politiikassa. Ensimmäisenä suvussa Castrenius-nimeä käytti Pälkäneen kirkkoherra Olaus (Olof) Castrenius (1666 – 1737).[1] Hänen isänsä oli ollut ratsutilallinen Sääksmäen Linnaisissa, joten nimi Castrenius lienee tullut latinan 'linnaa' tarkoittavasta sanasta castrum.[2] Suvun kaikki nykyiset haarat polveutuvat hänen vanhimmasta pojastaan, Kajaanin pormestari ja kruununvouti Matthias Castreenista.[3] Suku asettui isonvihan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle[4], missä se tunnettiin pitkään virkamies- ja pappissukuna. 1900-luvun alussa suvusta tuli poikkeuksellisen paljon nuorsuomalaisia poliitikkoja.

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aakkosjärjestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castrénien sukupuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olaus Castrenius
 
Kristina Lignipaeus
 
 
 
 
Matthias Castreen
 
Helena Albogius
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Brita Forsström
 
Christer Castrén Eric Castrén
 
Catharina Keckman
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Sofia Frosterus
 
Matias Alarik Castrén Susanna Fellman
 
Christian Castrén Zachris Castrén
 
Brita Snellman
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Carl Arvid Castrén
 
Katarina Dillman Lovisa Tengström
 
M. A. Castrén Zachris Castrén
 
Hilma Nylander Zachris Castrén
 
Leontina Reuter
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ida Taucher
 
Johan R. Castrén Fredrik Castrén
 
Sofia Borg Robert Castrén
 
Charlotta Pipping Zachris Castrén Jonas Castrén Johannes Castrén
 
Amanda Jussilainen
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaarlo Castrén Arthur Castrén Jalmar Castrén
 
Elli Montell Gunnar Castrén Lydia Leinberg
 
Väinö Castrén Urho Castrén
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Reino Castrén Viljo Castrén
 
Kaarina Tellervo Waris Erik Castrén
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elli Castrén Heikki Castrén
 
Mirja Castrén o.s. Melkas
 

[9][10][11][12][13][14][15][16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouko Vahtola: Castrén (1600-), teoksessa Suomen Kansallisbiografia 2. SKS, Helsinki 2003, s. 139.
  • Uusi sukukirja II. Otava, Helsinki 1951.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yrjö Kotivuori: Olof Castrenius Olaus Christierni, Tavastensis Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. Suomen Kansallisbiografia 2, s. 139
  3. Uusi sukukirja II, s. 1.
  4. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1716
  5. Uusi sukukirja II, s. 20.
  6. Uusi sukukirja II, s. 16.
  7. Uusi sukukirja II, s. 20.
  8. Uusi sukukirja II, s. 16.
  9. Uusi sukukirja II, s. 3–6, 21–22, 35, 54, 61.
  10. Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Jalmar Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  12. Erik Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  13. Robert Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  14. Urho Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  15. Gunnar Castrén Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  16. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1982, s. 84. Suomen teknillinen seura ja Tekniska föreningen i Finland 1982, ISBN 951-9110-10-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.