Bruno Procopé

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karl Bruno Procopé (10. kesäkuuta 1887 Pietari6. huhtikuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen kauppaneuvos ja metsänhoitaja, joka teki elämäntyönsä Oy Waldhof Ab:n ja Oy Syskyjärven Hovin toimitusjohtajana.

Hän opiskeli kauppakoulussa sekä Pietarin metsäopistossa. Opiskeluaikoinaan hän työskenteli Zellstoff-fabrik Waldhof AG:ssä Pärnussa ja valmistumisensa jälkeen myös saman yrityksen palveluksessa Mannheimissa Saksassa. Hän teki opintomatkoja Alankomaihin ja Saksaan.

Hän perusti amerikkalaisen laivaus- ja tuontiliike Heinz & Tascheit Oy:n Pietarissa sekä 1923 oman puutavara- ja laivausalan yrityksen Suomessa. Hän oli myös johtajana paperitehtaassa Pietarissa 1915–1918.

Saksalainen monikansallinen Zellstoff-fabrik Waldhof AG oli yksi Euroopan suurimmista paperin- ja selluloosan tuottajista. Se laajeni Suomeen 1920- ja 1930 luvun taitteessa ja perusti ja rakensi selluloosatehtaan ja sahan Käkisalmelle ja osti metsiä lähitienoilta sekä Lohjan seuduilta. Yrityksen ylivaltaa Suomen selluloosateollisuudessa pelättiin. Procopéllä oli omistuksessaan viipurilainen puutavaraliike, jonka hän oli perustanut 1927. Se toimitti rahtauksia, huolintaa ja puutavaran hankintaa Waldhofin tehtaalle.

Procopélla oli keskeinen asema Waldhof-yhtiön perustamisessa Käkisalmelle, ja yhtiöllä oli suuri merkitys Käkisalmen työllisyyteen ja yleiseen kehitykseen. Waldhof työllisti niin paljon väestöä, että se oli 1930-luvun neljänneksi teollistunein paikkakunta Suomessa. Yhtiön vienti suuntautui pääosin Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Myös Käkisalmen maalaiskunta työllistyi välillisesti yhtiön avulla, varsinkin tehtaan rakennusvaihe työllisti ja toi paikkakunnalle runsaasti ammattilaisia ja asiantuntijoita. Waldhofin tehdas jäi sodan jälkeen luovutetulle alueelle ja siirtyi Neuvostoliiton omistukseen.

Procopé oli myös Syskyjärven Hovin nimellinen omistaja. Tila sijaitsi Impilahdella Syskyjärven kylässä, ja tilan metsät kuuluivat Waldhof-yhtiölle. Tila oli muodostettu 1916, ja osakeyhtiön perustamisen jälkeen metsien hoitoon ja kehittämiseen alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Pinta-alaa tilalla oli noin 6 000 hehtaaria, ja siellä oli metsien lisäksi myös kasvitarha, puutarha sekä eläimiä. Suomalaisen lammasrodun kehittämisessä Syskyjärven Hovi kuului ensimmäisten joukkoon. Tilan edellinen omistaja oli vuorineuvos Gösta Serlachius, jonka aikana aloitettua maatalouden kehittämis- ja valitustoimintaa Procopé jatkoi.

Procopén ansioiksi mainitaan muun muassa puutavaran viennin kehittäminen, satamalaitteiden rakennuttaminen ja lastaustehon kehittäminen muun muassa Makslahden, Turun ja Ykspihlajan satamissa. Hän vaikutti myös tehokkaasti sulfiittiväkiviinan käyttöönotossa moottorien polttoaineena.

Hän sai kauppaneuvoksen arvonimen vuonna 1935.

Hän asui 1940-luvulta lähtien Helsingissä ja vaikutti edelleen erilaisissa luottamustehtävissä, muun muassa Kulosaaren huoneenvuokralautakunnassa sekä Svenska klubbenissa ja Yksityismetsänhoitajayhdistyksessä. Hän oli jäsenenä myös Ekonomiska Samfundetissa, Nordiska föreningenissa, Nylandska Jatktklubbenissa, ja Pörssiklubissa.

Hänet on haudattu Kulosaaren hautausmaalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]