Avoparikaija

Avoparikaija
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes Heimo: Papukaijat Psittacidae Suku: Avoparikaijat Eclectus Laji: roratus
Kaksiosainen nimi
Eclectus roratus (Müller, 1776)
Katso myös
Avoparikaija Wikispeciesissä   Avoparikaija Commonsissa

Avoparikaija (Eclectus roratus) on pääasiassa Uudessa-Guineassa elävä papukaijalintu. Avoparikaijojen sukuun kuuluu ainoastaan yksi laji ja sen lähin sukulainen on punanaamiokaija. Avoparikaijoja pidetään myös lemmikkieläiminä. Se on lemmikkinä leikkisä, aktiivinen ja oppivainen, eivätkä sen puhelahjatkaan ole huonoimmasta päästä.

Koko ja ulkonäkö

Avoparikaijakoiras ja -naaras poikkeavat ulkonäöltään toisistaan niin paljon, että niitä on arveltu joskus jopa eri lajeiksi. Vanhin avoparikaija on vankeudessa elänyt 28,5-vuotiaaksi.

Koiras on melkein kokonaan vihreä. Siiven alla on punainen laikku ja siiven reuna on sininen. Pyrstön kärki on kellertävän valkea. Ylänokka on väriltään oranssi ja alanokka puolestaan musta. Naaras on puolestaan punaisen ja sinisen kirjava ja nokka on kokonaan musta.

Poikasen silmät ovat tummat, eikä niissä ole näkyvissä iirisrengasta. Koiraspoikasen nokka on tumma ja joillakin alalajeilla pyrstön pää saattaa olla oranssi ennen ensimmäistä sulkasatoa. Avoparikaijan sukupuolen erottaa heti kun poikaselle tulee sulkatuppeja. Lajilla ei ole esimerkiksi neitokakadun tapaan poikaspukua, vaan avoparikaijat ovat heti poikasesta lähtien sukupuolelleen ominaisen värisiä.

Aikuinen avoparikaija on pituudeltaan 35–42 senttimetriä, sen siipiväli on 60 senttimetriä ja paino 350–600 grammaa.

Lemmikkien käyttäytyminen

Avoparikaijat eivät muodosta kiinteää parisuhdetta. Pesiminen poikkeaa melkoisesti monista muista papukaijalajeista, koska naaraalla saattaa olla monta koirasta ruokkimassa itseään sekä poikasia. Avoparikoiraalla on myös useita naaraita ruokittavanaan. Avoparikaijojen reviiri ei käsitä muuta kuin aivan pesäaukon lähiympäristön tai pikemminkin pelkästään pesäkolon. Avoparit ruokailevat usein sukupuolet eri ryhmissä. Naaras on useimmiten pariskunnissa määräävänä osapuolena.

Avoparikaijat eivät vaaran uhatessa heti ensimmäiseksi pakene, vaan jähmettyvät paikalleen ja vasta aivan viime hetkellä lähtevät lentoon. Avoparikaijat eivät ole yhden ihmisen lintuja, vaan hyväksyvät yleensä kaikki perheenjäsenet. Ne eivät kuitenkaan erityisemmin pidä rapsuttelusta. Yleensä lajin ääntely on hiljaista ja sisältää erikoisia ääniä. Ympäristön melutason noustessa nousee tosin myös linnun ääni. Varoitusääni on varista muistuttava rääkäisy.

Vaatimukset lemmikkinä

Lemmikkinä avoparikaijan on päästävä päivittäin lentämään vapaana ja se vaatii paljon tilaa. Se pitää kovasti myös suihkuttelusta sumutepullolla tai sille on annettava mahdollisuus itsenäiseen kylpemiseen. Jos sitä ei suihkuta säännöllisesti, pyrstösulat saattavat vähitellen haalistua ja katkeilla.

Levinneisyys

Avoparikaijan pääesiintymisalue on Papua-Uudessa-Guineassa. Se elää myös laajalla alueella Indonesian itäisessä saaristossa sekä Salomonsaarilla. Alalaji macgillivray elää Cape Yorkin niemimaalla Koillis-Australiassa. Esiintymisalueen pinta-ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja luonnonpopulaation koko on yli 300 000 yksilöä. Metsästys ja kaupallinen lemmikkieläinpyynti on hävittänyt lajin Ambonin, Saparuan ja Harukun saarilta sekä saattanut Sumban populaation uhanalaiseksi.

Elinympäristö

Lajin elinympäristöä ovat rannikkoseudut ja vuoristometsät aina 1 900 metrin korkeudelle merenpinnasta; trooppiset sademetsät, suot ja mangrovealueet.

Lisääntyminen

Laji on sukukypsä kolmevuotiaana.^lähde? Luonnossa pesä on hyvin korkealla metsänreunassa tai aukealla kasvavan vankan puun kolossa tai onkalossa. Lentoaukon halkaisija on 25–30 cm ja pesäkolon syvyys 30–600 cm. Naaras munii kaksi munaa, joita se hautoo keskimäärin 28 vuorokautta. Koiras tuo hautovalle naaraalle ruokaa yleensä vain kahdesti päivässä. Poikaset oppivat lentämään 11–12 viikkoa vanhoina.

Ravinto

Avoparikaijan ruokavalio koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista ja medestä. Lemmikkinä sen pääasiallisia ravinnonlähteitä ovat vihannekset (erityisesti salaatit), juurekset, pähkinät, marjat ja hedelmät. Siemeniä saa antaa pienissä määrin, mutta pelletit eivät ole terveellisiä. Avoparikaijat eivät yleensä ole nirsoja ruoan suhteen.

Alalajit

Avoparikaija jaetaan yhdeksään alalajiin:

• Eclectus roratus aruensis
• Eclectus roratus biaki
• Eclectus roratus cornelia
• Eclectus roratus macgillivrayi
• Eclectus roratus polychloros
• Eclectus roratus riedeli
• Eclectus roratus roratus
• Eclectus roratus solomonensis
• Eclectus roratus vosmaeri

Lähteet

• Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
• World Parrot Trust (englanniksi)