Avoparikaija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Avoparikaija
Eclectus Parrot.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Avoparikaijat Eclectus
Laji: roratus
Kaksiosainen nimi
Eclectus roratus
(Müller, 1776)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Avoparikaija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Avoparikaija Commonsissa

Avoparikaija (Eclectus roratus) on pääasiassa Uudessa-Guineassa elävä papukaijalintu. Avoparikaijojen sukuun kuuluu ainoastaan yksi laji ja sen lähin sukulainen on punanaamiokaija. Avoparikaijoja pidetään myös lemmikkieläiminä. Se on lemmikkinä leikkisä, aktiivinen ja oppivainen, eivätkä sen puhelahjatkaan ole huonoimmasta päästä.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoparikaijakoiras ja -naaras poikkeavat ulkonäöltään toisistaan niin paljon, että niitä on arveltu joskus jopa eri lajeiksi. Vanhin avoparikaija on vankeudessa elänyt 28,5-vuotiaaksi.[2]

Koiras on melkein kokonaan vihreä. Siiven alla on punainen laikku ja siiven reuna on sininen. Pyrstön kärki on kellertävän valkeasta kirkkaan keltaiseen. Ylänokka on väriltään oranssi ja alanokka puolestaan musta. Naaras on puolestaan punaisen ja sinisen kirjava ja nokka on kokonaan musta.

Poikasen silmät ovat tummat, eikä niissä ole näkyvissä iirisrengasta. Koiraspoikasen nokka on tumma ja joillakin alalajeilla pyrstön pää saattaa olla oranssi ennen ensimmäistä sulkasatoa. Avoparikaijan sukupuolen erottaa heti poikasuntuvan väristä. Naaraspoikaset ovat sysimustia koiraspoikaseten ollessa vaalean harmastaasta tumman harmaaseen. Lajilla ei ole esimerkiksi neitokakadun tapaan poikaspukua, vaan avoparikaijat ovat heti poikasesta lähtien sukupuolelleen ominaisen värisiä, vain nokanväri vaihtuu iän myötä.

Aikuinen avoparikaija on pituudeltaan 35–42 senttimetriä, sen siipiväli on 60 senttimetriä ja paino 350–600 grammaa.

Lemmikkien käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoparikaijat eivät muodosta kiinteää parisuhdetta. Pesiminen poikkeaa melkoisesti monista muista papukaijalajeista, koska naaraalla saattaa olla monta koirasta ruokkimassa itseään sekä poikasia. Avoparikoiraalla on myös useita naaraita ruokittavanaan. Avoparikaijojen reviiri ei käsitä muuta kuin aivan pesäaukon lähiympäristön tai pikemminkin pelkästään pesäkolon. Avoparit ruokailevat usein sukupuolet eri ryhmissä. Naaras on useimmiten pariskunnissa määräävänä osapuolena.

Avoparikaijat eivät vaaran uhatessa heti ensimmäiseksi pakene, vaan jähmettyvät paikalleen ja vasta aivan viime hetkellä lähtevät lentoon. Avoparikaijat eivät ole yhden ihmisen lintuja, vaan hyväksyvät yleensä kaikki perheenjäsenet. Ne eivät kuitenkaan erityisemmin pidä rapsuttelusta. Yleensä lajin ääntely on hiljaista ja sisältää erikoisia ääniä. Ympäristön melutason noustessa nousee tosin myös linnun ääni. Varoitusääni on varista muistuttava rääkäisy.

Vaatimukset lemmikkinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemmikkinä avoparikaijan on päästävä päivittäin lentämään vapaana ja se vaatii paljon tilaa. Se pitää kovasti myös suihkuttelusta sumutepullolla tai sille on annettava mahdollisuus itsenäiseen kylpemiseen. Jos sitä ei suihkuta säännöllisesti, pyrstösulat saattavat vähitellen haalistua ja katkeilla.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoparikaijan pääesiintymisalue on Papua-Uudessa-Guineassa. Se elää myös laajalla alueella Indonesian itäisessä saaristossa sekä Salomonsaarilla. Alalaji E. r. macgillivray elää Cape Yorkin niemimaalla Koillis-Australiassa. Esiintymisalueen pinta-ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja luonnonpopulaation koko on yli 300 000 yksilöä. Metsästys ja kaupallinen lemmikkieläinpyynti on hävittänyt lajin Ambonin, Saparuan ja Harukun saarilta sekä saattanut Sumban populaation uhanalaiseksi.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin elinympäristöä ovat rannikkoseudut ja vuoristometsät aina 1 900 metrin korkeudelle merenpinnasta; trooppiset sademetsät, suot ja mangrovealueet.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji on sukukypsä kolmevuotiaana.lähde? Luonnossa pesä on hyvin korkealla metsänreunassa tai aukealla kasvavan vankan puun kolossa tai onkalossa. Lentoaukon halkaisija on 25–30 cm ja pesäkolon syvyys 30–600 cm. Naaras munii kaksi munaa, joita se hautoo keskimäärin 28 vuorokautta. Poikaset oppivat lentämään 11–12 viikkoa vanhoina.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoparikaijan ruokavalio koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista ja medestä. Lemmikkinä sen pääasiallisia ravinnonlähteitä ovat vihannekset (erityisesti salaatit), juurekset, pähkinät, marjat ja hedelmät. Siemeniä saa antaa pienissä määrin, mutta pelletit eivät ole terveellisiä. Avoparikaijat eivät yleensä ole nirsoja ruoan suhteen.

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoparikaija jaetaan yhdeksään alalajiin:[3]

  • Eclectus roratus aruensis
  • Eclectus roratus biaki
  • Eclectus roratus cornelia
  • Eclectus roratus macgillivrayi
  • Eclectus roratus polychloros
  • Eclectus roratus riedeli
  • Eclectus roratus roratus
  • Eclectus roratus solomonensis
  • Eclectus roratus vosmaeri

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Eclectus roratus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 22.9.2013. (englanniksi)
  2. AnAge (englanniksi)
  3. ITIS: Eclectus roratus (englanniksi)