Astrid Gartz

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Astrid Gartz
Henkilötiedot
Syntynyt8. tammikuuta 1942
Liljendal
Kuollut11. lokakuuta 2022 (80 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti toimittaja, tuottaja ja ohjelmajohtaja
Käsikirjoittaja
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Astrid Sofia Gartz (8. tammikuuta 1942 Liljendal[1]11. lokakuuta 2022 Helsinki[2][3]) oli suomalainen toimittaja, joka työskenteli Yleisradiossa. Hän työskenteli aluksi ruotsinkielisessä uutistoimituksessa ja toimi sittemmin useissa eri tehtävissä, muun muassa uutistoimittajana, tuottajana ja ohjelmajohtajana.

Gartz opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa 1962–1964. Hän oli STT:n palveluksessa 1964–1966 toimittajana[1] ja Yleisradion palveluksessa 1966–2002 toimittajana, tuottajana ja vuodesta 1994 TV1:n ohjelmajohtajana.[4] Yleisradiossa Gartz työskenteli aluksi ruotsinkielisen uutistoimituksen Från dag till dag -ohjelmassa ja Kvällsnytt-uutislähetyksessä. Hän toimitti ja luki uutisia vuosina 1967–1972.[5] Tutkivan journalismin ohjelma MOT syntyi hänen aloitteestaan.[6]

Astrid Gartz oli Helsingin kaupunginvaltuutettu SDP:n ryhmässä 2005–2008. Hän oli myös Helsingin sosiaalilautakunnan puheenjohtaja.[4]

Gartz sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 1977,[7] ja City-lehden televisioalan ammattilaisista kokoama raati valitsi hänet Suomen kuudenneksi vaikutusvaltaisimmaksi televisioviihteen vaikuttajaksi vuonna 2001.[8]

Vuonna 2011 Astrid Gartz palkittiin elämäntyöstään Kultaisella Venlalla.[9]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alussa Gartz asui yhdessä ministeri Väinö Leskisen kanssa, ja he saivat pojan vuonna 1971.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gartz, Astrid hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Leskinen, Väinö ym.: Rohkea toimittaja edisti esimerkillään tasa-arvoa Suomessa. Helsingin Sanomat, 17.11.2022, s. B 13. Artikkelin verkkoversio.
  3. Toivanen, Olli-Pekka: Ylen entinen toimittaja, ohjelmajohtaja Astrid Gartz on kuollut 11.10.2022. Yleisradio. Viitattu 11.10.2022.
  4. a b Yrjä, Ilkka: ”Tulee vain pahalle tuulelle ja jää ikävöimään Astrid Gartzia” – Tuomiojan mukaan tv-vaalikeskustelut eivät kohtele ehdokkaita tasapuolisesti Demokraatti. 18.1.2018. Viitattu 20.6.2020.
  5. Ensimmäinen naisuutisankkuri. Yle Muistikuvaputki. 27.03.2009. Arkistoitu 20.6.2020. Viitattu 20.6.2020.
  6. Friberg, Ralf: Nekrolog: Astrid Gartz. Hufvudstadsbladet, 27.11.2022, s. 38.
  7. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 1968 – 2007 Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK). Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 20.6.2020.
  8. Kontkanen, Minna: Suomi TOP 50 – TV City -lehti. 4.5.2001. Viitattu 20.6.2020.
  9. Voittajat 2011 Kultainen Venla. Viitattu 20.6.2020.
  10. Laitinen, Janne: Vallan kamarit. Etelä-Suomen Sanomat, 8.10.2017, s. B10.
  11. Rumpunen, Kauko (toim.): Aikoja ja tapauksia Ahti Karjalaisen elämästä, s. 271. WSOY, 1997. ISBN 951-0-22032-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä toimittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.