City (lehti)

City
Lehtityyppi	noutopistelehti
Kustantaja	Citypress Oy
Julkaisija	Ilkka O. Lavas
Perustettu	1986
Lakkautettu	2012
Päätoimittaja	Panu Jansson (verkkolehti)
Kotipaikkakunta	Helsinki
Kotimaa	Suomi
Kotisivu	www.city.fi

City oli suomalainen valtakunnallinen noutopistelehti, joka ilmestyi pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella kaksi kertaa kuukaudessa. Kerran kuukaudessa lehti ilmestyi muun muassa Oulussa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Vaasassa, Porissa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Parhaimmillaan City-lehti oli jakelussa lähes 50 paikkakunnalla ja noutopisteitä eri kaupungeissa oli yli 500. Lehden painos oli suurimmillaan yli 200 000. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan lehdellä oli yli 300 000 lukijaa, joista 64 prosenttia on 15–34-vuotiaita.^lähde?

Paperilehden ilmestymisen loppumisesta ilmoitettiin heinäkuussa 2012, mutta myöhemmin tuli tieto, että lehden historiaa käsittelevä julkaisu tulee syyskuussa, ja sen jälkeen ilmoitettiin yt-neuvottelujen keskeyttämisestä, kun paperilehdelle pyrittiin löytämään ostaja, jota ei kuitenkaan löytynyt.

Lehden osti IT-yrittäjä Ilkka O. Lavas, joka jatkaa sen julkaisua verkkolehtenä.

Historia

Alku kulttuurilehtenä

City-lehden ensimmäinen numero julkaistiin tabloid-muotoisena keväällä 1986. Sen edeltäjiä ovat toimittaja Eeropekka Rislakin ja tiedotusopin apulaisprofessori Kim Weckströmin 1985 perustama 1999 Citylehti -niminen ja aikakausilehtimuotoinen lehti ja Kari Kivelän Scandal, jotka yhdistyivät Cityksi rahoittajinaan muun muassa kustannusyhtiö Tammi. Lehden formaatin muutoksen esikuvana oli ruotsalainen 1982 perustettu Nöjesguiden sekä yhdysvaltalaiset niin sanotut vaihtoehtolehdet. Formaatin muutoksen myötä lehden linja muuttui vahvan kulttuuripainotteisesta modernin kaupunkioppaan suuntaan..

Lehden 1980-luvun toimittaja- ja avustajakuntaan kuuluivat muun muassa Jaakko Tapaninen, Lauri Eriksson, Ben Kaila, Juhani Ruotsalo, Matts Kullman, Riitta Sourander, Marica Rosengård, Eero Hyvönen, Sam Inkinen, Jari Sarasvuo, Suvi Ruotsi, Panu Räty, Tom Nyman,Tiina Alvessalo, Timo Harakka, Antti Isokangas ja Markku Koski. Lehden tuolloinen linja oli yhdistelmä City-kulttuuriksi nimetyn, uuden kaupunkikulttuurin analyyseja ja ravintola- ja elokuva-arvosteluja.

Rahoitus

Lehti perustettiin Tammen rahoittamana toimitusjohtaja Olli Arrakosken innostuttua uudentyyppisen kulttuurilehden ideasta. Sitä ennen WSOYn toimitusjohtaja Hannu Tarmio ja kehitysjohtaja Mauno Saari olivat melkein tehneet päätöksen lähteä lehden rahoittajaksi, mutta Uusi Suomi Oy:n ilmasjakelulehtihanke Metropol-lehti tuli väliin. Saari oli mukana hankkeessa, joka synnytti kilpailijaksi Metropol-ilmaisjakelulehden, mutta lehti lakkautettiin puolen vuoden ilmestymisen jälkeen.

Tammi pysyi City-lehden vähemmistöosakkaana vuoteen 1988 saakka, jolloin pääosakkaat Nykopp, Kivelä ja Weckström lunastivat itselleen Tammen osuuden. Myös Kai Linnilä ja Kaari Utrio olivat Amanita Oy -yhtiönsä kautta lehden vähemmistöosakkaita vuoteen 1988 saakka.

1999–Scandal-fuusio

Pian perustamisen jälkeen lehti yhdistettiin vuoden 1985 lopulla punk-muusikkona tunnetun Kari Kivelän toimittamaan ja punk-impressarion ja vaatekauppiaan Ville Nisosen kustantamaan Scandal-lehteen. Samassa yhteydessä performance-taiteilijana ja kokeellisen musiikin tekijänä tunnetusta Lauri Nykopista tuli ensin lehden markkinointipäällikkö ja tämän jälkeen lehteä kustantaneen Citypress Oy:n toimitusjohtaja. Perustaja Eero-Pekka Rislakki siirtyi ensin 1987 perustetun kirja-kustantamon tytäryhtiön City-kustannuksen toimitus- ja kustannusjohtajaksi. City-kustannus julkaisi kerran vuodessa ilmestyneen, City-lehden lukijoiden arvosteluihin perustuvat City-ravintola-oppaan. Lisäksi kustantamo julkaisi muun muassa Elannon rahoittamia ruoka-kirjoja. Riitannuttuaan Nykopin kanssa Rislakki jätti yhtiön ja perusti oman New Age -kirjallisuuteen keskittyvään Aquarius-kirjakustantamon. City-kustannuksen kustannusjohtajana toimi Rislakin jälkeen Kari Korkman.^lähde?

Kasvu maan suurimmaksi nuoraikuismediaksi

City-lehti alkoi vuoden 1987 syksyllä ilmestyä Turussa ja Tampereella. Samalla lehden jakelulevikki nousi 80 000 kappaleesta 125 000 kappaleeseen. Helsingissä lehti alkoi ilmestyä kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 1988 lehteä alettiin julkaista Lahdessa, Oulussa, Kuopiossa ja Vaasassa. Lahden City-lehden päätoimittajana toimi tuolloin 17-vuotias Sam Inkinen. Vuonna 1989 City-lehti ilmestyi jo 12 kaupungissa. City-lehden valtakunnallinen jakelulevikki oli yli 200 000 kappaletta, ja sillä oli parhaimmillaan lähes puoli miljoonaa lukijaa per ilmestyvä lehti. Samalla lehti oli noussut 18–30-vuotiaiden suurimmaksi mediaksi.

Lehti sai 1980-luvun loppupuolella useita uusia ilmentymiä. Vuonna 1987 lanseerattiin laaja kirjallisuusliite. Vuonna 1998 perustettiin englanninkielinen kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä City in English sekä Finnkinon kanssa yhdessä kustannettu laajalevikkinen Salla-Maari Muhosen päätoimittama Leffa-lehti. City-lehteä kustantavan Citypressin liikevaihto kasvoi vuoden 1987 2,1 miljoonasta markasta vuoden 1990 17,5 miljoonaan markkaan. Lehti oli kuitenkin koko ripeän kasvukautensa aikana tappiollinen.

Kai Mäkelästä omistaja

Ritaannuttuan enemmistöosakkaiden kanssa Nykopp myi osakkuutensa vuonna 1989 Kai Mäkelän Nobiscum Oy:lle. Vuonna 1991 myös enemmistöosakkaat Kivelä ja Weckström myivät 1990-laman paineessa vastahakoisesti osuutensa. City-lehteä saneerattiin rajusti, jolloin henkilöstön määrä väheni vajaasta viidestäkymmenestä neljääntoista. Samalla aluetoimitukset ajettiin alas ja lehden eri painokset alettiin toimittaa keskitetysti Helsingissä. Lehden laaja avustajakunta sekä kirjoittaja- että valokuvaajapuolella supistui dramaattisesti, ja lehden laajaa arvostusta saaneet kaupunkikulttuuuria tutkineet reportaasit katosivat lehdestä. Niitä kirjoittaneet toinen päätoimittaja Jaakko Tapaninen ja toimituspäällikkö Eero Hyvönen sekä freelance-toimittajat, kuten Timo Harakka ja Jari Sarasvuo, jättivät lehden samassa yhteydessä.

Lehti siirtyi formaatti-journalismiin, jossa korostuivat toistuvat teemat ja lukijakyselyt. Lopputuloksena oli lehti, joka oli taloudellisesti erittäin kannattava ensimmäistä kertaa historiansa aikana, mutta sisällöllisesti sen linjaa määrittivät ilmoitustulot.^lähde?

Lehti Nobiscumilta Kai Mäkelälle

Nobiscumin lokakuussa 1992 tapahtuneen konkurssin jälkeen lehden omistus siirtyi Nobiscumin konkurssipesästä Kai Mäkelän Janton Oylle, jolloin lehden toimitusjohtajaksi siirtyi Jantonista Kai Öhman. Sitä ennen Esko Reinonpoika Alanko oli toiminut Nobiscumin nimeämänä lehden vetäjänä 1990–1991. Weckström jätti City-lehden vuonna 1992 ja Kari Kivelä jatkoi kustantajana ja päätoimittajana aina vuoteen 1998, jolloin vuoteen 2011 toimitusjohtajana työskennellyt Petri Suhonen siirtyi päätoimittajaksi. City-lehden omistaja Janton Oy myytiin vuonna 2003 pääomasijoitusyhtiö BA Capital Management Europe II LLC:lle (BACME), joka on Bank of American 99,5-prosenttisesti omistama pääomasijoitusyhtiö.

2000-luku

City-lehti tunnettiin nuorekkaasta, jopa provokatiivisestakin tyylistä. Lehden kolumnisteina ovat myöhemmin olleet muun muassa Anna Perho, Helsinki 12 -kirjan kirjoittaja Tuomas Vimma ja nimimerkki Liisaleena (Arno Kotro ja Jaakko Lyytinen). Tutkivaa journalismia lehdessä harrasti Walter De Camp, joka toimitti vuodesta 1998 Sisäpiiri-palstaa.

City-lehden kilpailjoita ovat olleet muun muassa vuosina 1999–2001 julkaistu Aktivist, jota johti Eeropekka Rislakki, sekä Ruotsista rantautunut Nöjesguiden, jonka Sanoma Oyj osti ja konseptoi uudelleen V-lehdeksi. Muiden muassa nämä kilpailijalehdet ovat kaatuneet kannattamattomina. City-lehti tuotti lukijoilleen useita kaupunkitapahtumia kuten Baarifestivaaleja (Helsingissä kesäkuussa) ja Syö-ravintolaviikkoja (maaliskuussa ja syyskuussa). Vuosina 2007, 2008, 2010 City järjesti yhteistyössä puolustusvoimien kanssa Rautatientorilla CityCooper-liikuntapahtuman osana LiikuCity-viikkoja.

City-lehden lukijat äänestivät vuosittain eri paikkakuntien parhaat ravintolat. Lehden Kaupungin Paras -teema kirjasi ja esitteli toimituksen valintoina yhdeksän kaupungin parhaat asiat, ihmiset ja ilmiöt.

Vuonna 2006 City saavutti historiansa ja koko kustannusalan parhaan tuloksen 40 prosentin liikevoitolla,^lähde? mutta vuosina 2007–2010 lehden liikevaihto supistui 5,3 miljoonasta eurosta 3,2 miljoonaan. Tulos supistui noin 2 miljoonasta puoleen miljoonaan. Suhonen erotettiin toimitusjohtajan tehtävästä elokuussa 2011. Lehden vaikeudet johtuivat osittain 2008 alkaneesta taantumasta mutta erityisesti sosiaalisen median suosion lisääntymisestä nuorison keskuudessa. Muita syitä olivat alan kasvanut kilpailu ja lehden konseptin käyminen vanhaksi.

Toisen päätoimittajan Heini Larroksen irtisanouduttua niinikään elokuussa lehteä toimitti syksyn 2011 käytännössä sen toimittajaksi keväällä 2011 palkattu Antti Pikkanen, muodollisena vastaavana toimittajana oli Jantonin toimitusjohtaja István Dénes. Vuoden 2012 alusta päätoimittajaksi siirtyi Ylioppilaslehden päätoimittajan paikalta Cityn entinen toimittaja Maria Pettersson, jonka johtama lehtiuudistus oli tarkoitus julkaista syksyllä 2012.

Lakkautus

City-lehden julkaisu päättyi heinäkuussa 2012, eikä syyskuun 2012 alussa ilmestyväksi ilmoitettua uudistettua City-lehteä julkaista. Lehteä julkaistiin syksyllä 2012 kaksi numeroa sinä aikana, kun sen myynnistä käytiin neuvotteluja.

City-lehti jatkaa verkkolehtenä muutaman työntekijän voimin. Paperilehden suosion vähenemiseen ja lakkautukseen johti sosiaalisen median suosion kasvaminen nuorten keskuudessa.

Kun lehti siirtyi 1990-luvun alussa Kai Mäkelän omistukseen, se erään arvion mukaan muuttui uuden journalismin esitaistelijasta rahantekokoneeksi. Siinä vaiheessa myös työntekijöiden määrä väheni merkittävästi.

Markkinointi & Mainonta-lehden analyysin mukaan City-lehden tappoi lehtiuudistushanke. Yhtenä syynä on viitattu myös talouslamaan, joka vei ilmoittajat.

Hankkeita

Lehden internetsivuilla on Cityn artikkelien lisäksi esimerkiksi Deitti.net-seuranhakupalvelu sekä yli 10 000 tapahtumaa kirjaavan Go-Go-tapahtumaopas. Sivustolla vierailee viikoittain noin 100 000 kävijää.

Lehden 25-vuotisjuhlakirja "City Tablet Book" julkaistiin iPad-laitteisiin huhtikuussa 2011. Juhlakirjassa on julkaistu City-lehden juttuja pääosin vuosilta 1990-2010. Aamulehden mukaan juhlakirja "sisältää varsin huikean otoksen City-lehden historian kiinnostavimmista jutuista" Lehden julkaisemia mobiilipalveluja ovat muun muassa Peilikuva, Deitti.net/mobile ja iPhone -seuranhakusovellus Deitti.net Tutka, joka nousi toukokussa 2011 Suomen ladatuimmaksi sosiaaliseksi sovellukseksi.

Vastaavat päätoimittajat

• 1985–1986 Eeropekka Rislakki (1999 City-lehti)
• 1986–1997 Kari Kivelä
• 1998–2011 Petri Suhonen
• 2011 István Dénes
• 2012 Maria Pettersson

Citypress Oy:n toimitusjohtajat

• 1985–1986 Eeropekka Rislakki (1999 City-lehti)
• 1986–1989 Lauri Nykopp
• 1990–1991 Esko Reinonpoika Alanko
• 1992–1995 Kai Öhman
• 1995–2000 Kari Kivelä
• 2000–2004 Matti Tuomisto
• 2004–2011 Petri Suhonen
• 2011-2012 István Dénes

Lisää City-lehden historiasta

• Isokangas, Antti & Karvala, Kaappo & Reiche, Markus von: City on sinun: Kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin. Tammi: Helsinki, 2000. ISBN 951-31-1374-4.