Ambulocetus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ambulocetus natans
Fossiili: Eoseeni
Ambulocetus BW.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Hävinnyt
Hävinnyt
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Heimo: Ambulocetidae
Suku: Ambulocetus
Laji: natans
Kaksiosainen nimi
Ambulocetus natans
Thewissen et al., 1996
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ambulocetus Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ambulocetus Commonsissa

Ambulocetus natans (kävelevä valas) on eläin, jota pidetään valaiden esimuotona. Se oli kolmen metrin pituinen ja 300 kilon painoinen. Ambulocetus eli 50–48 miljoonaa vuotta sitten, vähän sen jälkeen kun dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon.

Ulkonäkö, käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ambulocetus eli Aasiassa, nykyisen Pakistanin alueella. Tällöin alueella oli paljon merenlahtia, jokisuistoja ja rannikoita, jotka olivat täydellinen ympäristö ambulocetukselle. Se vietti suurimman osan ajastaan rannoilla loikoilemassa auringon lämmössä, kuten krokotiilit. Luultavasti ambulocetuksen elämä ja luonne oli samanlainen kuin krokotiililla. Se väijyi veden alla niin, että vain silmät näkyivät, ja nappasi sitten juomaan tulleen eläimen kitaansa.

Ensimmäiset fossiilit löydettiin Pakistanista vuonna 1904. On arvoitus, millainen iho ambulocetuksella oli: se saattoi olla karvainen kuten saukko tai sitten karvaton kuin valas. Ambulocetuksella oli pyrstön tilalla voimakas häntä ja kaviomaiset räpylät.

Ambulocetusin suhde valaisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun ambulocetus vuonna 1904 löydettiin, tutkijat saivat vastauksen valaiden alkuperästä. Joidenkin tutkijoiden mukaan valaat polveutuvat andrewsarchuksen kaltaisista mesonykeista. Ambulocetuksen korvat,hampaat ja luuranko osoittivat, että se oli selvästi alkeellinen valas, mutta sillä oli myös monia mesonykien piirteitä. Nämä tosiasiat yhdistettynä siihen, että ambulocetus käveli kuivalla maalla, merkitsivät sitä, että kyseessä oli puuttuva lenkki andrewsarchuksen kaltaisten maalla kävelevien mesonykien ja basilosauruksen kaltaisten täydellisesti vesielämään sopeutuneiden valaiden välillä. Se oli samalla vedenpitävä todiste siitä, että valaat ovat kehittyneet maanisäkkäistä. Tämän jälkeen Aasiasta löydettiin lisää primitiivisiä valaita, ja Aasiaa pidetäänkin nyt valaiden syntypaikkana. Viime aikoina tehdyt tutkimukset osoittavat, että valaat ovat kehittyneet propalaeotheriumin kaltaisista kavioeläimistä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1.↑ Haines, Tim & Chambers, Paul: Esihistoriallinen eläinmaailma, s. 181. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7276-7.