Aleuttientiira
| Aleuttientiira | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Sterna aleutica Baird, 1869 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Aleuttientiira (Sterna aleutica, myös Onychoprion aleuticus) on Alaskan ja Venäjän kaukoidän välisellä merialueella elävä tiiralaji.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on 32–34 cm, siipien kärkiväli 75–80 cm ja paino noin 110 g. Aleuttientiira on keskikokoinen tiira, jolla on valko-harmaa höyhenpuku, ja jonka päälaki, niska ja ohjas ovat mustat. Otsa on valkoinen, nokka ja koivet tummanharmaat. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on valkoisen, ruskean ja harmaan kirjava, ja sen koivet ovat punertavat.
Esiintyminen [muokkaa]
Aleuttientiira elää lisääntymisaikana Beringinmeren ja pohjoisimman Tyynenmeren saarilla ja rannikoilla, muun muassa Sahalinilla, Kamtšatkalla, Ohotanmerellä, Aleuteilla sekä Alaskan länsi- ja etelärannikolla. Alaskassa pesii noin 9 500 yksilöä, ja suurin 1 700 yksilön yhdyskunta sijaitsee Yakutatissa.[2] Spencer Fullerton Baird kuvaili lajin holotyypin Kodiakinsaarelta Alaskassa.[3] Lajin esiintymisalue kattaa 50 000–100 000 neliökilometriä ja populaation koko on 30 000–35 000 yksilöä. Laji on muuttolintu, joka palaa pesimäseuduilleen Alaskassa toukokuun jälkipuoliskolla ja lähtee syyskuun puolimaissa. Talvehtimisalueita ei tunneta, mutta ne sijaitsevat mahdollisesti Filippiineillä ja Indonesiassa, ehkä etelämpänäkin. Laji on tavattu Euroopassa vain kerran, Englannissa.
Elinympäristö [muokkaa]
Aleuttientiiran elinympäristöä ovat soistuneet matalaruohoiset rannat ja hiekkarannat sekä tundra.
Lisääntyminen [muokkaa]
Laji pesii yhdyskunnittain, tavallisesti lapintiira- tai pikkukajavayhdyskunnissa, Venäjän puolella myös kalatiirayhdyskunnissa. Pesä on maassa oleva painanne, johon naaras munii tavallisesti kaksi munaa, joita haudotaan 22 päivää. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja oppivat lentämään neljän viikon ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Aleuttientiirat syövät enimmäkseen kalaa, joista villakuore ja tuulenkalat (Ammodytidae) ovat tavallisimpia. Myös pienet selkärangattomat ja hyönteiset kuuluvat sen ruokavalioon.
Lähteet [muokkaa]
- Cramp, Stanley et al. 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. IV. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857505-X
- Aleutian Tern (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Sterna aleutica IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Alaska Science Center (englanniksi)
- ↑ IBC (englanniksi)