Pikkukajava
Sivulta puuttuu | Pikkukajava | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Rissa tridactyla (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pikkukajava Wikispeciesissä |
Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Pää ja vartalo ovat valkoiset, selkä ja siivet harmaat, siivenkärjet mustat. Nokka on keltainen ja jalat mustat. Nuori yksilö muistuttaa väritykseltään nuorta pikkulokkia. Pikkukajavalla on kolme varvasta, kun taas muilla lokeilla on neljä varvasta. Suomessa kutsuttiin pikkukajavaa ennen "kolmevarvaslokiksi", ruotsiksi pikkukajavaa kutsutaan edelleen kolmevarvaslokiksi (tretåig mås).
Koko [muokkaa]
Pikkukajavan pituus on 40 cm ja siipien kärkiväli 90–100 cm.
Ääni [muokkaa]
Englanninkielisten mielestä pikkukajava huutaa kittee-wa-aaake, kitte-wa-aaake mistä se on saanut nimen kittiwake. Suomenkieliset toteavat leikkimielisesti lajin mekastavan "mää putoan, mää putoan".
Levinneisyys [muokkaa]
Pikkukajavia esiintyy lähinnä Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosissa, mutta aina silloin tällöin joku harhautuu Suomeenkin. Suomessa säännöllinen mutta vähälukuinen läpimuuttaja keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä erityisesti loka-marraskuussa. Suomen pesimälinnustoon pikkukajava kuului 1920–1944 Petsamon ollessa Suomella.
Elinympäristö [muokkaa]
Pikkukajava pesii suurissa yhdyskunnissa kalliojyrkänteiden kielekkeillä. Jos tällaisia paikkoja ei ole vapaana, se saattaa pesiä rannikon talojen katolla esim. Norjassa.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pikkukajavat perustavat elinikäisen parisuhteen, ja yrittävät myös vallata saman pesäpaikan vuodesta toiseen.
Ravinto [muokkaa]
Pikkukajava pyydystää avomerien ulapan pintavesistä pikkukaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä. Talvisin kajava syö myös planktonia. Nykyisin linnut ovat oppineet myös hyödyntämään kalastusaluksista mereen heitettyjä kalanperkeitä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Rissa tridactyla IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pikkukajava Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Pikkukajava (Rissa tridactyla)
- ITIS: Rissa tridactyla (englanniksi)
