Pikkukajava

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pikkukajava
Kittiwake.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Heimo: Lokit Laridae
Suku: Kajavat Rissa
Laji: tridactyla
Kaksiosainen nimi
Rissa tridactyla
(Linnaeus, 1758)
Levinneisyyskartta
Rissa tridactyla area all.PNG
Alalajit
  • R. t. pollicaris
  • R. t. tridactyla
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pikkukajava Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pikkukajava Commonsissa

Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pää ja vartalo ovat valkoiset, selkä ja siivet harmaat, siivenkärjet mustat. Nokka on keltainen ja jalat mustat. Nuori yksilö muistuttaa väritykseltään nuorta pikkulokkia. Pikkukajavalla on kolme varvasta, kun taas muilla lokeilla on neljä varvasta. Suomessa kutsuttiin pikkukajavaa ennen "kolmevarvaslokiksi", ruotsiksi pikkukajavaa kutsutaan edelleen kolmevarvaslokiksi (tretåig mås).

Koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukajavan pituus on 40 cm ja siipien kärkiväli 90–100 cm.

Ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielisten mielestä pikkukajava huutaa kittee-wa-aaake, kitte-wa-aaake mistä se on saanut nimen kittiwake. Suomenkieliset toteavat leikkimielisesti lajin mekastavan "mää putoan, mää putoan".

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukajavia esiintyy lähinnä Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosissa, mutta aina silloin tällöin joku harhautuu Suomeenkin. Suomessa säännöllinen mutta vähälukuinen läpimuuttaja keväällä huhti-toukokuussa ja syksyllä erityisesti loka-marraskuussa. Suomen pesimälinnustoon pikkukajava kuului 1920–1944 Petsamon ollessa Suomella.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukajava pesii suurissa yhdyskunnissa kalliojyrkänteiden kielekkeillä. Jos tällaisia paikkoja ei ole vapaana, se saattaa pesiä rannikon talojen katolla esim. Norjassa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukajavat perustavat elinikäisen parisuhteen, ja yrittävät myös vallata saman pesäpaikan vuodesta toiseen.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikkukajava pyydystää avomerien ulapan pintavesistä pikkukaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä. Talvisin kajava syö myös planktonia. Nykyisin linnut ovat oppineet myös hyödyntämään kalastusaluksista mereen heitettyjä kalanperkeitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Rissa tridactyla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 28.10.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]