Skeptikot

Skeptikot olivat hellenistisen filosofian koulukunta antiikin Kreikassa. Skeptisismi vaikutti antiikin filosofiassa sekä niin sanottuna pyrrhonilaisena skeptisisminä että niin kutsuttuna akateemisena skeptisisminä.

Historia

Pyrrhonilainen skeptisismi

Pääartikkeli: Pyrrhonilainen skeptisismi

Ensimmäisenä skeptikkona pidetään yleensä Pyrrhonia. Hänen kerrotaan matkustelleen ja opiskelleen aina Intiassa saakka. Pyrrhon esitti, että filosofiassa tulisi omaksua ”käytännöllisen skeptisyyden” asenne tietoa kohtaan. Hänen skeptisyydessään keskeistä olivat näkemys asioiden tavoittamattomuudesta ja kannanotoista pidättäytyminen. Pyrrhon katsoi, että kaikki käsitykset olivat vain seurauksia tavoista ja tottumuksista. Pyrrhon katsoi, että onnellisuus riippuu luonnosta, mutta koska luonnosta ei voida tietää mitään, mikään luonnossa ei ole itsessään hyvää eikä pahaa. Pyrrhon edelsi ajallisesti stoalaisia ja epikurolaisia, ja samoin heidän ajatuksiaan perusteettomien mielipiteiden ja tunteiden hylkäämisen ja mielenrauhaan (ataraksia) pyrkimisen osalta.

Ainesidemos perusti myöhemmin niin kutsutun pyrrhonilaisen skeptisismin eli pyrrhonismin herättäessään Pyrrhonin ja Timonin, toisen varhaisen skeptikon, ajattelun uudelleen henkiin. Hän kirjoitti laajan yhteenvedon Pyrrhonin opetuksista. Ainesidemoksen lisäksi Herakleitoksen ajattelu vaikutti skeptiseen ajatteluun. Antiikin ajan parhaiten tunnettu skeptikko on kuitenkin Sekstos Empeirikos, joka kokosi yhteen kaikki aiemmat skeptisen koulukunnan opetukset, myös Ainesidemoksen edeltäneet työt. Hän kehitti ajatusta kokemuksesta totuuden koettelemisen perustana, ja sai tästä lisänimensä ”Empiristi” (vrt. empirismi).

Akateeminen skeptisismi

Platonin Akatemiaan kuuluneet Arkesilaos ja Karneades puolestaan kehittivät teoreettisemman lähestymistavan, jossa ehdottoman totuuden ja epätotuuden käsitteet kiellettiin kokonaan. He arvostelivat kaikkea dogmatismia, erityisesti stoalaisia ajatuksia, väittäen, että täydellistä varmuutta totuudesta ei voida saavuttaa. Akateemisen skeptisyyden lähtökohtana oli Sokrateen henkilöstä tehty tulkinta: akateemiset skeptikot katsoivat, että Sokrates katsoi ”tietämättömyyttään” korostaessaan, ettei mitään voida tietää. Näin myöhempi Akatemia tulkitsi hänet skeptikkona. Arkesilaos halusi korvata edeltäneen Akatemian dogmaattisen platonismin skeptisismillä, jonka esikuvaksi hän laittoi juuri Sokrateen. Hänelle skeptisismillä oli siveellinenkin puoli: viisaan tuli pidättäytyä arvostelmista.

Filosofia

Skeptikoille kaikki väitteet olivat kestämättömiä, koska ne nojasivat väittämiin, joiden totuudesta tai epätotuudesta ei voitu sanoa mitään nojaamatta toisiin väittämiin. Näin väittämien palauttamisen ketju on loputon, koska kaikki väittämät aina riippuvat toisista väittämistä ollakseen tosia. Skeptikot myös sanoivat, etteivät kaksi väittämää voi riippua toisistaan, koska silloin ne muodostavat kehäpäätelmän.

Skeptikoille logiikka oli siis aina riittämätön totuuden mitta, koska se loi aina yhtä paljon uusia ongelmia kuin väitti ratkaisevansa. Totuuden ei kuitenkaan ajateltu olevan välttämättä täysin tavoittamattomissa, vaan ainoastaan sellaista jota ei ollut voitu tavoittaa puhtaimmassa muodossaan. Vaikka skeptikoiden on sanottu kieltäneen totuuden ja sen löytämisen mahdollisuuden, tosiasiassa he olivat siis lähinnä vain kriittinen koulukunta, jonka mielestä logiikan harrastajat eivät olleet löytäneet totuutta.

Filosofit

Pyrrhonlainen skeptisismi:

• Pyrrhon (n. 360—270 eaa.)
• Timon Fleiuslainen (n. 320—230 eaa.)
• Ainesidemos (ensimmäinen vuosisata eaa.)
• Agrippa (ensimmäinen vuosisata)
• Sekstos Empeirikos (100-luvun loppu)

Akateeminen skeptisismi:

• Arkesilaos (316—241 eaa.)
• Bion (n. 335—245 eaa.)
• Lakydes (k. n. 205 eaa.)
• Karneades (214—129 eaa.)
• Kleitomakhos (187—109 eaa.)

Lähteet

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 350–367, 581–588. Suomentanut sekä esittelyn ja selitykset kirjoittanut Marke Ahonen. Helsinki: Summa, 2002. ISBN 952-5418-07-3.

Kirjallisuutta

• Bett, Richard: Pyrrho: his antecedents and his legacy. Oxford: Oxford University Press, 2000.

• Burnyeat, Miles: The Skeptical Tradition. Berkeley: University of California Press, 1983.

• Hankinson, R. J.: The Sceptics. London: Routledge, 1995.

Aiheesta muualla

• Selin, Risto: ”Skeptisismi”, Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4.
• Thorsrud, Harold: Ancient Greek Skepticism The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)
• Vogt, Katja: Ancient Skepticism The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

Antiikin filosofiset koulukunnat