Ahonoidanlukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ahonoidanlukko
Ahonoidanlukko C. A. M. Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora (1917–1926).
Ahonoidanlukko C. A. M. Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora (1917–1926).
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Alakaari: Saniaiset Pteridophytina
Luokka: Ophioglossopsida
Lahko: Ophioglossales
Heimo: Käärmeenkielikasvit Ophioglossaceae
Suku: Noidanlukot Botrychium
Laji: multifidum
Kaksiosainen nimi
Botrychium multifidum
(Gmel.) Rupr.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ahonoidanlukko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ahonoidanlukko Commonsissa

Ahonoidanlukko (Botrychium multifidum) on pienikokoinen, noidanlukkoihin kuuluva saniaislaji. Suomessa laji on harvinaistunut ja luokiteltu silmällä pidettäväksi lajiksi.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahonoidanlukon itiöpesäkkeistö.
Ahonoidanlukon lehtilapa.

Ahonoidanlukolla on mehevä maavarsi ja siitä ilmaan nouseva itiöitä levittävä lehti, joka kasvaa 10–25 senttimetriä korkeaksi. Lehti on varren tyvestä jakautunut. Lehden lapa on 2–3 kertaa parilehdykkäinen, leveän kolmiomainen, väriltään kellan- tai tummanvihreä ja nuorena hienokarvainen. Alimman lehdykkäparin lehdykät ovat melkein lehden kärkiosan kokoisia. Pikkulehdykät ovat pulleita, tylppiä ja miltei ehyitä. Nahkea ja pitkäruotinen lehtilapa voi talvehtia lumen alla. Itiöpesäkkeistö on runsashaarainen, leveän kartiomainen ja hyvin pitkäperäinen. Itiöpesäkkeet ovat lyhytperäisiä ja sijaitsevat usein rypälemäisinä ryhminä, kypsinä ne ovat väriltään ruosteenruskeita. Ahonoidanlukon itiöt kypsyvät Suomessa heinä-syyskuussa.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahonoidanlukkoa esiintyy Euroopassa Saksasta ja Alppein alueelta itään Keski-Siperiaan asti. Pohjoisessa levinneisyysalue kattaa lähes koko Fennoskandian. Lajia tavataan myös Venäjän kaukoidässä, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa mantereen keskiosien läpi kulkevalla laajalla vyöhykkeellä.[2] Suomessa ahonoidanlukkoa on tavattu koko maasta, eniten Pohjois-Suomessa. Nykyään laji on harvinaistunut erityisesti maan eteläosissa.[3] Esimerkiksi Ahvenanmaalla lajia ei ole tavattu 1960-luvun jälkeen.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahonoidanlukko kasvaa useimmiten ihmisen muokkaamassa ympäristössä, kuten hiekkaisilla laidunkedoilla, niityillä ja pientareilla.[1] Lajia kuitenkin tavataan myös muun muassa lehdoissa ja rantapensaikoissa.[5] Muiden noidanlukkolajien tapaan se on harvinaistunut Suomessa kasvupaikkojen vähentyessä niiden umpeenkasvun takia.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Hæggström, Carl-Adam, Esbo 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 45, 47.
  2. Arne Anderberg: Den virtuella floran: Höstlåsbräken (myös kartta) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.8.2010. (ruotsiksi)
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Ahonoidanlukon levinneisyys Suomessa Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 17.9.2011.
  4. Ålands flora 2008, s. 93.
  5. Uusitalo 2007, s. 72.
  6. Harvinaistuneet noidanlukot etsintäkuulutetaan koko maassa 2004. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 26.8.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]