4H-järjestö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

4H-järjestön organisoimassa toiminnassa otetaan huomioon lapsen ja nuoren kehitysvaiheet ja opitaan itse tekemällä. Toimintaa järjestetään 6–28-vuotiaille lapsille ja nuorille. Lapset voivat jo kuusivuotiaina osallistua kerhotoimintaan. Vähän vanhemmille lapsille järjestö tarjoaa erilaisia koulutuksia ja kursseja, jotka opastavat nuorta kohti työelämää. Yli 13-vuotias nuori voi tutustua yrittäjyyteen ja yrittämiseen oman 4H-Yrityksen kautta.

Järjestön tunnussanat [1] tulevat alun perin sanoista "head, hands, heart and health", jotka on suomeksi sovitettu muotoon "harkinta, harjaannus, hyvyys ja hyvinvointi".

Sisällysluettelo

[muokkaa] Toiminta

Pieni lapsi pääsee mukaan järjestön toimintaan osallistumalla 4H-kerhoon. [2] Kerhossa omaksutaan käytännön taitoja ja tietoja koulutetun ohjaajan tuella. Vuosittain toteutuu yli 600 000 kerhokäyntiä. Lasten ja ohjaajien tärkeimpänä työvälineenä toimii TOP-tehtäväpankki, joka sisältää yli 1 200 pedagogisesti pohdittua tehtävää kymmenestä eri aihepiiristä.

Vähän vanhemmille lapsille järjestetään kursseja ja koulutuksia, joiden kautta lapsi ja nuori voi syventää itseään kiinnostavia taitoja. Ajokortti työelämään -kurssilla. [3] nuori oppii työnhakuun liittyviä taitoja ja saa tietoa työelämän pelisäännöistä. Oman mielenkiintonsa mukaan nuori voi osallistua 4H-dogsitter-, 4H-hevostaituri-, 4H-pihataitaja-, 4H-senioripalvelu-, 4H-yrittäjä-, 4H-leirinohjaaja- ja kansainvälisyyskoulutuksiin.

Yli 13-vuotiaille nuorille tarjotaan mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen ja opetella yrittämistä 4H-Yrityksen [4] kautta. Nuoret voivat perustaa oman 4H-Yrityksen joko yksin tai ryhmässä. Yrityksestä tehdään sopimus paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa, ja nuori saa tuekseen henkilökohtaisen ohjaajan.

Järjestö järjestää myös valtakunnallisia kilpailuja, kuten puutarhakilpailu, kotitalouskilpailu ja metsätaitokilpailu. Järjestö organisoi myös leirejä ja 4H-vaihtoja (IFYE ja SIRYE)[5] useisiin eri maihin eri kestoisina ja eri-ikäisille. Järjestön oma lehti on 4H-Pilke, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa kaikille jäsenille.

4H-järjestö on Suomen suurin nuorisojärjestö. 4H:hon kuuluu yli 79 000 jäsentä. 4H-yhdistyksiä on yli 250 ympäri Suomea. Paikallisyhdistysten toimintaa tukee 14 4H-piiriä. Ruotsinkielistä toimintaa tarjoaa Finlands Svenska 4H, jolla on 5 000 jäsentä.

[muokkaa] Vapaaehtoisena järjestössä

4H-toiminta perustuu ammattitaitoisten toimihenkilöiden ja suuren vapaaehtoisten [6] joukon yhteistyölle. Merkittävä osa varsinaisesta nuorisotyöstä tehdään vapaaehtoisten toimesta. Vapaaehtoiset ohjaajat ovat usein ensimmäinen ja tärkein kontaktipinta lapsiin ja nuoriin. 4H-toiminnan lisääminen taajamissa ja kaupungeissa voi käytännössä perustua vain vapaaehtoisiin.

Vapaaehtoisia on luottamushenkilöinä mukana järjestön toiminnassa noin 3 000 henkilöä. Kerhojen ohjaustehtävissä toimii vapaaehtoisina vuosittain yli 3 500 henkilöä, joista nuoria (alle 18-vuotiaita) yli 2 000 ja aikuisia (yli 18-vuotiaita) noin 1 400 henkilöä. Lisäksi vapaaehtoiset osallistuvat leirien, retkien, kurssien ja muiden tapahtumien järjestämiseen sekä muun muassa järjestön varainhankintaan.

[muokkaa] Organisaatio

4H-järjestö muodostuu Helsingissä sijaitsevasta Suomen 4H-liitosta, joka tukee valtakunnallisesti piirien ja yhdistysten toimintaa.

Piirit jakavat Suomen toiminta-alueena 14:sta 4H-piiriin: Lappi, Oulu, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Suur-Savo, Kaakkois-Suomi, Häme, Satakunta, Lounais-Suomi ja Etelä-Suomi. Piirit tukevat yhdistysten toimintaa maakunnallisesti.

4H-yhdistyksiä on 251 eri puolilla Suomea. Yhdistykset järjestävät monenlaista toimintaa jäsenille: kerhoja, kursseja, työpalvelua, kilpailuja, leirejä ja tapahtumia.

[muokkaa] Historia

4H on alkujaan yhdysvaltalainen nuorisojärjestö. Yhdysvalloissa sitä hallinnoi maatalousministeriö (Department of Agriculture). 4H-toiminta käynnistyi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa vastauksena nuorten työttömyyteen, pahoinvointiin ja näihin kytkeytyneisiin muuttoaaltoihin maaseudulta kaupunkeihin. Toiminnan tavoitteena oli tuolloin tarjota nuorille sellaisia käytännön yrittämisen, työnteon ja arkielämän taitoja, että nuoret voisivat pärjätä yhteiskunnassa ja erityisesti maaseudulla omalla työllään. Samalla tavoitteena oli levittää maaseudun nuorille tietoa maatilatalouden nykyaikaisista työmenetelmistä.

Suomeen 4H-aate saapui yksittäisten henkilöiden vierailtua järjestön syntysijoilla ja todettua samankaltaisen toiminnan tarpeellisuuden myös täällä. 4H-työn käynnistämiseen vaikutti useita merkittäviä järjestöjä, joista keskeisimpiä olivat kenraali Mannerheimin aloitteesta perustettu Lastensuojeluliitto, maataloudelliset järjestöt sekä Marttaliitto.

Ensimmäiset paikalliset 4H-yhdistykset perustettiin 1920-luvun puolivälissä maatalouskerhoyhdistysten nimellä. Valtakunnalliseksi keskusliitoksi perustettiin Suomen Maatalouskerholiitto vuonna 1928.

Toiminta on alkuaikojen maaseutupainotteisuudesta laajentunut sekä taajamissa että suurimmissa kaupungeissa tehtäväksi nuorisotyöksi, joka sisällöltään soveltuu yhtä hyvin niin maaseudun kuin kaupunkien nuorille. Vuonna 1969 järjestön nimi vaihdettiin vastaamaan kansainvälistä nimeä eli 4H-järjestöksi. 4H-toiminta on ollut alusta saakka poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta, ja sillä on toiminnan käynnistymisestä lähtien ollut laajojen kansalaispiirien tuki takanaan.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä