Ero sivun ”Maidon terveysvaikutukset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
irrotetaan laaja terveysblogi omaksi artikkelikseen artikkelista Maito
(ei mitään eroa)

Versio 25. helmikuuta 2022 kello 00.09

Tämä artikkeli käsittelee lehmänmaidonjuonnin terveysvaikutuksia ihmisellä.

Yleistä

Suuren kalsiumpitoisuutensa vuoksi maito häiritsee raudan imeytymistä etenkin runsaasti nautittuna[1]. Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, että naisilla, jotka nauttivat päivittäin vähintään kolme lasillista maitoa, oli kaksinkertainen kuolleisuus verrattuna naisiin, jotka nauttivat alle lasillisen. Tuloksista oli suljettu pois iän, kokonaisenergiansaannin, painoindeksin, koulutustason, yksin asumisen, lisäravinteiden käytön, muun ruokavalion terveellisyyden, liikunnallisuuden, tupakoinnin, alkoholinkäytön ja tutkittavien sairastamien sairauksien vaikutus kuolleisuuteen. Kuolleisuuden lisääntyminen saattoi liittyä siihen, että eniten maitoa juovilla esiintyi muita enemmän elimistön hapetusstressiä ja tulehdusta.[2] Runsaan maidonjuonnin kuolleisuutta lisäävä vaikutus saattaa selittyä osaksi myös sillä, että runsaasti laktoosia nauttivilla naisilla esiintyy tavallista enemmän munasarjasyöpää[3]. Eläinkokeissa on lisäksi havaittu, että maitosokerin pilkkoutumisen runsaasti synnyttämä D-galaktoosi aiheuttaa oksidatiivista stressiä ja kroonista inflammaatiota,selvennä jotka saattavat johtaa esimerkiksi ennenaikaiseen vanhenemiseen ja luukatoon[4]. Hapatettujen maitotuotteiden ja juuston nauttiminen kuitenkin vähensi naisilla kuolleisuutta keskimäärin 10 prosenttia jokaista nautittua 200 grammaa kohti.[2]

Yli kaksi lasia maitoa päivittäin juovilla miehillä esiintyy lisäksi kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin niillä miehillä, jotka eivät juoneet maitoa. Toisen tutkimuksen mukaan päivittäin yli 2 000 milligrammaa kalsiumia saavilla miehillä esiintyi lähes kaksi kertaa enemmän eturauhassyöpää kuin miehillä, joiden kalsiumin saanti jäi alle 500 milligramman.[5]

Paljon rasvaa sisältävien maitotuotteiden runsaalla nauttimisella ei ole havaittu olevan kuolleisuutta nostavaa vaikutusta[6][7]. Vuonna 2005 julkaistun ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyy 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttävät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maitorasvan määrän ja paksusuolen syövän välinen yhteys on lineaarinen eli syöpäriski vähenee sitä enemmän, mitä useampia annoksia rasvaisia maitotuotteita ruokavalioon kuuluu. Suurin ehkäisevä vaikutus on juustolla, jota on nautittava vähintään 60 grammaa päivässä, jotta syopäriski pienenisi. Tutkimukseen osallistui 60 000 naista, jotka olivat iältään 40–76-vuotiaita. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maitorasvan sisältämä konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[8] Vuonna 2010 julkaistu miehillä tehty kohorttitutkimus osoitti, että runsas maitorasvan saanti puolittaa miehillä riskin sairastua kakkostyypin diabetekseen[9]. Diabetesriskin vähentyminen liittyy Harvardin yliopiston terveystieteiden laitoksen tutkimuksen mukaan maitorasvasta saatuun transpalmitoleenihappon[10].

Myös maidon sydänterveyttä edistävä vaikutus saattaa liittyä maitorasvaan. Esimerkiksi vuonna 2009 julkaistun ruotsalaisen tutkimuksen mukaan eniten maitorasvaa käyttäneet maanviljelijät saavat 75 prosenttia vähemmän sydänkohtauksia kuin vähiten maitorasvaa käyttäneet[11]. Australialaisessa tutkimuksessa havaittiin, että rasvaisia maitotuotteita käyttäneillä oli alentunut riski sydän- ja verisuonitautikuolemiin verrattuna vähärasvaisia maitotuotteita käyttäneisiin. Maitotuotteiden kokonaiskulutus ei sen sijaan korreloinut sydänkuolleisuuden kanssa[12]. Vuonna 2016 julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa havaittiin, että kun verenpainetta alentavaa DASH-dieettiä muunnettiin vaihtamalla tuoremehu ja vähärasvaiset sekä rasvattomat maitotuotteet täysrasvaiseen maitoon, juustoon ja jogurttiin, tutkimukseen osallistuneiden veren rasva-arvot paranivat[13].

Maitorasvan on havaittu myös auttavan painonhallinnassa ja ehkäisevän rasvan kertymistä vatsaan ja vyötärölle, vähentävän elimistön tulehdustasoja ja alentavan veren triglyseridi- ja paastoinsuliinipitoisuuksia sekä vähentävän insuliiniresistenssiä[14].

Lehmänmaidosta valmistetut äidinmaitovastikkeet saattavat altistaa diabetekselle. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu 11 prosentilla vauvoista, jotka ovat saaneet tavallista lehmänmaidosta valmistettua korviketta, haimavaurioita, jotka saattavat johtaa diabeteksen kehittymiseen. Mukana tutkimuksessa oli 173 vauvaa.[15]

Vuonna 2013 tehdyn yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan täysrasvainen maito ehkäisee pikkulapsilla myös lihavuutta, sillä rasvatonta maitoa juovat lapset olivat 57 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia neljänteen ikävuoteen mennessä kuin täysrasvaista maitoa juovat. Tutkijoiden mukaan syynä on se, että täysrasvainen maito pitää paremmin nälkää.[16] Vuonna 2013 julkaistun 12-vuotisen ruotsalaisen seurantatutkimuksen mukaan maitorasvan runsas käyttö ehkäisee keskivartalolihavuutta keski-ikäisillä miehillä[17].

Lehmän maitorasvan sisältämällä luonnollisilla konjugoiduilla linolihapoilla (CLA) on eläinkokeissa todettu myönteisiä terveysvaikutuksia, kuten pienentynyt syöpäriski. Suurilla annostasoilla on hiirikokeissa saatu kuitenkin myös päinvastaisia tuloksia ja havaittu lisäksi kohonnutta riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen[18]. Meijerituotteista saatava CLA-määrä on kuitenkin melko pieni, eikä sen haitallisesta vaikutuksista ihmiseen ole näyttöä[19]. Vuonna 2012 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin maitorasvojen lisäävän tulehduksellisen suolistotaudin riskiä hiirillä, joiden immuunijärjestelmää oli manipuloitu, mutta ei terveillä hiirillä.[20][21]

Runsas lehmänmaidon juonti lisää tutkimusten mukaan lapsen pituutta.[22] Pituuskasvun tarkempi aiheuttaja ei ole selvillä, mutta on viitteitä siitä, että vaikutus johtuu etupäässä muista seikoista kuin maidon runsaasta kalsiumpitoisuudesta.

Kasvuiässä tapahtuvan runsaan maitotuotteiden käytön on ajateltu myös edistävän luuston terveyttä, koska kalsiumin riittävä saanti auttaa saavuttamaan runsaan luumassan nuorena[23]. Yhdysvaltalaiset tutkijat esittivät vuonna 2009, että luuston terveyttä ylläpitävää ruokavaliota olisi vaikea koostaa, jos siihen ei sisältyisi yli kolmea päivittäistä maitolasillista vastaavaa määrää maitotuotteita.[24]. Harvardin yliopistossa vuonna 2014 tehty tutkimus osoitti kuitenkin, että runsas maidon tai juuston kulutus teini-iässä päin vastoin lisäsi lievästi lonkkamurtuman riskiä yli 50-vuotiailla miehillä. Naisilla ei havaittu maitotuotteiden kulutuksen yhteyttä lonkkamurtumariskiin.[25][26] Vuonna 2014 julkaistussa laajassa ruotsalaistutkimuksessa havaittiin, ettei myöhemmälläkään iällä tapahtuva runsas maidonjuonti vähennä luunmurtumariskiä.[27] Lihan ja makkaran maitotuotteilla korvaavilla on havaittu esiintyvän 18 prosenttia keskimääräistä vähemmän suolistosyöpää[28].

Jos lehmiä ruokitaan ja hoidetaan väärin, maitoon voi kertyä epäterveellisen suuria määriä stressihormoneja, insuliinia tai kasvutekijöitä[29].

Kaseiinityypin vaikutus

Maidossa voi esiintyä karjarodusta riippuen neljäntyyppistä[30] beta-kaseiini (β-kaseiini) -nimistä peptidiproteiinia: A1-, A2- sekä B- ja C-kaseiinia[30]. Maidossa voi esiintyä joko vain yhtä tai sitten kahta eri beta-kaseiinia rinnan[31]. Beta-kaseiini A1 on Suomessakin yleisten friisiläis-, Ayrshire- ja Holsteinlehmistä lypsetyn maidon proteiinissa yleisesti esiintyvä variantti[32]. A1-geenimuodon yleistyminen liittyy siihen, että eurooppalaisista lehmistä on jalostettu yhä tuottavampia. A1-geenimuodon runsaus riippuu tutkimusten mukaan enemmän siitä, missä päin kantaa on jalostettu kuin itse rodusta, joten pelkkää A1-kaseiinia sisältävää maitoa lypsävien lehmien osuus samasta rodusta voi vaihdella jopa Euroopan eri alueilla 97 prosentista 3 prosenttiin.[33] Beta-kaseiini A1:tä esiintyy kaikkien suomalaisten meijereiden tuottamassa maidossa[34]. Vuohenmaito[35] ja ricotta-juusto[36] eivät kuitenkaan sisällä sitä.lähde?

A1-maidon hajotessa syntyvällä bioaktiivisella beeta-kasomorfiini 7 aminopeptidillä (BCM-7) on vuonna 2005 julkaistun koontitutkimuksen mukaan haitallisia vaikutuksia ruoansulatuskanavaan, sisäelimiin ja aivorunkoon[37]. Solukokeissa on havaittu lisäksi, että kyseisella yhdisteellä on immuunipuolustuksesta vastaavien lymfosyyttien reagointia heikentävää vaikutusta[32].

A1-kaseiinin runsaamman saannin on havaittu korreloivan esimerkiksi vatsavaivojen, ykköstyypin diabeteksen, sydänsairauksien, suolistotulehdusten, skitsofrenian ja autismin esiintyvyyden kanssa[38][39][40][34]. Beta-kaseiinivasta-aineiden A1/A2-suhde on myös merkittävästi korkeampi ykköstyypin diabeetikoilla kuin terveillä koehenkilöillä[41]. Ykköstyypin beetakaseiini saattaa aiheuttaa myös nivelkipuja, väsymystä, ihottumaa ja lihasperäisiä vaivoja[42]. Maidon β1-kaseiiniin liittyvät terveysriskit koskevat geneettisesti alttiita yksilöitä, jotka voidaan seuloa väestöstä Uudessa Seelannissa kehitetyn testin avulla[32]tarvitaan parempi lähde.

Osa alkuvaiheen tutkimuksista perustui paikallisiin väestötutkimuksiin[43], kuten esimerkiksi vuonna 1992 julkaistu polynesialaistutkimus, jonka mukaan A1-tyypin kaseiinia sisältävää maitoa käyttävillä lapsilla esiintyy enemmän ykköstyypin diabetesta kuin A2-tyypin maitoa käyttävillä. Vuonna 1999 julkaistiin kuitenkin uusi tutkimus, jonka mukaan A1-kaseiinin saanti korreloi myös länsimaissa ykköstyypin diabeteksen esiintyvyyden kanssa.[32]

Vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että myös muualta kuin juustosta peräisin olevan A1-kaseiinin saanti korreloi positiivisesti sydäntautikuolleisuuden kanssa[44], ja vuonna 2003 julkaistussa 20 länsimaan tutkimuksessa havaittiin, että yhden prosentin lisäys A1-kaseiininsannissa korreloi sydäntautikuolleisuuden lisäyksen kanssa korrelaatiokertoimella 0,57.[30].

A1-tyypin kaseiinia sisältävän maidon vaikutusta vatsaoireisiin on tutkittu vuonna 2014 julkaistussa kliinisessä pilottitutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan maidosta oireilevaa ja 33 tervettä kohehenkilöä. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen nautti ensin A1-tyypin maitoa ja kahden viikon pituisen maidottoman jakson jälkeen A2-tyypin maitoa. Toisen ryhmän osalta järjestys oli päinvastainen. Ryhmissä esiintyi A1-tyypin maidon käytön aikana keskimäärin enemmän turvotusta, vatsakipua ja ilmavaivoja, mutta oireita ei ollut niin paljoa enemmän, että tuloksesta olisi muodostunut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimukseen osallistuneilla kahdeksalla maitointoleraatikolla esiintyi kuitenkin A1-maidon käytön aikana keskimäärin noin 80 prosenttia enemmän ulosteen löysyyttä, 60 prosenttia enemmän turvotusta ja noin 40 prosenttia enemmän vatsakipuja kuin A2-maidon käytön aikana. Ne maitointoleraatikot, jotka oli arvottu nauttimaan A1-maitoa ennen A2-maitoa, saivat vatsoireita myös A2-maidon käytön aikana, toisin kuin ne intoleraatikot, jotka joivat A2-maitonsa tutkimuksen alkuvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että myös terveiden koehenkilöiden uloste oli löysempää A1-maidon käytön aikana. A1-maidon käytön aikana vatsaoireita saaneiden ulosteen kalprotektiiniarvot olivat suuremmat, mikä viittaisi siihen, että he ovat tavallista alttiimpia saamaan A1-maidosta vatsaoireita.[45]

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA päätti vuonna 2009, ettei se laadi riskinarviointia A1-tyypin kaseiinia sisältävästä maidosta. Perusteluna oli, että Suomen maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin johtama asiantuntijaryhmä ei ollut löytänyt EFSA:lle laatimassaan selvityksessä tutkimuksia, joista olisi ilmennyt, millä fysiologisella tavalla A1-tyypin kaseiini aiheuttaisi väestötutkimuksissa havaittua sairauksien lisääntymistä.[46]

Kansainvälisissä sonniluetteloissa kerrotaan nykisin, kumpaa beetakaseiinia sonnit periyttävät. Suomen alkuperäisrotuihin kuuluvasta länsisuomenkarjasta on löydetty paljon puhtaita A2-yksilöitä. Suomessa oli vuonna 2020 noin 20 maitotilaa, jotka tuottivat A2-maitoa myytäväksi esimerkiksi Reko-ringin tai yksittäisten pienmeijereiden kautta. Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Kiinassa myydään Suomea laajamittaisemmin A2-lehmänmaitoa.[31]

Homogenointihypoteesi

Maidon aiheuttamien oireiden syyksi on esitetty myös maidon homogenointia, mutta tälle hypoteesille ei ole löytynyt tukea tutkimuksista. Laura Paajanen tutki vuonna 2005 hyväksytyssä väitöstutkimuksessaan maidon homogenoinnin vaikutusta vatsaoireisiin ilman, että olisi löytänyt yhteyttä näiden välillä[47]. Stanfordin yliopiston 16 henkilöä käsittävässä tutkimuksessa vuodelta 2014 havaittiin, että Yhdysvalloissa pastöroidun maidon juominen ei aiheuta laktoosi-intolerantikoiksi diagnosoiduille ihmisille sen enempää vatsaoireita kuin raakamaitokaan.[48]

Raakamaidon terveysvaikutukset

Tautivaara

Pastöroimaton maito eli raakamaito voi sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa.[49] Maito toimii kasvualustana mikrobeille,[50] ja bakteerit ja muut patogeenit kasvavat siinä nopeasti.[51] Raakamaito voi saastua esimerkiksi lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta tai likaisista välineistä.[52] HTST-pastörointi tuhoaa 99,999 % maidon mikro-organismeista.[53] Tämän katsotaan tuhoavan lähes kaikki hiivat, homeet ja yleiset pilaantumisbakteerit samoin kuin patogeeniset lämmönkestävät eliöt (muun muassa tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis).[53] Pastöroinnin ansiosta maito on turvallisimpia elintarvikkeita.[54] Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta.[55]

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan raakamaidosta saa ruokamyrkytyksen 150 kertaa varmemmin kuin tavallisesta maidosta ja sairaalaan joutuu lähes 2 000 kertaa todennäköisemmin. Pastöroinnin myötä 1800-luvulla kuolleisuus suolistoinfektioihin väheni Englannissa 99 %. Lapset ja nuoret ovat eniten vaarassa. Ehec-bakteeri voi elää lehmän suolistossa lehmän kärsimättä.[56]

Uuden-Seelannin terveysviraston (CDC) mukaan raakamaito aiheuttaa lähes kolme kertaa enemmän sairaalatapauksia kuin mikään muu elintarvike; raakamaito on siis maailman vaarallisimpia elintarvikkeita.[57] CDC:n mukaan pastöroimaton eli raakamaito aiheutti 86 ruokamyrkytystä vuosina 1998–2008, mikä aiheutti 1 676 sairastumista, 191 sairaalatapausta ja 2 kuolemaa.[52]

Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä pastöroimattoman maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat.[49] Raakamaito on monessa osavaltiossa laitonta. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla.[55]

Maidon kampylobakteeritkin ovat vammauttaneet pysyvästi terveitä ihmisiä.[58]

Claeysin et al. review -tutkimuksen mukaan raakamaidon hyödyt ovat olemattomia tai vähäisiä ja se on tarpeettoman vaarallista terveydelle, joten pastörointi tai muu kuumennus ennen käyttöä on suositeltavaa. Erityisen suositeltavaa se on lapsille, raskaana oleville naisille sekä kroonisesti sairaille.[59]

Tautitapaukset Suomessa

Suomessakin raakamaidosta usein saatavaan ehec-bakteeriin on kuollut lapsia, ja moni on saanut vaurioita, joutunut dialyysihoitoon tai munuaisten siirtoon. Tehohoito on kallista, ja vaurioita syntyy jo matkalla hoitoon.[60]

Kesäkuussa 2012 kuusi lasta sai EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa, ja kaksi heistä joutui tehohoitoon.[61][62] Tammi-elokuussa 2013 yli 40 ihmistä sai ehec-bakteerin tai listeriabakteerin.[60] Näistä tapauksista kahdella oli varmuudella syynä raakamaito.[60] Samoihin aikoihin Pohjanmaalla oli kaksi raakamaidon aiheuttamaa kampylobakteeriepidemiaa.[63] Keväällä 2014 raakamaito ja siinä olleet Yersinia pseudotuberculosis -bakteerit varmistuivat suolistotulehdusepidemian aiheuttajaksi Itä-Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Infektioita varmistui helmi-huhtikuussa 39 ja kyseessä oli laajin raakamaitoepidemia Suomessa.[64]

Pirkkalan seudun ympäristöterveyspäällikön mukaan "maito on hyvä kuumentaa 60–70 asteeseen eikä sitä pitäisi tarjota riskiryhmille, mutta terveelle aikuiselle riski ei ole kovin suuri".[65]

Helsingin yliopisto tutki suoraan tiloilta myytävää pastöroimatonta maitoa. Listeriabakteereja sisälsi viisi prosenttia ja ehec-bakteereja kolme prosenttia näytteistä. Listeria surmaa vanhuksia ja ehec lapsia. Runsaassa vuodessa kolme raakamaitoepidemiaa on vienyt useita ihmisiä sairaalahoitoon. Lasten ja vanhusten ei Suomessa suositella juovan raakamaitoa ollenkaan.[63]

Uloste- ja ihoperäiset bakteerit ovat raakamaidossa yleisiä. Lanta on voinut saastuttaa lehmien syömän rehun, mutta myös lehmien lantaisuus aiheuttaa saastumista. Listeriaa on raakamaidossa kolminkertaisesti EU-keskiarvoon verrattuna.[63]

Raakamaidon muut vaikutukset

Pastöroinnin on väitetty lisäävän maitoallergiaa, laktoosi-intoleranssia, diabetesta, osteoporoosia tai niveltulehdusta, mutta tieteellinen näyttö ei tue tätä väitettä.[59] Esimerkiksi mikään tutkimus ei osoita, että alkalinen fosfataasi olisi tärkeä mineraalien ja kalsiumin imeytymiselle.[59] Maidon entsyymit tuskin vaikuttavat sen ruoansulatukseen.[59] Sekä raakamaito että pastöroitu maito sisältävät saman verran laktoosia, minkä lisäksi kumpikaan niistä ei sisällä laktaasia.[59] Myös raakamaitoa säilytetään kylmässä, mikä rajoittaa laktaasin muodostumista.[59]

Ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen[66] on todennut Clayesin et al. yhteenvetoon viitaten, että terveydelle hyödyllisiä probioottisia bakteereja sisältävät hapatetut maitotuotteet (jogurtti, viili, piimä, juusto), ei raakamaito.[6] Raakamaidossa pitäisi olla tuhansia kertoja enemmän probiootteja, jotta se todennäköisesti edistäisi terveyttä.[6][59] Entsyymeillä ei uskota olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.[6] Raakamaidon entsyymeistä ei ole ainuttakaan kliinistä satunnaistettua ihmiskoetta.[6]

Paajanen et al. (2005) juottivat maidosta oireileville satunnaistetusti raakamaitoa tai kulutusmaitoa. Kahdessa kolmesta koeryhmästä raakamaito aiheutti enemmän oireita, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.[6]

Parempi maidon sietäminen ulkomailla saattaa johtua vähemmästä FODMAP-yhdisteiden (esimerkiksi ruisleipä) saannista (Paajanen et al. 2004).[6]

Lähteet

  1. ↑ Juotko sinäkin kahvia lounaan päälle? Ei kannattaisi iltalehti.fi. Viitattu 11.8.2021.
  2. ↑ a b Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men cohort studies. BMJ 2014.
  3. ↑ Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Karl Michaëlsson ymm.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269. doi:10.1136/bmj.g6015. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Calcium: What’s Best for Your Bones and Health? The Nutrition Source. 18.9.2012. Viitattu 19.3.2020. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g Reijo Laatikainen, Maito muka pilattu.21.10.2013.
  7. ↑ Food sources of saturated fat and the association with mortality: a meta-analysis., O'Sullivan TA, Hafekost K, Mitrou F, Lawrence D., Am J Public Health. 2013 Sep;103(9):e31-42. doi: 10.2105/AJPH.2013.301492. Epub 2013 Jul 18.
  8. ↑ Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900.
  9. ↑ Whole-Fat Milk and Cheese May Lower Diabetes Risk www.medpagetoday.org. 21.12.2010. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Component in Common Dairy Foods May Cut Diabetes Risk Harvard School of Public Health. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  11. ↑ Food choices and coronary heart disease: a population based cohort study of rural Swedish men with 12 years of follow-up ncbi.nlm.nih.gov. 2009. Viitattu 20.5.2012. (englanniksi)
  12. ↑ Dairy consumption and patterns of mortality of Australian adults ncbi.nlm.nih.gov. 2010. Viitattu 20.5.2012.
  13. ↑ Chiu, Sally & Bergeron, Nathalie & Williams, Paul T. & Bray, George A. & Sutherland, Barbara & Krauss, Ronald M.: Comparison of the DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) diet and a higher-fat DASH diet on blood pressure and lipids and lipoproteins: a randomized controlled trial1–3. The American Journal of Clinical Nutrition, 2016, 103. vsk, nro 2, s. 341–347. doi:https://doi.org/10.3945/ajcn.115.123281. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.8.2021. (englanniksi)
  14. ↑ David Spero, BSN, RN: Is Milk Bad for You? Diabetes and Milk Diabetes Self-Management. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
  15. ↑ Äidinmaitovastike saattaa altistaa diabetekselle, MTV3:n uutiset
  16. ↑ Tutkimus tyrmää rasvattoman maidon – lihottaa täysrasvaista enemmän? 19.3.2013. MTV3.fi. Viitattu 20.3.2013.
  17. ↑ S. Holmberg, A. Thelin: High dairy fat intake related to less central obesity: A male cohort study with 12 years' follow-up. 15.1.2013. PubMed. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Benjamin ja Spener, Conjugated linoleic acids as functional food: an insight into their health benefits. Nutr Metab (Lond). 2009 Sep 18;6:36
  19. ↑ Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo terveyskirjasto.fi. 4.2.2008. Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2011.
  20. ↑ Maitorasvat voivat laukaista tulehduksellisen suolistotaudin Yle Uutiset. 18.6.2012. Viitattu 18.6.2012.
  21. ↑ Dietary-fat-induced taurocholic acid promotes pathobiont expansion and colitis in Il10-/- mice. Nature. 2012 Jul 5;487(7405):104–8.
  22. ↑ T. A. Marshall, A. M. Curtis, J. E. Cavanaugh, J. J. Warren, S. M. Levy: Higher Longitudinal Milk Intakes Are Associated with Increased Height in a Birth Cohort Followed for 17 Years.. The Journal of Nutrition, Heinäkuu 2018. doi:10.1093/jn/nxy071. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  23. ↑ Reijo Laatikaine,n Pronutritionist Kannanottoni maitokritiikkiin. 2015.
  24. ↑ Dairy and bone health. Journal of American College of Nutrition. 2009 Feb;28.
  25. ↑ Milk Consumption During Teenage Years and Risk of Hip Fractures in Older Adults, ncbi.nlm.nih.gov
  26. ↑ Kaaro, Jani: Tutkimus: Maidon juominen teini-iässä jopa lisää lonkkamurtuman riskiä. Helsingin Sanomat. 1.12.2013. Arkistoitu 7.12.2013. Viitattu 6.2.2021.
  27. ↑ Tutkimus: Runsas maidonjuonti ei vahvista luita, mutta voi nostaa varhaisen kuoleman riskiä Yle uutiset
  28. ↑ Vegetarian Dietary Patterns and the Risk of Colorectal Cancers. Abstract. ncbi.nlm.nih.gov (englanniksi)
  29. ↑ Aiheuttaako maito tulehdustilan ihmisen elimistössä? Seura.fi. 26.3.2016. Viitattu 10.2.2021.
  30. ↑ a b c Laugesen, Murray & Elliott, Robert: Ischaemic heart disease, Type 1 diabetes, and cow milk A1 beta-casein. The New Zealand Medical Journal, 24.1.2003, nro 1168, s. U295. PubMed:12601419. ISSN 1175-8716. Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ a b Anne-Pauliina Rytkönen: Mirva Tikkanen etsi ratkaisua lapsen maitoallergiaan Yle Uutiset. Viitattu 5.2.2021.
  32. ↑ a b c d A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  33. ↑ Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
  34. ↑ a b MTT:n asiakaslehti
  35. ↑ Tae-Hwan Jung, Hyo-Jeong Hwang, Sung-Seob Yun, Won-Jae Lee, Jin-Wook Kim, Ji-Yun Ahn: Hypoallergenic and Physicochemical Properties of the A2 β-Casein Fractionof Goat Milk. Korean Journal for Food Science of Animal Resources, 2017, nro 6, s. 940–947. PubMed:29725217. doi:10.5851/kosfa.2017.37.6.940. ISSN 1225-8563. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein
  37. ↑ A. S. Truswell: The A2 milk case: a critical review. European Journal of Clinical Nutrition, 2005-05, nro 5, s. 623–631. doi:10.1038/sj.ejcn.1602104. ISSN 1476-5640. Artikkelin verkkoversio. en
  38. ↑ Michaëlsson K. et al.: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies.. British Medical Journal 349, 2014.
  39. ↑ Sodhi, M. & Mukesh, M. & Kataria, R. & Mishra, B. & Joshii, B.: Milk proteins and human health: A1/A2 milk hypothesis.. Indian Journal Endocrinology and Metabolism 16 (5) :856., 2012.
  40. ↑ Ho, S. & Woodford, K. & Kukuljan, S. & Pal, S.: Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study.. European Journal of Clinical Nutrition 68 (9), 2014.
  41. ↑ (PDF) A1 versus A2 Milk- Impact on Human Health ResearchGate. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)
  42. ↑ What dairy products have casein? https://findanyanswer.com/what-dairy-products-have-casein
  43. ↑ Mitä tiedetään A2A2-maidosta? Faba osk 2019.
  44. ↑ C. N. McLachlan: beta-casein A1, ischaemic heart disease mortality, and other illnesses. Medical Hypotheses, 2001-02, nro 2, s. 262–272. PubMed:11425301. doi:10.1054/mehy.2000.1265. ISSN 0306-9877. Artikkelin verkkoversio.
  45. ↑ S. Ho, K. Woodford, S. Kukuljan & S. Pal, Comparative effects of A1 versus A2 beta-casein on gastrointestinal measures: a blinded randomised cross-over pilot study. Nature.com 2.7.2014.
  46. ↑ EFSA arvioi A1-maidon peptidit harmittomiksi. MTT ELo 1/2009. Sivu 20.
  47. ↑ Milk hypersensitivity: effects of cow's milk and its processing on gastrointestinal symptoms and delayed-type immune responses. Researchportal.helsinki.fi.
  48. ↑ Päivi Repo: Tutkimus: Raakamaito ei vähennä laktoosivaivoja (archive.org) 10.3.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.3.2014.
  49. ↑ a b Linda Bren: Got milk? Make sure it's pasteurized Findarticles.com. FDA Consumer. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  50. ↑ Harold Eddleman, Making Milk Media, Indiana Biolab
  51. ↑ Frank O'Mahony, Rural dairy technology: Experiences in Ethiopia, International Livestock Centre for Africa
  52. ↑ a b Kate Lowenstein, Not safe to eat: Three foods to avoid Hannah Gould, Ph.D., senior epidemiologist with the CDC's Enteric Diseases Epidemiology Branch,
  53. ↑ a b Stabel, J. R. & Lambertz, A.: Efficacy of Pasteurization Conditions for the Inactivation of Mycobacterium avium subsp. paratuberculosis in Milk. Journal of Food Protection, 2004, 67. vsk, nro 12, s. 2719. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  54. ↑ Hotchkiss, Joseph H.: Lambasting Louis: Lessons from Pasteurization. (Arkistoitu 17.11.2015) National Agricultural Biotechnology Council Report, 2001, 13. vsk, s. 61. Artikkelin verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  55. ↑ a b "Raakamaidon ympärillä kuohuu", Helsingin Sanomat 5.7.2012, s. B 8
  56. ↑ Raakamaito vaarantaa elintarviketurvallisuuden. dosentti Jussi Tammisola, Turun Sanomat 26.5.2013.
  57. ↑ Food safety of raw milk
  58. ↑ Lowenstein, Kate: Not safe to eat: Three foods to avoid CNN – Health. 12.10.2011. Viitattu 6.2.2021. (englanniksi)
  59. ↑ a b c d e f g Raw or heated cow milk consumption: Review of risks and benefits, Wendie L. Claeys et al., Food Control, Volume 31, Issue 1, May 2013, Pages 251–262.
  60. ↑ a b c Vaikeat ruokamyrkytykset lisääntyneet, (digilehden tilaajille) HS.fi 28.8.2013.
  61. ↑ Nyt se varmistui - Kuusi lasta sai EHEC-tartunnan raakamaidosta, Iltalehti.fi 29.6.2012
  62. ↑ EHEC-maidon sairastuttamia lapsia jopa viisi, Iltalehti.fi 26.6.2012
  63. ↑ a b c Repo, Päivi: Tiloilta myytävän raakamaidon laatu vaihtelee HS.fi. 29.8.2013. Helsinki. Viitattu 15.10.2013.
  64. ↑ Peurakoski, Tomi: Raakamaito varmistui suolistotulehduksen aiheuttajaksi (Archive.org) HS.fi. 30.4.2014. Viitattu 30.4.2014.
  65. ↑ Raakamaito on riskielintarvike Yle Uutiset. 28.6.2012. Viitattu 28.6.2012.
  66. ↑ Laatikainen Reijo, Aava Lääkärikeskus, luettu 22.10.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maidon_terveysvaikutukset&oldid=20321377”