Leivinhiiva
Wikipedia
| Leivinhiiva | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Saccharomyces cerevisiae Meyen ex. E.C. Hansen[1] |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
Leivinhiiva (Saccharomyces cerevisiae) on yksi vanhimmista leivän kohotusaineista. Hiiva on elävä hyötymikrobi. Yhdessä grammassa hiivaa on 10 miljardia 0,01 mm:n suuruista solua.
Hiivaa myydään useassa eri muodossa. Sitä on saatavana elävän tuorehiivan lisäksi muun muassa kuivahiivana, jossa hiiva on pieninä kuivina rakeina. Kuivahiivan aktivoimiseen tarvitaan lämpimämpi neste kuin tuorehiivalle. Lisäksi on saatavilla nestemäistä hiivaa, jota käytetään pääasiassa oluen panemiseen ja leipomoteollisuudessa sekä pikahiivaa, jota käytetään esimerkiksi kiljun ja kotiviinin valmistukseen. Nykyään leivän valmistamisessa voidaan käyttää myös keinotekoisia kohotusaineita, kuten leivinjauhetta.
Leivonnassa hiiva sekoitetaan jauhojen, suolan ja lämpimän veden (tai maidon) kanssa. Taikina vaivataan ja jätetään sitten kohoamaan ennen paistamista. Hiiva muuttaa taikinan hiilihydraatteja hiilidioksidiksi. Hiilidioksidikuplat aiheuttavat taikinan nousemisen. Paistettaessa hiivasieni kuolee.
Toimiakseen tarkoituksen mukaisesti hiiva tarvitsee aikaa, lämpöä, ravintoa ( esim. sokeri, hunaja) sekä nestettä(esim. maito, vesi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 9.9.2008

