Ero sivun ”Ketogeeninen ruokavalio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Ketogeeninen ruokavalio''' sisältää vain vähän tai ei lainkaan [[Hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], riittävästi [[Proteiini|proteiineja]] ja runsaasti [[Rasvahapot|rasva]]a.<ref name="pediatrics" /> Ketogeenisella ruokavaliolla käytetään useimmiten alle 50 grammaa hiilihydraattia päivässä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
'''Ketogeeninen ruokavalio''' sisältää vain vähän tai ei lainkaan [[Hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], riittävästi [[Proteiini|proteiineja]] ja runsaasti [[Rasvahapot|rasva]]a.<ref name="pediatrics" /> Ketogeenisella ruokavaliolla käytetään useimmiten alle 50 grammaa hiilihydraattia päivässä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.


Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö [[Ketoosi (tila)|ketoosiin]]. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään [[glukoosi]]n sijaan maksan rasvahahapoista tuottamia [[ketoaine]]ita<ref name=hs-maksimainen /> eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medium.com/@justinrezvani/why-ketones-are-a-super-fuel-4cc16f8d0953|nimeke=Why Ketones Are A Super Fuel|tekijä=Justin Rezvani|julkaisu=Medium|ajankohta=2019-02-20|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta taikka elimistön omasta rasvakudoksesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medium.com/@justinrezvani/why-ketones-are-a-super-fuel-4cc16f8d0953|nimeke=Why Ketones Are A Super Fuel|tekijä=Justin Rezvani|julkaisu=Medium|ajankohta=2019-02-20|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö [[Ketoosi (tila)|ketoosiin]]. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään [[glukoosi]]n sijaan maksan rasvahahapoista tuottamia [[ketoaine]]ita<ref name="hs-maksimainen">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006388410.html|Nimeke=Hyvästit hiilareille|Tekijä=Heini Maksimainen|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=30.1.2020|Viitattu=5.3.2020}}</ref> eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medium.com/@justinrezvani/why-ketones-are-a-super-fuel-4cc16f8d0953|nimeke=Why Ketones Are A Super Fuel|tekijä=Justin Rezvani|julkaisu=Medium|ajankohta=2019-02-20|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta taikka elimistön omasta rasvakudoksesta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medium.com/@justinrezvani/why-ketones-are-a-super-fuel-4cc16f8d0953|nimeke=Why Ketones Are A Super Fuel|tekijä=Justin Rezvani|julkaisu=Medium|ajankohta=2019-02-20|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.


Ketogeenista ruokavaliota käytetään esimerkiksi painonhallinnassa ja vaikean [[epilepsia]]n hoidossa. Ketogeenisen ruokavalion suosio painonhallinnassa on kasvanut 2010-luvun aikana.<ref name=hs-maksimainen>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006388410.html | Nimeke = Hyvästit hiilareille | Tekijä = Heini Maksimainen | Ajankohta = 30.1.2020 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 5.3.2020 }}</ref> Ketogeeninen ruokavalio saattaa edistää aivoterveyttä, koska se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Lisäksi se vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.
Ketogeenista ruokavaliota käytetään esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä diabeteksen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=William S. Yancy, Marjorie Foy, Allison M. Chalecki, Mary C. Vernon, Eric C. Westman|Otsikko=A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes|Julkaisu=Nutrition & Metabolism|Ajankohta=2005-12-01|Numero=1|Sivut=34|Pmid=16318637|Doi=10.1186/1743-7075-2-34|Issn=1743-7075|www=https://doi.org/10.1186/1743-7075-2-34|Kieli=en}}</ref> ja vaikean [[epilepsia]]n hoidossa. Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://medicalxpress.com/news/2020-08-focuses-low-carb-high-fat-diet-effect.html|nimeke=Study focuses on low-carb, high-fat diet effect on older populations|julkaisu=medicalxpress.com|viitattu=2020-08-23|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Ketogeeninen ruokavalio saattaa edistää aivoterveyttä, koska se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>. Lisäksi se vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://blogs.scientificamerican.com/mind-guest-blog/the-fat-fueled-brain-unnatural-or-advantageous/|nimeke=The fat-fueled brain: unnatural or advantageous?|tekijä=Shelly Fan|julkaisu=Scientific American Blog Network|viitattu=2020-08-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>.


== Historiaa ==
== Historiaa ==

Versio 23. elokuuta 2020 kello 22.47

Ketogeeninen ruokavalio sisältää vain vähän tai ei lainkaan hiilihydraatteja, riittävästi proteiineja ja runsaasti rasvaa.[1] Ketogeenisella ruokavaliolla käytetään useimmiten alle 50 grammaa hiilihydraattia päivässä[2].

Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö ketoosiin. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvahahapoista tuottamia ketoaineita[3] eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia[4]. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta taikka elimistön omasta rasvakudoksesta[5], jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä[6]. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista[7].

Ketogeenista ruokavaliota käytetään esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä diabeteksen[8] ja vaikean epilepsian hoidossa. Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee[9]. Ketogeeninen ruokavalio saattaa edistää aivoterveyttä, koska se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa[10]. Lisäksi se vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta[11].

Historiaa

Ketogeeninen ruokavaliohoito otettiin käyttöön epilepsian hoidossa 1920-luvulla, mutta lääkehoito syrjäytti sen 1930-luvun jälkeen useiksi vuosikymmeniksi. 1990-luvulla yhdysvaltalaisen elokuvatuottajan Jim Abrahamsin vaikeasti sairaan epileptikkopojan kohtaukset saatiin loppumaan vasta ketogeenisella ruokavaliohoidolla. Abrahams perusti Charlie Foundation -järjestön tuodakseen hoidolle julkisuutta ja teki aiheesta televisioelokuvan Kamppailu elämästä (1997). Järjestön rahoituksen tuella ruokavaliohoidosta saatujen useiden myönteisten hoitotulosten seurauksena ketogeeninen ruokavaliohoito palasi hoitokäyttöön vuoden 1996 jälkeen.[1]

Lääketieteellinen käyttö

Ketogeenisessa ruokavaliohoidossa käytetään useimmiten muunneltua Atkinsin dieettiä, jonka aloitusvaiheessa noin 65 % energiasta saadaan rasvoista, ja hiilihydraatteja nautitaan vain 10–15 grammaa vuorokaudessa. Atkinsin aloitusvaiheessa potilas luopuu myös useimmista hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista kuten leivästä, perunasta, hedelmistä, marjoista, nestemäisistä maitotaloustuotteista (kermaa ja kermaviiliä lukuun ottamatta) sekä kaikista sokereista. Niiden sijaan hän syö lähinnä öljyä, kermaa, vähähiilihydraattisia kasviksia, kananmunia ja lihaa.[12]

Ketogeenista ruokavaliota käytetään erityisesti vaikean epilepsian lääketieteelliseen hoitoon lapsilla.[13] Ketogeenisen ruokavalion tarkkaa vaikutusmekanismia epilepsian hoidossa ei vielä tunneta.[13][1] Ruokavalion sivuvaikutuksina saattaa esiintyä munuaiskiviä, kolesteroliarvojen kohoamista, kasvun hidastumista ja luuston haurastumista.[1] Käypä hoito neuvoo harkitsemaan ketogeenista ruokavaliota yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa vaikean epilepsian hoidossa silloin, kun epilepsialääkkeet eivät käy eikä kirurgisen hoidon mahdollisuutta ole.[14]

Ketogeenista ruokavaliota on käytetty lasten lihavuuden hoidossa.[15]

Kakkostyypin diabeteksen hoidossa ruokavalio on kohentanut potilaiden sokeriarvoja lyhyellä aikavälillä.[3]

Syövän hoidossa ketogeenisen ruokavalion tehon oletetaan perustuvan siihen, että ilman tarvitsemaansa glukoosia syöpäsolut kuolevat toisin kuin terveet solut, jotka voivat käyttää energiakseen myös ketoneita[16], tai siihen, että ketogeeninen ruokavalio pysäyttää kasvaimen kasvun vähentämällä kasvutekijähormonin vaikutusta sekä vähentää tulehdusta ja nesteen kertymistä kasvaimessa.[17] Elimistön kohonneen ketoainepitoisuuden on havaittu lievittävän aivoja rappeuttavia sairauksia sairastavien oireita[18]. Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan hoitaa myös ei alkoholista johtuvaa rasvamaksaa[19].

Tutkimuksia

Hiirikokeissa on saatu viitteitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaa parantaa kehon vastustuskykyä ja vähentää influenssaan sairastumisen riskiä.[20]

Epilepsia-lehdessä vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan 79 prosenttia ketogeenisella ruokavaliolla olleista 2–26-vuotiaista epileptikoista pysyi erossa kaikista tai useimmista epileptisista kohtauksistaan hoidon jälkeenkin.[13]

Kreikassa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio antoi lihavien lasten painonpudotuksessa ja metabolisissa arvoissa parempia tuloksia kuin vähäkalorinen ruokavalio.[15]

Vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaiskyselyssä 94% ketogeenista ruokavaliota noudattavista kertoi ketogeenisen ruokavalion noudattamisen aikaansaaneen myönteisiä tai erittäin myönteisiä terveysvaikutuksia. Nämä liittyivät useimmin painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja parempaan jaksamiseen. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ketogeenisen ruokavalion auttaneen heitä erittäin tai äärimmäisen tehokkaasti saavuttamaan sille asetetun tavoitteen kuten laihtumisen, yleisen terveydentilan paranemisen tai jonkin kroonisen sairauden hoidon. Ketogeeninen ruokavalio koettiin yleensä helpoksi noudattaa, sillä yli puolet vastaajista kertoi, että lipsuu siitä vain harvoin tai ei koskaan.[21]

Lähteet

  1. ↑ a b c d John M. Freeman, MD, Eric H. Kossoff, MD, Adam L. Hartman, MD: The Ketogenic Diet: One Decade Later 1.3.2007. Pediatrics. Viitattu 9.1.2013.
  2. ↑ Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b Heini Maksimainen: Hyvästit hiilareille Helsingin Sanomat. 30.1.2020. Viitattu 5.3.2020.
  4. ↑ Justin Rezvani: Why Ketones Are A Super Fuel Medium. 20.2.2019. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Justin Rezvani: Why Ketones Are A Super Fuel Medium. 20.2.2019. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  8. ↑ William S. Yancy, Marjorie Foy, Allison M. Chalecki, Mary C. Vernon, Eric C. Westman: A low-carbohydrate, ketogenic diet to treat type 2 diabetes. Nutrition & Metabolism, 1.12.2005, nro 1, s. 34. PubMed:16318637. doi:10.1186/1743-7075-2-34. ISSN 1743-7075. Artikkelin verkkoversio. en
  9. ↑ Study focuses on low-carb, high-fat diet effect on older populations medicalxpress.com. Viitattu 23.8.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Maria Arvio, Liisa Kuisma ja Mervi Pöntinen: Muunnettu Atkinsin dieetti toi elämänilon syvästi kehitysvammaiselle nuorukaiselle 5/2010. Duodecim. Viitattu 9.1.2013.
  13. ↑ a b c Miia Soininen: Ketogeeninen dieetti on turvallinen apu epilepsiassa 26.2.2010. Lääkärilehti. Viitattu 9.1.2013.
  14. ↑ Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset): Ketogeeninen ruokavalio 7.6.2007. Käypä hoito. Viitattu 9.1.2013.
  15. ↑ a b Partsalaki, Ioanna / Karvela, Alexia / Spiliotis, Bessie E.: Metabolic impact of a ketogenic diet compared to a hypocaloric diet in obese children and adolescents 7/2012. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism. Viitattu 9.1.2013.
  16. ↑ Johnson, Lorie: Starving Cancer: Ketogenic Diet a Key to Recovery 21.6.2013. CBN News. Viitattu 8.8.2013.
  17. ↑ Brain Tumors Respond To Diet And Radiation Therapy 6.12.2012. Medical News Today. Viitattu 8.8.2013.
  18. ↑ Shelly Fan: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Mikiko Watanabe, Rossella Tozzi, Renata Risi, Dario Tuccinardi, Stefania Mariani, Sabrina Basciani: Beneficial effects of the ketogenic diet on nonalcoholic fatty liver disease: A comprehensive review of the literature. Obesity Reviews, 2020, nro 8, s. e13024. PubMed:32207237. doi:10.1111/obr.13024. ISSN 1467-789X. Artikkelin verkkoversio. en
  20. ↑ Keto-dieetti saattaa suojata influenssalta – Tulos yllätti tutkijat 20.11.2019. mediuutiset.fi. Viitattu 29.11.2019.
  21. ↑ Gretel Schueller: We Surveyed People on the Keto Diet. Here's What They Say. U.S.News, Aug. 6, 2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ketogeeninen_ruokavalio&oldid=19115085”