Érik Lamela
.jpg)
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Érik Manuel Lamela | ||
| Syntymäaika | 4. maaliskuuta 1992 | ||
| Syntymäpaikka | Buenos Aires, Argentiina | ||
| Pelipaikka | laitalinkki | ||
| Pituus | 185 cm | ||
| Junioriseurat | |||
| 2005–2009 | River Plate | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2009–2011 | River Plate | 36 | (4) |
| 2011–2013 | Roma | 62 | (19) |
| 2013–2021 | Tottenham Hotspur | 177 | (17) |
| 2021– | Sevilla | 53 | (11) |
| Maajoukkue | |||
| 2011– | Argentiina | 25 | (3) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 22. elokuuta 2023 [1].
| |||
Érik Manuel Lamela (s. 4. maaliskuuta 1992 Buenos Aires) on argentiinalainen jalkapalloilija.[1] Hän on pelipaikaltaan piilokärki tai oikea laitahyökkääjä. Lamela tunnetaan ketteränä ja teknisenä pelaajana.
Jalkapallolehti FourFourTwo sisällytti kesäkuun 2011 numerossaan Lamelan julkaisemalleen maailman 20 parhaan alle 20-vuotiaan jalkapalloilijan listalle kutsuen häntä "uudeksi Rivaldoksi".
Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lamela teki ensiesiintymisensä River Platen edustusjoukkueessa virallisessa miesten sarjapelissä 13. kesäkuuta 2009 Clausuran ottelussa Tigreä vastaan ja onnistui maalinteossa ensimmäisen kerran 5. joulukuuta 2010 Apertura-sarjan ottelussa Colónia vastaan.[1]
Kesällä 2011 Lamela siirtyi 15 miljoonalla eurolla Italian Serie A:n AS Romaan. Hän nousi heti runkopelaajaksi pelaten ensimmäisen kautensa aikana 29 sarjaottelua, joissa hän teki neljä maalia. Toisella Serie A -kaudellaan Lamela teki 33 ottelussa 15 maalia.[1] Hän oli koko sarjan maalintekijätilastossa jaetulla viidennellä sijalla ja joukkueensa toiseksi paras maalintekijä 16 maalia tehneen Pablo Daniel Osvaldon jälkeen.[3]
Kesällä 2013 Tottenham Hotspur hankki Lamelan 30 miljoonalla eurolla. Ensimmäisellä Valioliiga-kaudellaan hän istui enimmäkseen vaihtopenkillä pelaten yhdeksän sarjaottelua, joissa hän ei tehnyt maaleja.[1]
Kausi 2014–2015 jäi Lamelalta melko vaisuksi vaikka toinen Valioliiga-ottelu Queens Park Rangersiä vastaan herätti lupauksia; Lamela keräsi ottelussa kaksi syöttöä. Lamela teki 23.10. kaksi maalia Eurooppa-liigassa Asteras Tripolista vastaan, joista ensimmäisen upealla Rabonalla. Lamelan avausmaali valioliigassa syntyi vasta 20.12.2014 ottelussa Burnley:tää vastaan. Koko kaudella hänen saldokseen kertyi kaksi maalia 33 valioliigaottelussa; hän oli kuitenkin Tottenhamin paras syöttäjä Valioliigassa seitsemällä syötöllään.
Kausi 2015–2016 alkoi ensimmäistä kolmea Valioliiga-ottelua lukuun ottamatta yllättävän hyvin. Lamelan kauden avausmaali syntyi Eurooppa-liigassa azerbaidžanilaista Qarabagia vastaan 17.9., ja 26.9 Lamela teki maalin ja syötti yhden 4–1-kotivoitossa sarjakärki Manchester Cityä vastaan. Eurooppa-liigan ottelussa AS Monacoa vastaan 1.10. Lamela onnistui jälleen maalinteossa. Hän saavutti edellisen kauden maalimääränsä jo kauden 11. ottelussa tekemällä maalin Bournemouthin verkkoon 1–5-vierasvoitossa. 10. joulukuuta Lamela teki ammattilaisuransa ensimmäisen hattutempun Eurooppa-liigan ottelussa AS Monacoa vastaan. 28. joulukuuta ottelussa Watfordia vastaan Lamela onnistui maalinteossa ja katkaisi näin yhdeksän peräkkäisen ottelun maalittoman putken. 25.2 Lamela onnistui jälleen Eurooppa-liigassa maalinteossa 3–0-kotivoitossa Fiorentinaa vastaan. 10. huhtikuuta Lamela teki maalin ja antoi yhden syötön Manchester Unitedia vastaan. 18. huhtikuuta Lamela merkkautti jälleen yhden syöttöpisteen Stoke Cityä vastaan. Kaudella Lamela pelasi Valioliigassa yhteensä 34 ottelua joissa teki viisi maalia ja antoi yhdeksän maalisyöttöä.
Kaudella 2016–2017 Lamela pelasi yhdeksän liigaottelua ja teki niissä yhden maalin, mutta lokakuinen loukkaantuminen piti hänet sivussa koko loppukauden. Hän palasi kentille marraskuussa 2017 ja pelasi kauden 2017–2018 aikana 25 liigaottelua. Kauden ainoat kaksi liigamaaliaan hän teki viimeisessä ottelussa Leicester Cityä vastaan. Kaudella 2018–2019 hän pelasi 19 liigaottelua ja teki niissä neljä maalia. Mestarien liigassa hän pelasi yhdeksän ottelua ja teki maalin alkulohko-ottelussa FC Barcelonaa vastaan. Tottenham selviytyi Mestarien liigan loppuotteluun, jossa Lamela ei kuitenkaan päässyt kentälle.[4]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lamela pelasi alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa 2011 neljä ottelua ja teki niissä kolme maalia. Argentiinan A-maajoukkueessa hän pelasi ensimmäisen kerran toukokuussa 2011. Hän kuului joukkueeseen Copa Américassa vuosina 2015 ja 2016, joissa molemmissa Argentiina saavutti hopeaa. Hän pelasi 25. maaottelunsa marraskuussa 2018 ja on tehnyt maaotteluissa kolme maalia, joista kaksi vuoden 2016 Copa Américassa.[4]
Pelityyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lamela muistuttaa hieman FC Bayern Münchenin hollantilaistähteä Arjen Robbenia siinä mielessä, että hän pelaa oikeaa laitahyökkääjää ja leikkaa usein keskellä laukoakseen vasemmalla jalallaan. Hän on myös äärimmäisen tekninen sekä nopea.lähde?
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitetty 1. kesäkuuta 2023.[5]
Yksilönä
- Puskás -palkinnon voittaja 2021
- Eurooppa-liiga: 2022-2023
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1 Romero | 2 Maidana | 3 Roncaglia | 4 Mercado | 5 Kranevitter | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Fernández | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Agüero | 12 Guzmán | 13 Funes Mori | 14 Mascherano | 15 Cuesta | 16 Rojo | 17 Otamendi | 18 Lamela | 19 Banega | 20 Gaitán | 21 Pastore | 22 Lavezzi | 23 Andújar | Valmentaja Martino