Marcos Rojo
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Faustino Marcos Alberto Rojo | ||
| Syntymäaika | 20. maaliskuuta 1990 | ||
| Syntymäpaikka | La Plata, Argentiina | ||
| Pelipaikka | puolustaja | ||
| Pituus | 187 senttimetriä | ||
| Seura | |||
| Seura | Boca Juniors | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2008–2011 | Estudiantes | 43 | (4) |
| 2011–2012 | Spartak Moskova | 8 | (0) |
| 2012–2014 | Sporting CP | 49 | (5) |
| 2014–2021 | Manchester United | 76 | (1) |
| 2020 | → Estudiantes (laina) | 1 | (0) |
| 2021– | Boca Juniors | 7 | (0) |
| Maajoukkue | |||
| 2011– | Argentiina | 61 | (3) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 29. toukokuuta 2021.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Argentiina
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Brasilia 2014 | jalkapallo | |
| Copa América | |||
| Hopeaa |
Chile 2015 | jalkapallo | |
| Hopeaa |
Yhdysvallat 2016 | jalkapallo | |
Faustino Marcos Alberto Rojo (s. 20. maaliskuuta 1990 La Plata) on argentiinalainen jalkapalloilija, joka edustaa argentiinalaista Boca Juniorsia. Hän on pelipaikaltaan keskuspuolustaja, mutta voi tarvittaessa pelata myös vasemman laitapuolustajan paikalla.
Seurajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rojo aloitti ammattilaisuransa vuonna 2008 Estudiantes de La Platassa. Ensimmäisen maalinsa hän teki Argentiinan Primera Divisiónin ottelussa River Platea vastaan toukokuussa 2009. Estudiantes voitti kaudella 2008–2009 Copa Libertadoresin, jossa Rojo tosin pelasi vain minuutin yhdessä ottelussa. Vuonna 2010 hän oli voittamassa Argentiinan-mestaruutta. Hän pelasi Estudiantesissa kaikkiaan 43 Argentiinan pääsarjaottelua vuosina 2008–2010. Ensimmäisen kansainvälisten kilpailujen maalinsa hän teki vuoden 2010 Recopa Sudamericanassa ecuadorilaista LDU Quitoa vastaan.[1]
Vuonna 2011 Rojo siirtyi venäläisseura Spartak Moskovaan kahden miljoonan euron siirtosummalla. Hän pelasi vain kahdeksan ottelua Venäjän jalkapalloliigassa ja siirtyi vuonna 2012 portugalilaiseen Sportingiin. Hän pelasi seurassa 48 Primeira Ligan ottelua.[1]
Hyvin onnistuneiden Brasilian MM-kisojen jälkeen Marcos Rojo siirtyi Manchester Unitediin elokuussa 2014 noin 20 miljoonalla eurolla Sportingista. Kolmella ensimmäisellä United-kaudellaan hän pelasi 22, 16 ja 21 valioliigaottelua. Tämän jälkeen vastuu väheni merkittävästi ja seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana hän pelasi yhteensä vain 17 liigaottelua. Hän pelasi neljä ottelua, mukaan lukien finaali, Unitedin voittaessa FA Cupin 2016. Seuraavalla kaudella hän voitti kolme titteliä: FA Community Shieldin, Englannin liigacupin, jossa pelasi viisi ottelua mukaan lukien finaali sekä Eurooppa-liigan, jossa pelasi kymmenen ottelua, mutta oli loukkaantumisen vuoksi sivussa loppuottelusta.[1]
Rojo siirtyi kevätkaudeksi 2020 lainalle vanhaan seuraansa Estudiantesiin. Helmikuussa 2021 hän siirtyi ilmaissiirrolla Boca Juniorsiin.[1]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rojo pelasi ensimmäisen ottelunsa Argentiinan maajoukkueessa Portugalia vastaan helmikuussa 2011. Hän pelasi yhden ottelun Copa Américassa 2011. Hän pelasi kuusi ottelua, mukaan lukien finaali, Argentiinan saavuttaessa hopeaa MM-kilpailuissa 2014. Puolivälierästä hän oli sivussa varoitustilin täytyttyä. Alkulohkon ottelussa Nigeriaa vastaan hän teki ensimmäisen maaottelumaalinsa. Hän pelasi kaikki kuusi ottelua Argentiinan sijoittuessa toiseksi Copa Américassa 2015 ja yhtä vaille kaikki ottelut maan ollessa samassa kilpailussa hopealla jälleen 2016. MM-kilpailuissa 2018 hän pelasi kolme ottelua ja teki jälleen maalin Nigeriaa vastaan.[1]
Maaotteluja Rojo on pelannut Argentiinan maajoukkueessa 61 ja niissä hän on tehnyt kolme maalia.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Marcos Rojo Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Argentina - Record International Players 21.8.2019. RSSSF. Viitattu 20.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Marcos Rojo Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marcos Rojon tilastot FútbolXXI-sivustolla (espanjaksi)
1 Carrizo | 2 Garay | 3 Zabaleta | 4 Burdisso | 5 Cambiasso | 6 G. Milito | 7 Di María | 8 Zanetti | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Andújar | 13 Pareja | 14 Mascherano | 15 Biglia | 16 Agüero | 17 Rojo | 18 Pastore | 19 Banega | 20 Gago | 21 Lavezzi | 22 D. Milito | 23 Romero | Valmentaja Batista
1 Romero | 2 Garay | 3 Campagnaro | 4 Zabaleta | 5 Gago | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Pérez | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Rodríguez | 12 Orión | 13 A. Fernández | 14 Mascherano | 15 Demichelis | 16 Rojo | 17 F. Fernández | 18 Palacio | 19 Álvarez | 20 Agüero | 21 Andújar | 22 Lavezzi | 23 Basanta | Valmentaja Sabella
1 Romero | 2 Maidana | 3 Roncaglia | 4 Mercado | 5 Kranevitter | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Fernández | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Agüero | 12 Guzmán | 13 Funes Mori | 14 Mascherano | 15 Cuesta | 16 Rojo | 17 Otamendi | 18 Lamela | 19 Banega | 20 Gaitán | 21 Pastore | 22 Lavezzi | 23 Andújar | Valmentaja Martino