Sergio Romero
.jpg) Sergio Romero vuonna 2017. | |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Sergio Germán Romero | ||
| Syntymäaika | 22. helmikuuta 1987 | ||
| Syntymäpaikka | Bernardo de Irigoyen, Argentiina | ||
| Pelipaikka | maalivahti | ||
| Pituus | 191 cm[1] | ||
| Junioriseurat | |||
| 1997 | Almirante Brown | ||
| 1997–2003 | C.A.I. | ||
| 2003–2006 | Racing Club | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2006–2007 | Racing Club | 5 | (0) |
| 2007–2011 | AZ | 90 | (0) |
| 2011–2015 | Sampdoria | 71 | (0) |
| 2013–2014 | → Monaco (laina) | 3 | (0) |
| 2015–2021 | Manchester United | 7 | (0) |
| 2021–2022 | Venezia | 16 | (0) |
| 2022–2025 | Boca Juniors | 61 | (0) |
| 2025 | Argentinos Juniors | 2 | (0) |
| Yhteensä | 255 | (0) | |
| Maajoukkue | |||
| 2007 | Argentiina U20 | 23 | (0) |
| 2008 | Argentiina U23 | 4 | (0) |
| 2009–2018 | Argentiina | 96 | (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Argentiina | |||
| Miesten jalkapallo | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Peking 2008 | jalkapallo | |
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa | Brasilia 2014 | jalkapallo | |
| Copa América | |||
| Hopeaa | Chile 2015 | jalkapallo | |
| Hopeaa | Yhdysvallat 2016 | jalkapallo | |
Sergio Germán Romero (s. 22. helmikuuta 1987 Bernardo de Irigoyen) on argentiinalainen uransa päättänyt jalkapallomaalivahti. Hän pelasi urallaan kotimaansa lisäksi Alankomaiden, Italian, Ranskan ja Englannin sarjoissa.[2]
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Racing Club
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romero aloitti uransa vuonna 2007 Argentiinan pääsarjassa Racing Club -joukkueessa. Hän pelasi joukkueessa tuolloin viisi ottelua.[3]
AZ Alkmaar
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2007 Romero solmi 1,5 miljoonan euron sopimuksen Alankomaiden pääsarjassa Eredivisiessä pelaavan AZ Alkmaarin kanssa. Hän pelasi debyyttinsä joukkueessa 30. syyskuuta 2007 Heracles Almeloa vastaan. Kauden 2007–2008 aikana hän pelasi yhteensä 12 liigaottelua. Romero oli kaudella 2008–2009 joukkueensa selvä ykkösmaalivahti olemalla avauskokoonpanosta pois vain kuudesta ottelussa.[4] Kauden aikana hän pelasi kymmenen ottelua peräkkäin päästämättä maaliakaan. Kaikkiaan hän pelasi 19 nollapeliä.[2]
Maaliskuussa 2009 cup-ottelussa NAC Bredaa vastaan Romero loukkaantui ja joutui olemaan sivussa noin kuusi viikkoa.[5] Huhtikuussa Alkmaar voitti maan pääsarjamestaruuden. Italian Serie A -seura Juventuksen kerrottiin olleen kiinnostuneen Romerosta.[6]
Romero oli voittamassa Alankomaiden supercupia kesällä 2009. Hän debytoi Mestarien liigassa kaudella 2009–2010 Alkmaarin avausottelussa Olympiakosta vastaan.[7] Hän pelasi Alkmaarin kaikki kuusi Mestarien liigan ottelua. Eredivisiessa hän pelasi 27 ja seuraavalla kaudella 23 ottelua.[2]
Sampdoria & Monaco
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romero siirtyi Italian Serie B:ssä pelanneeseen Sampdoriaan runsaan kahden miljoonan euron siirtosummalla kesällä 2011. Hän pelasi 29 sarjaottelua ja yhden nousukarsintapelin Sampdorian noustessa Serie A:han. Italian pääsarjassa hän pelasi kaudella 2012–2013 kaikkiaan 32 ottelua. Seuraavan kauden hän oli lainmsopimuksella Ligue 1:n Monacossa, jossa pelasi kaikki kilpailut mukaan lukien vain yhdeksän ottelua. Kaudella 2014–2015 hän pelasi Sampdoriassa kymmenen Serie A -ottelua, muttei ainuttakaan vuodenvaihteen jälkeen.[2]
Manchester United
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romero siirtyi ilmaissiirrolla Englannin Valioliigan Manchester Unitediin kesällä 2015. Hän on ollut seurassa kakkosmaalivahdin roolissa pelaten lähinnä cup-otteluita ja Eurooppa-liigan pelejä. Kausina 2017–2019 hän pelasi myös kolme Mestarien liigan ottelua. Valioliigassa hän on vuosien 2015–2020 aikana pelannut vain seitsemän ottelua. Hän pelasi yhden ottelun Unitedin tiellä sekä FA Cupin mestaruuteen 2016 että Liigacupin voittoon 2017. Eurooppa-liigan mestaruuskaudella 2016–2017 hän pelasi 12 ottelua, joissa päästi yhteensä vain neljä maalia. Hän pelasi myös 1–0-voittoon päättyneessä loppuottelussa Ajaxia vastaan. Kaudella 2019–2020 United ylsi Eurooppa-liigassa välieriin ja Romero pelasi yhdeksän joukkueensa 12 ottelusta mutta ei enää tappiollista välieräottelua.[2]
Kaudella 2020–2021 Romero ei pelannut kertaakaan ja kauden päätteeksi hänestä tuli vapaa pelaaja sopimuksensa umpeuduttua kesäkuussa 2021.[8]
Venezia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romero teki lokakuussa 2021 sopimuksen italialaisseura Venezian kanssa.[9] Kaudella 2021–2022 hän pelasi 16 Serie A:n ottelua, joissa hän päästi 33 maalia. Nollapelejä hän torjui kolme.[2]
Boca Juniors
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2022 Romero palasi kotimaansa pääsarjaan, kun hän teki sopimuksen Boca Juniorsin kanssa.[10] Vuosina 2022–2025 Romero pelasi kaikki kilpailut mukaan lukien Boca Juniorsissa 88 ottelua, joissa hän päästi 78 maalia ja torjui 34 nollapeliä.[2]
Argentinos Juniors ja uran päätös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2025 Romero purki sopimuksensa Boca Juniorsin kanssa ja siirtyi saman sarjan Argentinos Juniorsiin.[11] Hän pelasi loka-marraskuussa 2025 Argentinos Juniorsin maalilla kaksi Argentiinan Primera Divisiónin sekä kaksi Copa Argentinan ottelua.[2]
Romero ilmoitti maaliskuussa 2026 lopettavansa pelaajauransa ja siirtyvänsä valmentajaksi.[12]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romero edusti Argentiinaa alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2007. Alkusarjan kolmessa ottelussa hän ei päästänyt yhtään maalia. Pudotuspeleissä hän johdatti Argentiinan finaaliin päästämällä tätä ennen vain yhden maalin.[13] Finaalissa Argentiina voitti Romeron pelatessa Tšekin 2-1.[14][2]
Vuonna 2008 Romero sai kutsun Argentiinan joukkueeseen vuoden 2008 kesäolympialaisiin.[15] Hän lähti turnaukseen Oscar Ustarin varamiehenä, mutta raivasi tiensä ykkösmaalivahdiksi, kun Ustari loukkaantui puolivälierässä Alankomaita vastaan.[16] Tätä ennen Romero oli esiittänyt turnauksessa vakuuttavia esityksiä pelaamalla nollapelin alkusarjan ottelussa Serbiaa vastaan.[17] Romero pelasikin nollapelin Brasiliaa vastaan johdattamalla Argentiinan finaaliin Nigeriaa vastaan, jonka se voitti 1-0.[18][19]
Romero pelasi ensimmäisen ottelunsa Argentiinan jalkapallomaajoukkueessa MM-karsintapelissä Paraguayta vastaan syyskuussa 2009. Diego Maradona valitsi Romeron ykkösmaalivahdiksi vuoden 2010 MM-kilpailuihin, ja hän pelasi kaikki viisi ottelua. Hän pelasi maansa kaikki neljä ottelua myös Copa Américassa 2011.[2]
Romero pelasi kaikki seitsemän ottelua Argentiinan saavuttaessa MM-hopeaa 2014. Hän päästi turnauksessa kolme maalia. Välieräottelussa Alankomaita vastaan hän torjui rangaistuspotkukilpailussa kaksi laukausta.[2] Hän pelasi kaikki kuusi ottelua Argentiinan sijoittuessa toiseksi Copa Américassa sekä 2015 että 2016.[2]
Romero valittiin myös vuoden 2018 MM-kilpailuihin, mutta hän loukkaantui toukokuussa 2018 eikä pystynyt osallistumaan kisoihin.[20]
Romero pelasi yhteensä 96 maaottelua.[21]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romero on naimisissa malli/näyttelijä Eliana Guercion kanssa. Sergion vanhempi veli Diego Romero on ammattilaiskoripalloilija Argentiinassa. 16. helmikuuta 2010 Sergiosta tuli isä hänen saadessaan Yazmín-nimisen tytön.
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AZ Alkmaar
- Alankomaiden pääsarjamestaruus: 2009
- Alankomaiden supercup: 2009
Manchester United
- FA Cup: 2016
- Englannin liigacup: 2017
- Eurooppa-liiga: 2017
Maajoukkue
- Alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus: 2007
- Olympiakulta: 2008
- MM-hopea: 2014
- Copa Américan hopea: 2015 ja 2016
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sergio Romero Eurosport. Viitattu 28.10.2024. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Sergio Romero Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ ROMERO footballdatabase.com. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Sergio Romero ESPN. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Ronaldo Assis de Moreira: AZ Alkmaar Keeper Sergio Romero Breaks His Hand After Hitting a Wall 8.3.2009. bleacherreport.com. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Stefan Coerts: Juventus Target AZ Goalkeeper Sergio Romero – Report 8.5.2009. Goal.com. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Olympiacos FC 1 - 0 AZ Alkmaar UEFA. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Netherton, Alexander: Sergio Romero departs Man Utd as Juan Mata and Lee Grant continue contract talks Eurosport. 4.6.2021. Viitattu 8.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Sergio Romero: Former Manchester United keeper joins Venezia on free transfer BBC Sport. 12.10.2021. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Edwards, Dan: Sergio Romero returns to Argentina as Boca’s No. 1 Buenos Aires Times. 10.8.2022. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Chiquito Romero terminates his contract with Boca and joins Argentinos Juniors. La Derecha Diario. 14.10.2025. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Sergio 'Chiquito' Romero retires from professional football and launches his coaching career La Derecha Diario. 16.3.2026. Viitattu 29.6.2026. (englanniksi)
- ↑ Sergio ROMERO UEFA. Arkistoitu 18.10.2009. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Czech Republic - Argentina UEFA. Arkistoitu 21.9.2009. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Argentina (ARG) FIFA. Arkistoitu 28.10.2008. Viitattu 12.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Romero gets his chance 17.8.2009. FIFA. Arkistoitu 12.4.2009. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Argentina - Serbia FIFA. Arkistoitu 25.9.2009. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Argentina - Brazil FIFA. Arkistoitu 28.10.2008. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Nigeria - Argentina FIFA. Arkistoitu 28.10.2008. Viitattu 23.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Supersuosikki Argentiinalle järkyttävä takaisku: Ykkösmaalivahti loukkaantui, ei pääse MM-kisoihin iltalehti.fi. Viitattu 23.5.2018.
- ↑ Sergio Germán Romero - International Appearances 17.1.2019. RSSSF. Viitattu 17.2.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tilastot Guardianissa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
1 Pozo | 2 Demichelis | 3 C. Rodríguez | 4 Burdisso | 5 Bolatti | 6 Heinze | 7 Di María | 8 Verón | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Garcé | 13 Samuel | 14 Mascherano | 15 Otamendi | 16 Agüero | 17 Gutiérrez | 18 Palermo | 19 Milito | 20 M. Rodríguez | 21 Andújar | 22 Romero | 23 Pastore | Valmentaja Maradona
1 Carrizo | 2 Garay | 3 Zabaleta | 4 Burdisso | 5 Cambiasso | 6 G. Milito | 7 Di María | 8 Zanetti | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Andújar | 13 Pareja | 14 Mascherano | 15 Biglia | 16 Agüero | 17 Rojo | 18 Pastore | 19 Banega | 20 Gago | 21 Lavezzi | 22 D. Milito | 23 Romero | Valmentaja Batista
1 Romero | 2 Garay | 3 Campagnaro | 4 Zabaleta | 5 Gago | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Pérez | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Rodríguez | 12 Orión | 13 A. Fernández | 14 Mascherano | 15 Demichelis | 16 Rojo | 17 F. Fernández | 18 Palacio | 19 Álvarez | 20 Agüero | 21 Andújar | 22 Lavezzi | 23 Basanta | Valmentaja Sabella
1 Romero | 2 Maidana | 3 Roncaglia | 4 Mercado | 5 Kranevitter | 6 Biglia | 7 Di María | 8 Fernández | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Agüero | 12 Guzmán | 13 Funes Mori | 14 Mascherano | 15 Cuesta | 16 Rojo | 17 Otamendi | 18 Lamela | 19 Banega | 20 Gaitán | 21 Pastore | 22 Lavezzi | 23 Andújar | Valmentaja Martino