Nuoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ammusta. Nuoli on myös tähdistö ja Moottoritykkivene Nuoli
Kaksi nuolta taulussa

Nuoli on käsi- tai varsijousen tai vastaavan ampuma-aseen ( esim. nykyiset pneumatiikkaan perustuvat laitteet sekä vanhan ajan ballistat, skorpionit ym. mekaaninen tykistö ) ammus.

Nuolen pääosat ovat nuolivarsi, nuolenkärki ja sulitus. Nuolen tyypistä ja käytetyistä materiaaleista riippuen siihen voi kuulua erilaisia lisäosia kuten etuvarsi, kärkiadapteri, erillinen nokki, erilaisia rihmauksia ym. Nuolivarsi tehtiin aiemmin puusta, bambusta tai ruo’osta ja nykyään usein myös alumiinista tai hiilikuidusta. Nuolivarren pituuden ja jäykkyyden tulee vastata sen aseen ominaisuuksia, jolla se on tarkoitus ampua ja lisäksi aseen käyttäjän vetopituutta sekä nuolen kärjen painoa.

Kärki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rautakaudella vuosien 800—1050 välillä käytössä olleita erilaisia nuolenkärkiä.[1]

Nuolen etupäähän on kiinnitetty alun perin kivestä tai luusta, nykyään metallista valmistettu nuolenkärki. Nuolenkärkiä on aikojen kuluessa kehitelty hyvin monenlaisia metsästykseen, sodankäyntiin ja urheiluammuntaan. Saman sarjan nuolien kärkien tulee olla keskenään samanpainoiset, jotta osumapiste nuolien välillä ei muutu. Kärjen painoa muuttamalla voidaan muuttaa nuolen lento-ominaisuuksia. On tärkeää, että nuolenkärki on asetettu suoraan suhteessa nuolivarteen. Etenkin leveät metsästyskärjet ohjaavat muuten nuolta sivuun suunnasta.

Nokki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuolen tyvipäässä on yleensä jänneura eli hahlo. Nykyään monet harrastajat käyttävät tästä anglismia 'nokki' ( engl. 'nock' = 'lovi' ). Nykyaikaisissa nuolissa nokki on useimmiten erillinen, muovinen kappale, jossa on hahlo jousenjännettä varten. Etuna tässä on, että vaurioitunut osa voidaan vaihtaa helposti uuteen. Nokki voidaan tehdä myös erillisenä kappaleena sarvesta tai viilata hahlo suoraan varren puuhun vahvistaen se rihmauksella tai voidaan käyttää sarvisäleestä puisen varren loveen liimalla kiinnitettyä vahviketta.

Sulat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nokin etupuolella sijaitsevat sulat, jotka usein kiinnitetään hieman vinoon, jolloin ne saavat nuolen pyörimään pituusakselinsa ympäri pitäen sen suunnassaan lennon aikana. Luonnonsulat aiheuttavat luonnollisen koveruutensa ansiosta tämän saman ilmiön, ns. rotaatiovakavoinnin, vaikka ne olisi kiinnitetty suoraankin. Käytettäessä luonnonsulkia on kaikki samassa nuolessa käytettävät sulat otettava linnun samanpuoleisesta siivestä. Sulkia on useimmiten kolme, mutta toisinaan vain kaksi, joskus neljä tai enemmänkin. Alun perin käytettiin yksinomaan luonnonsulkia, mutta nykyään käytetään usein myös muovisia, etenkin kilpa-ammunnassa. Luonnonsulkien kastuminen sateessa tai sumussa aiheuttaa muutoksen osumapisteeseen, joten ne käsitellään nykyään usein suoja-aineella. Varsijousen nuolissa on käytetty aikoinaan myös puu-, nahka- ja pergamenttisulkia.

Vasama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilaisten hantien ennen vuotta 1900 valmistama, poronluulla vahvistettu vasama. Vasaman varsi on koivua ja sulat on tehty mustista ja valkeista kotkan sulista.[2]

Käsi- tai varsijousen ammuksesta, jossa leikkaavan terän sijasta on tylppä, nuijamainen kärki käytetään nimitystä vasama (synonyymit kolkkanuoli ja mukkanuoli). Vasamaa käytetään pien- ja turkisriistan metsästyksessä sekä maastoharjoittelussa ja sen etuina tässä käytössä on pienempi rikkoutumistodennäköisyys ohiammuttuna, halpuus sekä se, että sen ei ole tarkoitus tunkeutua nahan läpi, jolloin turkis jää ehjäksi. Ammuttaessa esimerkiksi oravaa tai lintua korkealle puuhun vasama ei myöskään nauliudu runkoon tai oksiin teräväkärkisen nuolen tavoin vaan putoaa maahan. Vasaman kohdevaikutus perustuu yksinomaan iskuun, samoin kuin haulikon haulipanoksenkin. Vasaman päät tehtiin ennen kovasta puusta tai hirvensarven kruunusta (pyöreästä tyviosasta), nykyään yleensä kumista.

Muita merkityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sana ”nuoli” voi tarkoittaa myös graafista merkkiä, jota käytetään osoittamaan suuntaa tai viittaamaan johonkin. Yksinkertaisimmillaan se on viiva, jonka kärjessä on kolmio, kärki kohti osoitettavaa suuntaa. Monimutkaisempi merkki voi sisältää enemmänkin yksityiskohtia ja olla tunnistettava kuva jousen nuolesta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. nuolenkärki; ruodollinen nuolenkärki www.finna.fi. Viitattu 31.12.2019.
  2. nuoli; vasama www.finna.fi. Viitattu 31.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]