Yleinen työttömyyskassa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

YTK eli Yleinen työttömyyskassa (aiemmin Yksityisalojen työttömyyskassa), niin sanottu ”Loimaan kassa”, on ammattiliittoihin sitoutumaton suomalainen työttömyyskassa. YTK on perustettu 1991, ja se on jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin työttömyyskassa.[1] Kesäkuussa 2014 Yleisradio uutisoi 350 000 jäsenen rajan ohittuvan pian.[2] YTK:n mukaan jäseniä on vuonna 2017 lähes 400 000.[3]

Yleinen työttömyyskassa YTK:lla on 130 hengen henkilökunta. Kassa maksoi vuonna 2014 etuuksia noin 608 miljoonaa euroa[4] ja hoitaa noin 50 miljoonan euron tasoitusrahastoa.[5] YTK:n hallituksessa vuonna 2014 istui lähinnä työnantajien ja isojen yritysten edustajia[2]. Oikeustieteen kandidaatti, eMBA Auli Hänninen on ollut YTK:n toimitusjohtajana vuodesta 2009.[6] Hänninen on siirtymässä Perheyritysten liiton johtoon marraskuun 2017 alussa[7]. Loimaalainen yrittäjä Juho Paloheimo toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[8].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo[9] toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[8]. Myöhemmin Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toiminut Paloheimo[10] perusteli kassan perustamista ammattiyhdistysliikkeen vastaisena toimena: Länsimaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaan palkansaajalla tulee olla valinnanvapaus myös työttömyysturvansa järjestämisessä. Emme halunneet, että meidän puolisomme tai lapsemme olisivat tukemassa tällaista ”vastapuolen” järjestelmää.[9]

Yleinen työttömyyskassa YTK on perustettu 21. elokuuta 1991 allekirjoitetulla sopimuskirjalla, jolla kymmenen yksityisillä työaloilla työskentelevää toimihenkilöä ja työntekijää on perustanut Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassan. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti 17. syyskuuta 1991 antamallaan päätöksellä uuden työttömyyskassan säännöt, ja kassa on merkitty työttömyyskassarekisteriin 18. syyskuuta 1991. Kassa aloitti toimintansa 1. tammikuuta 1992.[11]

Toiminnan alussa kassan jäseneksi pääsi jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä alle 65-vuotias toimihenkilö ja työntekijä, joka työskenteli yksityisellä työalalla.[11] Jäsenrajausta on kassan toiminnan aikana laajennettu ja nyt kassan sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä, mikä tarkoittaa, että myös julkisella sektorilla työskentelevät pääsevät kassan jäseniksi [12]. Jäsenrajauksen muuttumisen myötä myös kassan nimi on muuttunut ja on nykyisin Yleinen työttömyyskassa YTK.[13]

Palvelut ja jäsenmaksu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle. Mikäli ei ole työttömyyskassan jäsen, saa Kelasta pelkän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha määräytyy jäsenen henkilökohtaisten palkkatulojen mukaan. Työttömyysetuuksia säätelee Suomen lainsäädäntö. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lisäksi YTK maksaa myös vuorottelukorvausta.

YTK-kassan jäsenmaksu on aina edullisempi kuin ammattiliittojen jäsenmaksut palkkatulojen ylittäessä 6 500 € vuodessalähde?[14] YTK ei kuitenkaan tarjoa jäsenilleen edunvalvonta- tai oikeusapupalveluita[14] eikä neuvottele työehtosopimuksista tai vaikuta lainsäädäntöön[15]. Vuoden 2006 alusta kassan rinnalle perustettu YTK-Yhdistys ry tarjoaa erillistä jäsenmaksua vastaan muun muassa oikeusturvavakuutuksen, tapaturmavakuutuksen ja oikeudellista neuvontaa.

YTK on julkaissut jäsenistönsä työttömyyttä kuvaavaa YTK Barometria kuukausittain vuoden 2014 alusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Työttömyyskassat 2013 (pdf) (3. Työttömyyskassojen jäsenmäärät ja jäsenmaksut (Sivu 9); ja Liitetaulukko 1: Työttömyyskassojen jäsenmäärät 31.12.2013 sukupuolittain (sivu 34)) 23.9.2014. finanssivalvonta.fi. Viitattu 20.1.2015.
  2. a b Loimaan kassan kasvuvauhti ärsyttää ammattiliittoja Helsingin Sanomat. 9.6.2014. Archived by WebCite®
  3. YTK - Tietoa meistä ytk.fi. Viitattu 31.10.2017.
  4. YTK:n luvut vuodelta 2014
  5. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tilastot/Vakuutustoiminta/Tyottomyysvakuutus/Pages/Default.aspx
  6. http://www.ts.fi/uutiset/talous/1074315745/Loimaan+kassalle+osallistuva+johtaja
  7. http://www.talouselama.fi/uutiset/perheyritysten-liiton-toimitusjohtajaksi-nousee-auli-hanninen-ytk-sta-6672713
  8. a b Loimaan kassan johtokiista jäi ratkaisematta 12.10.2005. Turun Sanomat. Viitattu 22.7.2007. [vanhentunut linkki]
  9. a b Jo neljännesmiljoonalla on yhteinen salasuhde Loimaalla 5.11.2004. Verkkouutiset. Viitattu 22.7.2007. [arkistolinkki]
  10. Kokoomuksen puoluevaltuusto kaudella 2006-2008 Kokoomus. Viitattu 22.7.2007. [arkistolinkki]
  11. a b Sosiaali- ja terveysministeriö 1991, diaarinumero 613/415/91
  12. http://www.ytk.fi/fi/jasenyys/jasenkelpoisuus/
  13. YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 31.10.2017.
  14. a b Viljanmaa, Toni: Loimaan kassa kuorii laskukauden kermat Kauppalehti. 10.01.2009. Viitattu 4.10.2010. [vanhentunut linkki]
  15. Vuorio, Anssi & Hannele Pohjanpalo-Sampio: Linjanvetoa: Miksi nuoren kannattaa liittyä Loimaan kassaan? PAM-lehti. 18.2.2005. Viitattu 4.10.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]