Diebold Nixdorf

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Wincor Nixdorf)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Diebold Nixdorf AG
Suomen tytäryhtiö: Diebold Nixdorf Oy
DNAGLOGO.svg
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Osake FWBWIN
Perustettu 1952 (Labor für Impulstechnik)[1]
1968 (Nixdorf Computer AG)[2]
Perustaja Heinz Nixdorf (Nixdorf Computer AG)[1]
Toimitusjohtaja Eckard Heidloff
Kotipaikka Paderborn, Saksa
Tuotteet Procash tuoteperhe, Beetle tuoteperhe, TP.net, TPLinux
Liikevaihto 2,3 miljardia € (WN Oy:n 23,1 miljoonaa €)lähde?
Henkilöstö 10 000 (1979, Nixdorf Computer)
29 500 (1989, Nixdorf Computer)[3]
9 460 (2008)
Kotisivu https://www.dieboldnixdorf.com/

Diebold Nixdorf AG on saksalainen pörssiyhtiö, joka on keskittynyt IT-järjestelmien valmistukseen ja kehittämiseen pankeille ja kaupalle. Yritys on ollut itsenäinen 1.10.1999 lähtien. Ennen tätä yritys ja sen edeltäjät toimivat nimillä Wincor Nixdorf International GmbH (1999–), Siemens Nixdorf Retail & Banking Systems GmbH (1998–1999), Siemens Nixdorf Informationssysteme (1990–1998), Nixdorf Computer AG (1968–1990) ja Labor für Impulstechnik (1952–1968).

Yritys listautui Frankfurtin pörssiin toukokuussa 2004.

Yrityksellä on tytäryhtiöitä yli 30 maassa, Suomessa Diebold Nixdorf Oy. Liikevaihto tilikaudella 1.10.2007–30.9.2008 oli 2,32 miljardia Euroa. Yrityksessä työskenteli tuolloin noin 9 500 henkilöä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nixdorf Computer[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinz Nixdorf (1925–1986)[1].
Logo der Nixdorf Computer AG.svg

Jo opiskeluaikoinaan 1952 länsisaksalainen fysiikan opiskelija Heinz Nixdorf ryhtyi yrittäjäksi. Hänen perustamansa Labor für Impulstechnik alkoi rakennella elektronisia laskukoneita ja logiikkapiirejä muun muassa kölniläisell Wanderer-Werkelle ja pariisilaiselle Bullille. Vuonna 1964 yritys toi markkinoille ensimmäisen pk-yrityksille soveltuvan, ohjelmoitavissa olevan ja 820-numerolla tunnetun tietokoneen. Vuonna 1968 Heinz Nixdorf osti suurimman asiakkaansa Wanderer-Werken ja muutti yrityksensä nimeksi Nixdorf Computer AG (NCAG). Nordrhein-Westfalenin osavaltion Paderborniin toimintansa siirtänyt yritys oli täysin hänen perheensä omistuksessa 1970-luvun keskivaiheille, jolloin osaomistajaksi tuli neljänneksen osuudella Deutsche Bank.[2][3][4]

1970- ja 1980-luvuilla Nixdorf suunnitteli ja toimitti työpisteihin sijoittuvilla atk-päätteillä käytettäviä tietokonejärjestelmiä ja -ohjelmistoja hyvin monille eri toimialoille ja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. 1970-luvun lopulla Nixdorf työllisti jo kymmenisen tuhatta ihmistä Euroopassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikan maissa, Japanissa ja Australiassa. Amerikkalaisia tietokonejättejä vastaan pyrki kilpailemaan tehokkuudella ja palvelukyvyllä.[4]

Nixdorf Computer oli vahvimmillaan 1980-luvun keskivaiheilla, jolloin se oli Euroopan kolmanneksi suurin alallaan noin 23 000 työntekijällä ja 1,7 miljardin Yhdysvaltain dollarin liikevaihdolla[1]. 1990-luvun taitteessa Nixdorf kehitti avoimia tietokonejärjestelmiä Unix-, MS-Dos- ja OS/2-käyttöjärjestelmillä ja Motif-, Presentation Manager- ja Windows-käyttöliittymillä. Lähiverkoissa se käytti Novellin NetWare-käyttöjärjestelmää ja TCP/IP-tiedonsiirtostandardia.[5]

Suomen-tytäryhtiö Oy Nixdorf Ab perustettiin 1969, ja vuosikymmen myöhemmin sillä oli 14 toimipistettä eri puolilla Suomea.[4] 1980-luvun keskivaiheilla Nixdorf oli Suomessa markkinajohtaja 100–500 tuhannen markan tietokonejärjestelmissä 17 prosentin markkinaosuudella[6].

Siemens Nixdorf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siemens Nixdorf logo.svg

Perustaja Heinz Nixdorf kuoli 1986[1]. Nixdorf Computer alkoi pian ajautua talousvaikeuksiin ja joutui irtisanomaan ison osan lähes 30 tuhannesta työntekijästään. Tämäkään ei auttanut, mutta pelastajaksi tuli Siemens, joka osti Nixdorfin 1990 ja sulautti sen omaan informaatiojärjestelmiä tuottaneeseen yksikköönsä.[3] Uudesta Siemens Nixdorf Informationssysteme -yhtiöstä (SNI) tuli heti Euroopan toiseksi suurin tietotekniikkayhtiö jättimäisen IBM:n jälkeen ja ennen kolmanneksi suurinta Digital Equipment Corporationia[7].

Diebold Nixdorfin kotikaupungissa Paderbornissa toimii nykyisin maailman suurimmaksi tietotekniikkamuseoksi sanottu Heinz Nixdorf Museum.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kuolleita: Johtaja Heinz Nixdorf. Helsingin Sanomat, 19.3.1986, s. 16. HS Aikakone (digitilaajille).
  2. a b The Corporate History of Nixdorf Computer AG Heinz Nixdorf Museum. Viitattu 15.1.2020.
  3. a b c Nixdorf irtisanoo lähes 5 000 työntekijäänsä. Joka kuudennelle potkut yhtiöstä. Helsingin Sanomat, 23.1.1990, s. 23. HS Aikakone (digitilaajille).
  4. a b c Tietokonealan miljardijohtaja Suomessa. Nixdorfin valttina huollon tehokkuus. Helsingin Sanomat, 10.3.1979, s. 27. HS Aikakone (digitilaajille).
  5. 90-luvulla maailma on toinen. Avoimempi. (Nixdorfin kokosivun ilmoitus) Helsingin Sanomat, 13.3.1990, s. 21. HS Aikakone (digitilaajille).
  6. Ohjelmisto-osaaminen ja tehokkaat järjestelmät ovat nostaneet Nixdorfin markkinajohtajaksi. (Nixdorfin kokosivun ilmoitus, tietojen lähteenä Suomen Gallup Oy:n Tietokonetutkimus 1986)) Helsingin Sanomat, 8.11.1986, s. 43. HS Aikakone (digitilaajille).
  7. Sokala, Hannu: Euroopan ainokainen. Siemens vanhan mantereen toivo elektroniikkakilvassa. Helsingin Sanomat, 10.12.1991, s. 37, diagrammi oik. alh.. HS Aikakone (digitilaajille).
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.