Wikiprojekti:Mediataide/Mediataiteen aikajana/1990-luku
navigaatio
1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1990 – Petri Kuljuntaustan Susilauma, varhainen lajienväliseen kommunikaatioon perustuva teos.[1]
1990 – Teemu Mäen My Way -teoskokonaisuuteen sisältyvä kissantappo nostattaa mediassa kiistan taiteen etiikasta, ja aihetta käsitellään myös Muu ry:n seminaarissa.[1]
1990 – Kuopion videofestivaalin päävieraina Paul Garrin ja Dara Birnbaum. Festivaalijuna tuo vieraat Helsinkiin, jonka päärautatieasemalla 16 monitorin videoseinä esittää festivaalin ohjelmistoa.[1]
1990 – MUU ry:n Muutospuisto-kesänäyttelyssä ympäristöteoksia, performanssia ja mediataidetta Helsingin ratapiha-alueella. Ohjelmassa muun muassa kansantaiteilija Matias Keskisen Kekkonen lähdössä kalaan -näköisveistos Eduskuntataloa vastapäätä sekä Joan Jonasin retrospektiivi ja Helsinki Performance.[1]
1990 – Pohjoismainen videoinstallaationäyttely Interface – Nordic Video Art Suomenlinnassa.[1]
1990 – Ajattelevatko koneet -näyttely Heurekassa.[1]
1990 – Helsingin elokuvapaja perustetaan puheenjohtajanaan Sami van Ingen. Yhdistyksen tavoite on hankkia tekijöille laitteistoa ja edistää ei-kaupallista kokeellista elokuvaa.[1]
1990 – Taiteen laita -ohjelmasarja (Tarja Strandén, YLE TV1) käsittelee taiteen laajentunutta kenttää: videotaidetta, installaatioita, performanssia ja aktioita. Sarjaan liittyvän julkaisun toimittavat Minna Tarkka ja Ilppo Pohjola.[1]
1990 – MUU ry ja Porkkana ry osallistuvat keskusteluun tulevasta Nykytaiteen museosta. MUU ry ajaa teosten tuotannon mahdollistavaa ”toimintakeskus”-tyyppistä museota.[1]
1990 – Kuvataiteen valtionpalkinto MUU ry:n perustajajäsenille ja aktiiveille: Risto Heikinheimo, Marikki Hakola, Minna Tarkka.[1]
1990 – Valtion videotoimikunnan mietintö Video 1990-luvulle. Videopajat ja vuoroviestintä luo katsauksen 1980-lukuun, videon vuosikymmeneen. ”Kotivideosta on tullut kesy kotikissa, mutta videopajat voivat osoittautua villipedoksi”, toteaa Juha Samola HS:lle.[1]
1991 – Kuopion videofestivaalin perinnettä jatkaa MuuMediaFestival Helsingissä. Ohjelmassa ensimmäinen interaktiivisen taiteen näyttely Otso-galleriassa Espoossa, kuraattoreina Erkki Huhtamo ja gallerian johtaja Päivi Talasmaa. MMF-festivaalit jatkuvat vuoteen 1998.[1]
1991 – Skandinavian laajin sähköisen taiteen näyttely Retretti Art Centressä Punkaharjulla.[1]
1991 – YLEn Radioateljeen tuottamista akustisista taideteoksista rakennetaan näyttely Äänen viisi kehää Nykytaiteen museoon. Harri Huhtamäen 1979 perustamalla Radioateljeella on viikoittain 150 000 kuuntelijaa.[1]
1991 – Yleisradio hankkii virtuaalilavastusjärjestelmän ja tv-ohjelmien ensimmäiset virtuaalilavasteet toteuttaa Markku Metsämäki.[1]
1991 – AV-arkki itsenäistyy omaksi yhdistyksekseen, toiminnanjohtajana Perttu Rastas.[1]
1991 – Espoon taide- ja tietotekniikkakeskus Cartes käynnistyy, keskus edistää uutta tietotekniikkaa ja teknologiaa soveltavan taiteen ja tietotekniikan tutkimusta, kehittämistä ja esittämistä. Cartes sulautetaan 2013 Espoon Modernin taiteen museoon (EMMA).[1]
1991 – Ensimmäiset taiteen ja viestinnän oppilaitokset perustetaan Tampereelle ja Turkuun.[1]
1992 – Juha van Ingenin videoteoksessa (Dis)Integrator kopioidaan VHS-nauhalle kohtausta Kurt Neumannin elokuvasta Kärpänen (1958) yhä uudelleen, kunnes kuva ja ääni hajoaa kohinaksi ja häviää.[1]
1992 – Lahden AV-biennaalin Grand Prix -palkittu Kimmo Koskelan ja Rea Pihlasviidan Mein Kampf in Media herättää kiivasta keskustelua mediataiteen sisällöistä ja tekniikoista. Filmihullussa puolestaan käydään keskustelua videotaiteesta.[1]
1992 – AV-arkin ensimmäinen kansainväliseen levitykseen suunnattu videokooste Finnish Media Art of the 1990s. Koosteen kuratoi Minna Tarkka ja se esitellään Kitchen-keskuksessa New Yorkissa alkuvuodesta 1993.[1]
1992 – Suomalaisen Demoskene-kulttuurin päätapahtuma Assembly järjestetään ensi kertaa.[1]
1992 – Computer Imaging Institute (IMI) perustetaan Taideteolliseen korkeakouluun. Opetusohjelma keskittyy virtuaalitodellisuuteen, uuteen mediaan sekä 3D-animaatioon. Apulaisprofessorina toimii Antti Kari ja lehtorina Timo Koho.[1]
1992 – Rovaniemellä käynnistyy Lapin yliopiston Audiovisuaalisen mediakulttuurin opetusohjelma Tapio Variksen ja Hannu Eerikäisen johdolla. Mediatieteen, viestintätieteen ja mediataiteen suhteista käydään päivälehtikeskustelua. Erkki Huhtamo toimii mediatieteen professorina 1994–96.[1]
1993 – Eija-Liisa Ahtila tekee monitoreista kolmikanavaisen installaation ME/WE, OKAY, GRAY. Vuoden 1995 installaatiossa Jos 6 ois 9 Ahtila käyttää projisoitua kuvaa.[1]
1993 – Lea ja Pekka Kantosen videopäiväkirjainstallaatio ja performanssi Joka hetki Wäinö Aaltosen taidemuseossa ja Mäntän Kuvataideviikoilla.[1]
1993 – Ilppo Pohjolan transseksuaalisuutta käsittelevä lyhytelokuva P(l)ain Truth yhdistää elokuvallista kerrontaa ja videografiikkaa. Elokuva on ensimmäisiä Suomen elokuvasäätiön tukemia mediataidetuotantoja.[1]
1993 – Surplus FX, Hannu Puttosen retrospektiivi Nykytaiteen museossa: musiikkivideoita, videoesseitä ja kokeellista elokuvaa.[1]
1993 – Anton Nikkilän ja Mika Taanilan kokoama The Double, kooste venäläistä teollista musiikkia, low-tech- ja underground-musiikkivideoita, ensiesitetään MuuMediaFestivaalilla.[1]
1993 – Nils-Aslak Valkeapään Lintusinfonia esitetään YLEssä, pohjoismaisena yhteistyönä toteutettu radiofonia perustuu muuttavien saamelaisten äänimaisemiin.[1]
1993 – Mika Taanilan ohjaama 22-Pistepirkko-yhtyeen musiikkivideo Birdy sijoittuu viidenneksi MTV Europen ensi kertaa järjestämässä Video Song Contestissa.[1]
1993 – Interaktiivinen puutarha -näyttely MuuMediaFestivaalilla Galleria Otsossa: kansainväliset huipputeokset saavat ensi-iltansa Suomessa. Taiteilijoina ovat muun muassa Bill Seaman, Paul Sermon sekä Christa Sommerer ja Laurent Mignonneau.[1]
1993 – Turun kirjakahvilassa toimiva Mediagalleria avaa mediakahvilan ja järjestää kansainvälisen SAFE-festivaalin.[1]
1993 – Videopolis-sarja alkaa esittää kokeellista lyhytelokuvaa ja videotaidetta YLE TV 1 -kanavalla.[1]
1993 – Kuvataideakatemia saa taidekorkeakoulun statuksen ja uusi tila- ja aikateosten koulutusohjelma käynnistyy rehtori, professori Lauri Anttilan johdolla.[1]
1993 – Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorio perustetaan yhdistämällä Computer Imaging Institute IMI ja Computer Aided Photography CAP -yksiköt. Uusi MA in New Media -koulutusohjelma käynnistyy.[1]
1993 – CompuCafé, maailman kenties ensimmäinen nettikahvila avataan Helsingin keskustassa.[1]
1993 – Video Taide Media -antologian julkaisee Taide-kustantamo, toimittajana Minna Tarkka.[1]
1993 – AVEKiin mediataiteelle oma tuotantoneuvoja: Perttu Rastas.[1]
1994 – Marita Liulia julkaisee cd-rom-teoksen Maire ja tekee 1996 kansainvälisen läpimurron Ambitious Bitch -teoksella.[1]
1994 – Kimmo Sarjeen ja Hannu Eerikäisen kuratoima Applikaatio-näyttely Helsingin Taidehallissa esittelee kuva- ja mediataidetta sekä designia. Ohjelmaan sisältyy Kimmo Koskelan ja Rea Pihlasviidan telemaattinen teos sekä suomalaisen videotaiteen retrospektiivi Vapauden aukio -galleriassa.[1]
1994 – Anneli Nygrenin videoteoksia esitellään retrospektiivisessä näyttelyssä Nykytaiteen museossa.[1]
1994 – Heidi Tikan näyttely Taidemaalariliiton galleriassa, vuorovaikutteinen videoprojisointi A Child (Is Being Beaten) ja stereoskooppi-installaatio Screen Memories.[1]
1994 – Ambient City esittää kokeellista elektronista musiikkia taajuudella 96,8 Mhz. Lähetysasemana on minimalistinen metalliveistos Nykytaiteen museossa. Vuoteen 2002 toimineen kanavan työryhmässä ovat Iiro Auterinen, Tommi Grönlund, Matti Knaapi, Petteri Nisunen ja Elukka Eskelinen.[1]
1994 – Sähköisen taiteen ISEA’94 – International Symposium on Electronic Arts Helsingissä. Taideteollisen korkeakoulun järjestämään tapahtumaan sisältyy konferenssi, näyttelyjä, konsertteja, screening- ja muita tapahtumia. Kyberkulttuuri, telemaattinen ja virtuaalinen taide ovat keskustelun kärkiaiheita.[1]
1994 – Nordicil-seminaarissa K-13 -teatterissa pohditaan kokeellisen elokuvan ja virtuaalitilan tulevaisuutta.[1]
1995 – Annikki Luukelan valoteos Verkosto avataan Kaisaniemen metroasemalla.[1]
1995 – Henrietta Lehtosen teos Infant esitetään Venetsian biennaalissa ”videomaalauksena” San Giovanni in Bragora -renessanssikirkon seinällä.[1]
1995 – Lux Sonor Helsingin Taidehallissa. Denise Zieglerin kuratoimassa näyttelyssä on elokuvaa, videota sekä valo-, tila- ja ääniteoksia 18:lta taiteilijalta.[1]
1995 – ARS 95 esittää tietokonepelejä taideteoksena ja keinoelämän algoritmeihin perustuvia teoksia.[1]
1995 – Lea ja Pekka Kantosen Teltta on Meksikon rarámurien, Viron setukaisten ja Suomen saamelaisten luona tehty ääni-, teksti- ja valokuvainstallaatio, joka esitetään ensi kertaa Kluuvin galleriassa. Yhteisötaiteen Teltta-projekti jatkuu vuoteen 2005.[1]
1995 – Jan-Erik Andersson toteuttaa Clean/Puhdas/Ren-verkkoteoksen galleria Sculptorissa.[1]
1995 – Jouko Koivusaari – Simo Alitalo -ryhmä ja Petri Kuljuntausta palkitaan Pohjoismaiden ensimmäisen äänitaidefestivaali Sounding Islandsin Faroe Horn -äänitaidekilpailussa.[1]
1995 – Sähköinen taide 95 -näyttely Rauman taidemuseossa ja Kuopion taidemuseossa.[1]
1995 – MuuMediaFestivaalilla tutkitaan taidetta tietoverkoissa ja järjestetään Artist in cyberspace -työpaja. Ohjelmassa lisäksi YLE TV1:n 3-tuntinen Late Night Show -ohjelma mediataiteesta.[1]
1995 – Valon Voimat -valofestivaali käynnistyy, tuottajana Helsingin kaupunki.[1]
1995 – MUU ry:n ensimmäisen performanssitaiteen Amorph!-festivaalin ohjelmassa on myös mediaperformansseja.[1]
1995 – Äänen Lumo ry perustetaan tukemaan elektronimusiikin ja äänitaiteen kenttää.[1]
1995 – MUU ry avaa toiminnanjohtaja Tapio Mäkelän johdolla MuuMediaBase-työympäristön digitaalisen taiteen tekijöille.[1]
1995 – Erkki Huhtamon teos Virtuaalisuuden arkeologia julkaistaan. Huhtamo kirjoittaa virtuaalitodellisuudesta 1990-luvulla useita lehtiartikkeleita.[1]
1995 – YLEn lyhytelokuvan ohjelmapaikka Uusi Kino aloittaa ja esittelee vuosien varrella myös kokeellista elokuvaa ja mediataidetta.[1]
1996 – AV-arkin uusi videoteekki esittää Harri Larjoston retrospektiivin Kiertokulkumysteerejä Lasipalatsin Kirjakaapelilla.[1]
1996 – Mika Tuomolan ohjaama Daisy’s Amazing Discoveries julkaistaan TaiK Medialaboratoriossa. Varhainen multimediaa hyödyntävä internet-teos huomataan maailmalla.[1]
1996 – galleri leena kuumola aukeaa ja järjestää kokeellisen taiteen näyttelyjä ja filmi-iltoja vuoteen 2005.[1]
1996 – Erkki Huhtamon Elävän kuvan arkeologia -ohjelmasarjan ja siihen perustuvan kirjan julkaisee YLE TV opetuspalvelut.[1]
1996 – Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Mediataiteen asiantuntijaryhmän Mediataidemuistio – suomalaisen mediataiteen tilanne ja kehittämisesitykset vaatii mediataiteen tunnustamista taidehallinnossa ja esittää 38 ehdotusta alan aseman parantamiseksi Suomessa.[1]
1997 – Suomalaiset verkko- ja uuden median taiteilijat Linzin Ars Electronica -festivaaleilla: Marita Liulia, Andy Best ja Merja Puustinen sekä net.sauna-työryhmä.[1]
1997 – Tuomo Tammenpään Need on keinotekoinen brändi, joka jäljittelee nettimarkkinoinnin malleja. Vuoteen 2000 mennessä projekti kasvaa verkkokampanjasta installaatioksi, jossa on messuosasto oheistuotteineen.[1]
1997 – Veljesten Vesa ja Juha Vehviläisen perustama duo Pink Twins yhdistää kuvataidetta, elektronista musiikkia ja videotaidetta.[1]
1997 – TKK:ssa ohjelmoitu Diva on maailman ensimmäinen virtuaaliyhtye, se kutsutaan esiintymään ACM Siggraphiin Yhdysvaltoihin. Professori Tapio Takala johtaa esitystä datafrakkiin pukeutuneena.[1]
1997 – Petri Kuljuntaustan Titan-kuun ympäristöön suunnittelema ääniteos Charm of Sound laukaistaan European Space Agencyn Cassini / Huygens-luotaimen mukana kohti Saturnuksen kuuta, teos laskeutuu Titaniin vuonna 2005.[1]
1997 – Rauman taidemuseon Aurinkotaiteen näyttelyssä aurinkoenergiaa hyödyntävät Jorma Ponkalan Aurinkovene ja TKK:ssa suunniteltu tulevaisuuden kelluva asunto Koho. Kansainvälisinä vieraina muun muassa Tamiko Thiel videoteoksillaan ja piezomikrofoni-äänityksistään tunnettu Richard Lerman.[1]
1997 – Ensimmäinen Äänen Lumo -festivaali järjestetään Vanhalla ja Sibelius-Akatemian Sähköisessä Salissa.[1]
1997 – Tapio Mäkelän Torniossa järjestämä kansainvälinen Polar Circuit -työpaja tuottaa aineistoa internetiin yhteistyössä Pseudo Network -nettiradion kanssa.[1]
1997 – Osana MUU ry:n 10-vuotisjuhlallisuuksia Digital drive in -verkkohanke esittelee www- ja irc-pohjaisia teoksia.[1]
1997 – Galleria Rajatila avautuu Tampereella ja alkaa esittää nyky- ja mediataidetta. Galleriatoiminnasta vastaa nuorten taideaktiivien perustama yhdistys Rajataide ry.[1]
1997 – Markku Eskelisen romaanitrilogian (Nonstop, 1988, Semtext, 1990) viimeinen osa Interface julkaistaan painetun kirjan lisäksi hypertekstinä verkossa.[1]
1998 – Seppo ja Markus Renvallin teos The Ball Show projisoi kuvaa peilipintaisiin diskopalloihin, joista se hajoaa tilaan lukemattomina sirpaleina. Teos kiertää Tukholmassa, Venetsian biennaalissa, Lontoossa ja Pariisissa.[1]
1998 – Milla Moilasen animaatioelokuva Wanted perustuu Uppsalan yliopiston rotubiologian laitoksen arkistomateriaaliin.[1]
1998 – Merja Puustinen ja Andy Best julkaisevat Conversation with Angels -verkkoteoksen, jonka käyttäjät voivat keskustella provokatiivisten bottihahmojen kanssa.[1]
1998 – Marikki Hakolan kolme mannerta yhdistävä telemaattinen teos TRIAD net dance.[1]
1998 – Alt Party -festivaali järjestetään ensi kertaa Turussa. Festivaali jatkaa Helsingissä 2000–2010 ohjelmistossaan demoskene- ja digitaalista taidetta.[1]
1998 – Nykytaiteen museo Kiasma avataan. Mediataiteen säännöllisestä esittämisestä Kontti-tilassa ja suurnäyttelyissä vastaa mediataiteen intendentti Perttu Rastas. Petri Kuljuntaustan kuratoima äänitaidekokoelma Soundbox avataan verkossa ennen museon avautumista yleisölle.[1]
1998 – AVEK alkaa julkaista Juha Samolan toimittamaa AVEK-lehteä, josta tulee tärkeä foorumi lyhytelokuvan ja kokeellisen av-tuotannon tekijöille ja alan keskustelulle.[1]
1998 – katastro.fi-organisaatio perustetaan digitaalisen taiteen ja demoskenen tekijöille.[1]
1998 – Musiikkiteknologian linja aloittaa Sibelius-Akatemiassa Andrew Bentleyn ja Kalev Tiitsin johdolla.[1]
1999 – Eija-Liisa Ahtilalle yksi Venetsian 48. biennaalin pääpalkinnoista teoksella Lohdutusseremonia.[1]
1999 – Linus Torvaldsille myönnetään digitaalisen taiteen merkittävimpiin kuuluva Ars Electronica -palkinto Linux-käyttöjärjestelmän kehittämisestä. Torvalds julkaisi Linuxin 1991.[1]
1999 – Mauri Ylä-Kotolan Mediatieteen kysymyksiä -kirjasarjan ensimmäinen osa Mitä on mediatiede? julkaistaan. Ylä-Kotola toimii Lapin yliopiston Mediatieteen professorina vuodesta 1997 alkaen.[1]
1999 – Ensimmäinen valtionpalkinto mediataiteelle: Andy Best ja Merja Puustinen.[1]
Lähdeviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl Suomen mediataiteen aikajana 1990-luku – Suomen Mediataideverkosto media-art-finland.fi. Viitattu 29.1.2024.