Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 161

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Henkilön luokittelu

Olen ymmärtänyt käytännön kokemuksen perusteella että henkilöt luokitellaan henkilöluokkiin, ei aatteisiin tai vasta-aatteisiin, paikkakuntiin yms. Tässä muokkauksessa on Käyttäjä:Mikko Paananen kuitenkin toiminut toisin. Wikipedia:Luokittelu ei vastaa kysymykseen, mutta siellä on kyseiseen muokkaukseen sopiva kielto: "Esimerkiksi henkilöiden luokitukseen eivät tyypillisesti vaikuta yksittäiset mielipiteet, uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vaikkapa poliittinen kanta, paitsi jos ne ovat henkilöä oleellisesti määrittäviä piirteitä." Mutta entä sitten tuo varsinainen kysymys siitä, luokitellaanko henkilöitä aatteisiin tms. jos sen mukaista henkilöluokkaa ei ole? --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.09 (EET)

Luokassa on jo kirkonmiehiä. Toisaalta henkilöiden lisääminen sinne voidaan kyllä kyseenalaistaa. --Mikko Paananen (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.12 (EET)

Kysynkin nyt tässä, että miten luokitus oikeasti menee, enkä sitä miten tilanne sattuu olemaan. --Abc10 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.15 (EET)

Esimerkiksi Friedrich Engels on luokassa Kommunismi ja Marxkin on siellä kuuluessaan alaluokkaan Marxismi, ja noissa tapauksissa luokittelu on mielestäni sopiva, mutta tämän keskustelun avauksessa kyse ei ole siinä mainitun aatteen perustajasta tai muusta merkittävästä edustajasta, joten tuossa tapauksessa ei pidä luokitella aateluokkaan. Eli sanoisin, että henkilö voidaan luokitella aateluokkaan mutta vain silloin, jos kyse on aatteen perustajasta tai muutoin aatteen kannalta poikkeuksellisen merkittävästä henkilöstä, mutta pelkkä aatteen edustaminen ei anna aihetta moiseen luokitteluun. --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.31 (EET)

Artikkelin pituus on n. 25k josta 30% käsittelee kyseistä kohua, johon liittyi homofobia ja juutalaisvastaisuus. Eikö tämä ole merkittävin asia johon artikkeli keskittyy. --Mikko Paananen (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.47 (EET)

Siinä tapauksessa kysymys kuuluu, onko artikkelin painotus pielessä, eikä se liity luokitukseen. Luokittelun osalta ei pidä kysyä, onko hf merkittävä asia HaT:n elämässä, vaan onko HaT merkittävä hf:n edustaja. --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 15.51 (EET)

Artikkelit (etu)nimistä

Mikä on käytäntö (etu)nimistä kertovissa artikkeleissa? Tehdäänkö eri kielissä käytettävistä nimistä yleensä omat artikkelinsa, vai kirjataanko ne samaan artikkeliin alaotsikoiden alle? Esimerkiksi Miro on tuollaisenaan käytössä useammassakin kielessä, vaikkakin toisinaan eri kirjoitusjärjestelmällä. TheTouho10 (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 22.49 (EET)

Ei tuosta taida kirjattua sääntöä olla, mutta käsittääkseni nimistä ei yleensä ole tehty useampaa kuin yhtä artikkelia vaikka esiintymiä on useissa kielissä, ja hyvä niin. Esimerkiksi nimen Maria lähtökohta on yleensä sama, joten ei ole mitään syytä erotella eri kielten Marioita. Samantapaisten nimien eri kirjoitusasuista on kyllä omat artikkelinsa: Mary, Marie, Meeri, Maaria, jne. Ilman tuollaista erottelua Maria-artikkeli kasvaisikin sangen isoksi. Wikiharvinaisemmista nimistä on yhdistetty samaan artikkeliin eri kirjoitusmuotojakin, kuten Kiira, Kira ja Kyra. Tämmöinen kyllä näyttää syntyneen saamelaisinvaasion myötä: Jaská. --Lax (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Nykyinen toteutunut artikkeleissa ilmenevä menettely ei välttämättä ole täysin yhdenmukainen, vaikka likimain se meneekin jotenkin noin kuin Lax yllä esitti. --Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 14.23 (EET)

Linkitys toisiin wikeihin

Kuten varmaan moni on huomannut, eräissä Wikipedioissa on artikkelitekstissä käytössä linkitys muihin Wikipedioihin. Sen merkkinä on sanan perässä oleva pieni kielikoodi. Pikahaulla ei löytynyt esimerkkejä, mutta jos jollakulla muistuu mieleen, voisi linkittää. En nyt ole varsinaisesti ajamassa sitä tänne, mutta aiheesta voinee keskustella, jotta nähdään ollaanko asiasta edes jotain mieltä. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 12.09 (EET)

Tarkoittanet punalinkkeihin käytettyä mallinetta en:Template:Interlanguage link, josta on myös fi-wikissä oma versionsa {{Ill}}, joka on käytössä 32 artikkelissa. --Atraie (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 13.39 (EET)

Olipa yllätys, että sellainen on ollut kahdeksan vuotta ja käytössä lähinnä japanilaisista jalkapalloseuroista kertovissa artikkeleissa sekä kahdessa muussa. Ei ihme etten ole törmännyt. Toistuvasti täältä poistetaan tekstistä linkkejä muihin Wikeihin eikä neuvota tuon käyttöön. Itsekin olen poistanut. Ei kai siinä mitään keskusteltavaa olekaan, paitsi sen ilmenemismuoto: muissa wikeissä ne jotka olen huomannut, ovat viitenumeron kokoisia ylennettyjä kielikoodeja, jotka eivät ole niin silmiinpistän häiritseviä. Ehkä joku disainari voisi muotoilla sen hienostuneemmaksi. --Abc10 (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 14.23 (EET)

Noihin japanilaisiin jalkapalloseuroihin noita taitaa olla lisännyt vain yksi käyttäjä, joten kovin laajassa käytössä malline ei tosiaankaan ole ollut. Poistaako malline automaattisesti tuon sulkeissa olevan kielilinkin näkyvistä, jos suomenkielinen linkattu artikkeli on olemassa? Siltä se ainakin näyttää, sillä ei noiden seurojen artikkeleissa monessakaan ole noita vieraan kielen linkkejä näkyvillä vaikka koodista löytyy tuo Ill-malline. --Lax (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 15.18 (EET)

Haa se on ehdollinen eikä pakottava. Sikäli armollinen. Olisi typerää linkittää jonnekkin sen-nevadaan jos omakin artikkeli on. Kumpi on tärkeämpää, muuttaa punalinkit kansainvälisiksi jutskoiksi vai poistaa noi vanhatkin pois jos artikkeli löytyy omastakin wikistä. Se on vähän niin ja niin. Molempi parempi. Mutta mallineen olemassaolon voi todentaa vain koodia tai jotain obskuuria toimintosivua tai jotain mallineen viittaavien sivujen luetteloa tavaamalla ja siten päivitellä. Useimmat punalinkit mitä meillä on, jollei ne ole ihan suomalaisia aiheita, vois muuttaa sinisiksi linkkaamalla tällä mallineella, ja jos yhteisö päättää niin, voisin huvikseni kokeilla tätä, saattais jopa olla tapa ennaltaehkäistä surkeita konekäännöksiä. En tiedä, pitäisikö tästä järjestää joku formaalimpi konsensuksen haku menettely tjsp. ? -- Cimon Avaro 10. marraskuuta 2021 kello 15.34 (EET)

Kannattaa poistaa, siivosin ainakin tuon yhden {{Ill}}-mallineen artikkelista Harjavalta. Vyörykkä (keskustelu) 10. marraskuuta 2021 kello 17.03 (EET)

Lisäsin artikkeliin Harjavalta lähdepyynnön ja siirsin aiheesta muualle -osioon linkiksi Wikiaineistoon. ---raid5 10. marraskuuta 2021 kello 22.56 (EET)

Minäkään en tiennyt että tuo malline on olemassa! Aina sitä oppii uutta. Joskus olen lisännyt tekstin sekaan kielilinkin kun suomenkielisessä wikissä ei ole ollut artikkelia linkin kohteesta ja sellaisen laatiminenkin olisi vaikeaa sen lähteiden ollessa yksinomaan ko. kielellä, mutta toiset ovat sitten nämä poistaneet. jni (k) 11. marraskuuta 2021 kello 09.42 (EET)

Minusta olisi selkeintä pitäytyä johdonmukaisesti siinä linjassa, että artikkelien tekstin seassa ei tule olla linkkejä suomenkielisen Wikipedian ulkopuolelle, ei edes muunkielisiin Wikipedioihin. Vieraskielinen sinilinkki suomenkielisen punalinkin perässä voi ehkä toimia taulukoissa tai luetteloissa, mutta leipätekstissä se näyttää jo vähän rumalta, varsinkin jos samassa tekstikappaleessa on paljon punalinkkejä. Myönnettäköön, että olen itsekin pari kertaa lisäillyt vastaavaa mallinetta artikkeleihin isommissa kieliversioissa, joissa se on jo laajemmassa käytössä (maassa maan tavalla), mutta pitäisin mieluummin fi-wikin siistinä ja selkeänä. Toisaalta jos tuon tänne jo luodun mallineen käyttöä nyt kuitenkin jatketaan ainakin joissain yhteyksissä, pitäisi pohtia sitä, mikä vieras kieli on ensisijainen silloin kun tarjolla on useita vaihtoehtoja. --Risukarhi (keskustelu) 13. marraskuuta 2021 kello 19.39 (EET)

Jos linkitystä halutaan käyttää, niin varmaan useimpien kohteena voisi suomalaisten kielitaidot huomioon ottaen olla englanninkielinen Wikipedia, mutta jos saksalaisesta artikkeliaiheesta olisi jonkin laatustatuksen saanut saksankielinen artikkeli eikä englanninkielinen olisi vastaavalla tasolla, linkittäisin mieluummin saksankieliseen. Japanilaisten jalkapalloilijoidenkaan artikkeleita en linkittäisi japaninkieliseen Wikipediaan. --Lax (keskustelu) 14. marraskuuta 2021 kello 11.54 (EET)

Lääkkeiden kauppanimet

Mitäs tästä mieltä ollaan? Mielestäni on harmillista jos lääkkeistä ei löydä tietoa kauppanimillä, kun nämä geneeriset appellatiivit ovat aika vaikeita puhumattakaan oikeista eli kemiallisista nimistä. Muistelen että nämä Aspirinit on joskus hyväksytty ettei tartte sanoa asetyylisalisyylihappo löytääkseen aineen. EDIT tai siis varsinkaan 2-(asetyylioksi)bentsoehappo --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.19 (EEST)

Voi laittaa ohjaussivun kauppanimistä. Ei se ole mielestäni mainostamista.--MAQuire (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.28 (EEST)

Asiallista olisi mainita useita kauppanimiä, mielellään kaikki jos tiedetään. Vain yhden mainitsemisesta tulee tosiaan mainosmainen vaikutelma. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.10 (EEST)

Tottakai; yhtä ei saa suosia toisen kustannuksella. Minun laatimissani lääkeaineartikkeleissa on niin paljon kauppanimiä kuin olen tiennyt, muttei artikkelinnimenä. Tästä nyt ei näköjään ole vielä konsensusta. Tiedoksi että minä en saa lääkefirmoilta latiakaan. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 18.51 (EEST)

Vatsa-, sydän- ja ihmisystävällinen ibuprofeeni tunnetaan yleisesti yhdellä kauppanimellä, vaikka täysin vastaavia halvempiakin on saatavilla. Kauppanimi on tarpeellinen Wikipedian lukijalle eikä sitä ole tarpeellista sensuroida. ---raid5 9. lokakuuta 2021 kello 21.31 (EEST)

Ohjaussivu saattaisi olla ok, kunhan ei vain yhdestä kauppanimestä; artikkeleihin ei varmaan ole tarkoitus tehdä lääkeluetteloja. Kuituvalmisteista voisi kai olla oma yleisartikkelikin, jossa mainittaisiin alun linkitetyn psylliumkuidun (eli ispagulansiemenkuoren) tavoin muutkin kuitulisät, kuten paljolti samoin käytettävä, edullisempi maitokauppatuote kaurakuitunen (kotimaisessa tuotteessa 69% ravintokuitua), (karkeammat) leseet ja muut kuitulisät. Kuitulisille yhdeksi yleislähteeksi esim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01267 / --Paju (keskustelu) 9. marraskuuta 2021 kello 12.16 (EET)

Jos minun mielipidettäni kysytään, niin kauppanimistä voisi olla oma kappaleensa lääkeaineartikkelin lopussa. Sinne voisivat kaikki helpon ja monissa tapauksissa kauniisti ilmaistuna kyseenalaisen rahan perässä juoksevat lääkefirmojen edustajat ja hännystelijänsä lisätä kauppanimiään. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 23.55 (EET)

Kiitos mielipiteestäsi, se on yhtä arvokas kuin muutkin mielipiteet. En edes vastusta ehdotustasi, muta käytöstä poistetuista ei juuri ole harmia. Minä kannatan ohjaussivuja kun harva tietää geneerisiä nimiä kuten tuolla mainitsin jo. --Höyhens (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 12.19 (EET)

En muuten hyökännyt sinua vastaan, jos niin koit. Enkkuwikissä on nähtävästi molemmilla tavoilla mutta sillä erolla, että lääkeaineen mallineessa on osio Trade names. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 01.16 (EET)

Äsken lisäsin tai yritin lisätä Lääketietolaatikko-mallineeseen kauppanimet-parametrin. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)

Tässä esimerkki. --Tomas Tomatfarm (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 21.55 (EET)

Wikipedia ja GDPR

Eräässä keskustelussa puhutaan GDPR:stä ja haluaisin tietää, miten asiaa suomenkielisessä Wikipediassa käsitellään. Tietosuojavaltuutetun mukaan ihmisellä "on tietyissä tilanteissa oikeus pyytää rekisterinpitäjää poistamaan itseään koskevat tiedot.

• Henkilötieto tarkoittaa tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa.
• Rekisterinpitäjä tarkoittaa yritystä, viranomaista tai yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi.
• Rekisterinpitäjän täytyy poistaa henkilötietosi näissä tapauksissa:
  • Rekisterinpitäjä ei enää tarvitse tietojasi alkuperäiseen tarkoitukseen.
  • Peruutat antamasi suostumuksen, eikä tietojesi käsittelylle ole muuta laillista perustetta.
  • Vastustat tietojesi käsittelyä, eikä käsittelylle ole perusteltua syytä.
  • Vastustat tietojesi käsittelyä suoramarkkinointiin.
  • Tietojasi on käsitelty lainvastaisesti.
  • Tietosi on poistettava lainsäädännön perusteella.
• Rekisterinpitäjän ei kuitenkaan ole pakko poistaa henkilötietojasi, jos ne ovat perustellusti tarpeellisia seuraavia tarkoituksia varten:
  • sananvapaus ja tiedon välittäminen
  • lain noudattaminen
  • rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen
  • yleinen etu – esimerkiksi arkistointi, tutkimus tai tilastointi
  • oikeusvaateen laatiminen, esittäminen tai puolustaminen.
• Tietojen poistaminen on maksutonta. Jos poistopyyntö on perusteeton tai kohtuuton, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen maksun tai kieltäytyä toteuttamasta pyyntöä.
• Jos rekisterinpitäjä poistaa tietosi, sen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava poistosta kaikille niille, joille tietoja on aiemmin luovutettu. Voit pyytää rekisterinpitäjää kertomaan sinulle, kenelle tietojasi on luovutettu.

Toimi näin:

• Esitä poistopyyntö suoraan rekisterinpitäjälle. Lisätietoa siitä, mikä on oikea kanava, saat esimerkiksi rekisterinpitäjän verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjän asiakaspalveluun.
• Kerro pyynnössä poistettavat tiedot, perustelut poistolle, nimesi ja yhteystietosi (esimerkiksi sähköpostiosoite tai puhelinnumero).
• Rekisterinpitäjän täytyy vastata sinulle yhden kuukauden kuluessa. Jos pyyntöjä on monta tai ne ovat monimutkaisia, rekisterinpitäjä voi ilmoittaa vastauksessaan, että se tarvitsee niiden käsittelyyn enemmän aikaa. Jos rekisterinpitäjä ilmoittaa tarvitsevansa lisää käsittelyaikaa, määräaika on kolmen kuukauden kuluttua alkuperäisestä pyynnöstäsi. Odota rauhassa vastausta. Ilmoitus pidemmästä käsittelyajasta ei vielä tarkoita, että rekisterinpitäjä kieltäytyy poistamasta tietojasi. Jos rekisterinpitäjä ei vastaa sinulle määräajassa, voit ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun tietosuojaoikeuksiesi loukkaamisesta. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy poistamasta tietojasi, sen täytyy kertoa sinulle kieltäytymisen syyt. Kieltäytymisen on aina perustuttava lakiin. Jos kieltäytymiselle ei mielestäsi ole perusteita, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutettuun."

Kysymykseni on siis seuraava: kenellä on oikeus vastaanottaa poistopyyntöjä ja kommunikoida niitä eteenpäin? Voiko pyynnön esittää kenelle tahansa Wikipedia-päivittäjälle, vai kuuluuko tämä asia esimerkiksi ylläpitäjille? Jos kuka tahansa voi ottaa pyyntöjä vastaan, kuka tekee asiasta viime käden päätöksen, jos käyttäjät eivät itse löydä ratkaisua. Ja jos asiasta vastaa yksi tietty taho, miten pyyntö tehdään? Jjanhone (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 13.19 (EET)

Mun mielestä se on EUrepresentative.Wikimedia johon voi lähettää sähköpostia tai privacy (at) wikimedia.org, mutta tuo ensimmäinen taitaa olla lokalisoitu Euroopan unioniin. Zache (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 14.09 (EET)

Kiitos! Onko tämä asia kommunikoitu jossain suomenkielisen Wikipedian ohjeissa? Jjanhone (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 14.48 (EET)

Olisi syytä luoda esim. Wikipedia:Tietosuoja, jossa on tuo tieto, sen sijaan että sen joutuu kaivamaan Säätiön sivuilta. Näyttäisi ainakin siltä että GDPR on jotenkin otettu huomioon fi.Wikipediassa. --Mikko Paananen (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 14.50 (EET)

Jos artikkelista pyydetään poistamaan jotain vetoamalla GDPR:ään, pyyntö tulisi käsitellä kuten mikä tahansa artikkelin sisällönmuutospyyntö. Jos lopputulos ei tyydytä pyynnön esittäjää, hänen pyydetään kääntymään säätiön puoleen, osoite legal@wikimedia.org. Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 17.56 (EET)

GDPR:ää ei ole tarkoitettu ei-haluttujen tietojen poistoon artikkelien sisällöstä. Artikkeliin kirjoitettu kyseisen tubettajan nimi on julkaistu Savon Sanomissa, johon artikkeli viittaa, eikä siinä ole minusta mitään epäselvää.

GDPR on tarkoitettu omien tietojen, kuten muokkaustesi ja IP-osoitteiden käsittelyyn. Voit myös lähettää postia tietosuojavastaavalle, joka näyttää olevan lakiasiaintoimisto Irlannissa, ja pyytää niitä printtaamaan kaikki Wikipedia-tunnukseesi liittyvät tietosi ja postittamaan ne sinulle. (Jostain syystä Fandomilla, joka myös käyttää MediaWiki-alustaa onnistuu omien tietojen lataus ja tunnuksen sulkeminen, johon Wikipediassa ei ole mahdollisuutta.) --Mikko Paananen (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 18.50 (EET)

Tuo siteeramani ohje oli Wikimedia Foundationin alaisessa wikissä esitetty neuvo (Q&A osastossa). -- Htm (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 19.42 (EET)

Tarkistin: Savon Sanomissa ei lue nimeä, joka on pyydetty poistamaan. Jos kohdehenkilö ei olisi perustanut yritystä, hänen nimeään ei olisi löydettävissä netistä. Ja btw, mistä voimme olla varmoja, ettei hänen yrityksensä TJ ole esim. hänen sukulaisensa, eli eikö tapauksessa ole nyt tehty omaa päättelyä? Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 09.15 (EET)

Siitä, että lähteen mukaan kyseessä on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli luonnollinen henkilö.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 12.46 (EET)

Kuten Zache yllä, tulee gdpr-pyyntö lähettää sähköpostiosoitteeseen EUrepresentative.Wikimedia@twobirds.com. Yksittäiset käyttäjät tai ylläpitäjät eivät käsittele gdpr-pyyntöjä. Ja kuten Paananen yllä, tässä ei tule sekoittaa toisiinsa Wikipedian toimitettua sisältöä ja Wikipedian käyttäjärekisteriä. Käyttäjärekisteriin sovellettaan gdpr:ää, mutta toimitettuun sisältöön todennäköisesti ei. Edellä linkatussa eräässä keskustelussa sanoin, että tietosuojavaltuutettu katsoi vuonna 2006 ettei henkilötietolakia sovelleta Wikipediaan. Tuolloin oli voimassa henkilötietolaki 22.4.1999/523, joka on kumottu ja vuodesta 2019 on ollut tietosuojalaki 5.12.2018/1050. Koska tuosta lausunnosta on jo 15 vuotta, ja sekä kyseinen laki että EU-asetukset ovat muuttuneet, voisi harkita uuden lausunnon pyytämistä. –Makele-90 (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 23.43 (EET)

"Toimitettuun sisältöön todennäköisesti ei"? Entäs tämä: Tietosuojavaltuutetun mukaan "Henkilötieto tarkoittaa tietoa, josta sinut voidaan tunnistaa." (esim. nimi) "Rekisterinpitäjä tarkoittaa [...] yhteisöä, joka kerää henkilötietojasi." Wikipedia-yhteisö, ei esimerkiksi Wikimedia-säätiö tai sen hallinnoimat työkalut, on taho, joka kerää tänne henkilötietoja.Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 09.15 (EET)

Mun mielestä kannattaa pyytää tietosuojavaltuutetun mielipide eikä yrittää arpoa lopputulosta sen perusteella mitä satunnaiset wikipedistit ajattelee. Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 09.44 (EET)

"Tietosuojavaltuutetun toimisto on vastaanottanut vireille panemaanne asiaa koskevan viestinne. Kirjallisesti vireille tulevien asioiden käsittelyaika vaihtelee asian laadusta ja sen edellyttämistä lisäselvityksistä riippuen. Asianne käsittely etenee tietosuojavaltuutetun toimistossa siten, että asia kirjataan toimiston asianhallintajärjestelmään ja jaetaan asian esittelijälle. Asiassa tehty ratkaisu tullaan toimittamaan päätöksenteon jälkeen vireillepanijalle, sikäli kun asiassa tullaan tekemään ratkaisu tietosuoja-asetuksen tai muun lainsäädännön perusteella."Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.00 (EET)

Kiitos, pistätkö infoa tänne kun saat vastauksen? Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.19 (EET)

Joo, jos tämä ketju on siinä vaiheessa vielä löydettävissä.Jjanhone (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 10.42 (EET)

Olisiko mahdollista, että tietosuojavaltuutetun toimisto lähettää vastauksensa sinun lisäksesi suoraan myös VRTS-järjestelmään (aikaisemmin otrs) osoitteeseen info-fi@wikimedia.org. Näin alkuperäinen vastaus suoraan lähettäjältä saadaan arkistoitua Wikimediaan, eikä vain yksittäisen käyttäjän sähköpostiin. –Makele-90 (keskustelu) 2. marraskuuta 2021 kello 21.40 (EET)

Jossain se mahdollinen päätös on joka tapauksessa syytä julkaista niin, että kaikki wikipedistit pystyvät toteamaan, mitä päätöksessä lukee. Ei voida toimia niin, että joku yksittäinen wikipedisti suodatettuna kertoo muille, mitä tietosuojavaltuutettu on hänelle kertonut. Vireillepanija voi antaa tietosuojavaltuutetulle luvan julkaista sekä kysymyksen (jotta tiedetään, mitä on kysytty) ja vastauksen. --Lax (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 09.58 (EET)

Jos joku epäilee henkilötietoja käsitellyn lainvastaisesti, hän voi saattaa asian vireille tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi. Kyllä siitä tulee selvityspyyntö Wikimedia Foundationille tai ketä tässä nyt sitten epäilläänkään. Viranomainen ja osapuolten asiamiehet vääntävät ja päätös vaatimuksineen ja vastineineen on parin vuoden päästä julkinen. Ja sitten ehkä alkaa varsinainen hallinto-oikeusprosessi. Sanoma Mediaa vastaan käyty verotietojen julkaisujupakka eteni tähän vaiheeseen viikko sitten.https://finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211103#OT27--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 10.54 (EET)

Tätä juuri tarkoitin, että lausunto pystytään verifioimaan lähettämällä se suoraan Wikimedian sähköpostiosoitteeseen, eikä pelkästään käyttäjän yksityiseen sähköpostiosoitteeseen. Tietysti vielä parempi jos tietosuojavaltuutetun toimisto julkaisee sen itse julkisesti. –Makele-90 (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 16.56 (EET)

Odotin aikani, että joku "virallinen taho" olisi tehnyt lausuntopyynnön ja kun kukaan ei tarttunut toimeen, pyysin sitä itse. Vastausta en ole vielä saanut, mutta viestissäni linkitin tämän keskustelun, joten toivon, että toiveesi menee tätä kautta perille. Jos ei mene, pyydän itse tiedon välittämistä info-osoitteeseen. Sillä välin voitaisiin miettiä, mikä on oikea paikka tiedon julkaisuun, sitten kun se joskus saadaan.Jjanhone (keskustelu) 8. marraskuuta 2021 kello 14.58 (EET)

Väliaikatietoa: vielä en ole saanut vastausta.Jjanhone (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 14.35 (EET)

Onko myös lausuntopyynnön teksti mahdollista lukea jossain nyt tai myöhemmin? Usein unohdetaan se, että viranomainen ei suinkaan esitä pyhiä totuuksia kuin pappi saarnastuolista tai tee välttämättä itse laajoja selvityksiä, vaan se vastaa vain esitettyihin kysymyksiin. Toisin sanoen vastauksen rajat voivat määrittyä jo kysymyksen perusteella. Jos saamme/saatte lausunnon, pitää myös saada tietoon, millaisena kysymys (lausuntopyyntö) on esitetty, koska vain siten voidaan sitten harrastaa mahdollista vastauksen soveltamista ja tulkintaa. On huomattava, että Wikipedia on perustanut paljon ensyklopetailuaan 15 vuotta vanhaan tulkintaan, joka voi kumoutua uuden lausunnon myötä. Kuriositeettina on myös mainittava, että (jokin taho) voi tarvittaessa myös hakea muutosta tietosuojavaltuutetun päätökseen. --Pxos (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 18.13 (EET)

Elokuvien kestoajan merkintätapa

Hei!

Elokuvien kestot on ollut tapana merkitä vain minuuttimäärällä. Mutta olisi paljon selkeämpää, jos ne jatkossa merkittäisiin sillä tavalla, että ensiksi tuntimäärä ja sitten vasta minuutit.

Esimerkki: Jos jokin elokuva kestää kaksi tuntia ja 10 minuuttia, niin merkintätapa on ollut "130 minuuttia"

Mutta minun mielestäni ne pitäisi merkitä tällä tavalla: "2 tuntia, 10 minuuttia" Nira1234567 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 12.58 (EET)

Pelkillä minuuteilla muutkin tahot pituuden merkitsevät, ja sen verran pitää ymmärrystä ajasta olla, ettei pelkästä minuuttimäärästä tule mitään epäselkeyttä. --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 14.57 (EET)

Jaa, no pidetään sitten tämä vanha tapa. Kai sekin käy. Nira1234567 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 20.43 (EET)

Formula E kisojen nimet

Päivää taloon, melkein 10 vuoden tauon jälkeen palattu aktiivisesti tänne! Tämmöisestä asiasta toivoisin päätöstä, kuin Formula E sarjan osakilpailujen nimeäminen. Nyt kisojen nimet ovat suurimmaksi osaksi maan mukaan (esim. Kiinan ePrix 2014), mutta virallisesti ja muiden wikien tapojen mukaisesti ne ovat kaupunkien mukaisesti (esim. en: 2014 Beijing ePrix). Täälläkin osa on kaupunkien mukaisesti, jos samassa maassa on useassa paikassa ajattu (esim. Miamin ePrix 2015). Olisiko tässä hyvä noudattaa virallista tapaa ja siirtää artikkelit kaupunkien mukaisesti?

Toinen asia on kaupunkien käännökset. Noudetaan varmaan suomen kielisiä nimiä? Osa on aika selkeitä (Beijing vs. Peking), mutta osa mietityttää (Ad Diriyah vs. Dirijja). Oma kantani on, että käytetään kaikissa suomen kielisiä nimiä. Ealdwulf ^(Talk) 17. marraskuuta 2021 kello 21.20 (EET)

Noin yleisesti ottaen pitäisi käyttää sellaisia nimiä kuin luotettavissa suomenkielisissä julkaisuissa käytetään. Nimityksiä kannattaa siis etsiä uutismediasta, tietokirjoista ja tietokannoista, kuten Kotuksen Eksonyymit. Jos suomenkielistä nimitystä ei mistään tällaisesta lähteestä löydy, tulisi käyttää alkuperäiskielistä nimeä sellaisena kuin se esiintyy luotettavissa lähteissä. Tuo Dirijja ei kuitenkaan ole sinänsä olevinaan suomenkielinen nimi, vaan ainoastaan tämän ohjeen mukainen arabiankielisen nimen suomalainen transkriptio.--Fotogurachan (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 13.50 (EET)

Merkittävyyskysymys

Onko henkilö automaattisesti merkittävä, jos hällä on kaksi WSOY:n kustantamaa laajahkoa kirjaa? 176.72.1.155 24. marraskuuta 2021 kello 18.41 (EET)

riippuu kirjasta, mutta jos ne on esimerkiksi romaaneja tai tietokirjoja niin kyllä. Zache (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 18.57 (EET)

Antti Puustinen ja Aarre Lehtonen. On henkilöllä kaksi WSOY:n kustantamaa kirjaa ja muita kirjoja. 93.106.137.131 25. marraskuuta 2021 kello 14.10 (EET)

Sanoisin, että ei kannata kirjoittaa artikkelia. Zache (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 18.08 (EET)

Jos henkilötiedoille on lähteenä mv-lehti, jossa väitetään hänen muuttaneen nimensä muotoon, jolla artikkeli oli tehty, poisto oli aivan perusteltu. Asialliset lähteet sille nimelle, jolla teokset on julkaistu, niin artikkelin voi tehdä uudestaan. --Abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 19.22 (EET)

Vai tällainen tapaus. Joo, sitten kun on kelvollinen lähde niin voi yrittää uudestaan. --Prospero One (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 18.17 (EET)

Artikkelin alkuun oikea nimi vai taiteilijanimi?

Tulisiko esim. taiteilijanimeä käyttävistä henkilöistä kertovien artikkelien alkaa tämän oikealla koko nimellä tyyliin

Marshall Bruce Mathers III (s. 17. lokakuuta 1972 Saint Joseph, Missouri, Yhdysvallat), taiteilijanimeltään Eminem, on...

vai taiteilijanimellä tyyliin

Eminem (oik. Marshall Bruce Mathers III; s. 17. lokakuuta 1972 Saint Joseph, Missouri, Yhdysvallat) on...

Nyt artikkeleita näyttää olevan runsaasti kummallakin tyylillä, ja tähän voisi ehkä olla hyvä saada joku linja. Vertailun vuoksi en-wikissä on ohjeena käyttää artikkelin alussa aina oikeaa koko nimeä (MOS:NAME). --Qwerty12302 (kesk | muok) 25. marraskuuta 2021 kello 21.40 (EET)

Alkuun se nimi, jolla artikkeli on.--MAQuire (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 21.45 (EET)

Kuten MAQuire. Botti töihin. Joskus tietolaatikossa henkilön nimessä (vastaava kuin artikkelin nimi) on virheellistä tulkintaa. ---raid5 25. marraskuuta 2021 kello 21.59 (EET)

Ei kai pieni vaihettelu tuossa asiassa haittaa. Artikkelin nimi kyllä tulee selväksi muutenkin, joten ei ole mitään pakottavaa syytä mainita sitä aina ensimmäisenä. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 13.58 (EET)

Ja jos puhutaan artisteista, jotka on tunnettu useammalla taiteilijanimellä, olisi omituista pakottaa niistä esimerkiksi nykyinen tuollaiseen johtoasemaan, vaikka monasti artikkelin nimeksi valitaankin se viimeisin. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.01 (EET)

Näkisin itsestään selvänä, että se, millä nimellä artisti tunnetaan, so. joko artistinimellä (ja millä niistä, jos on useampia) tai omalla nimellään, voi vaihdella ja usein vaihteleekin ajan kuluessa. Silloin tietysti myös artikkelin nimi voi vaihtua ja kuuluukin vaihtua. Mitään bottia tuossa tuskin kannattaa käyttää, koska jos jotain yhdenmukaistamista ruvettaisiin tekemään tuolla tavoin mekaanisesti botilla, niin jäisi tarkistamatta se, missä tapauksissa artikkelit alun perinkin mahdollisesti on nimetty oikein ja missä tapauksissa ei. Joskus tämän arviointi voi vaaatia aiheen hyvää tuntemusta tai lähdetyöskentelyä ja tutustumista noudatettuun nimeämislinjaan, joka taas nousee nimeämiskäytännöstä, ja harkintaa tämän perusteella. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.38 (EET)

Sitä nimeä käytetään, jolla aihe parhaiten tunnetaan ja jota lähteet käyttävät. Suomenkielisessä Wikipediassa ollaan liiaksi hirttäydytty tiukkoihin linjapäätöksiin, esimerkiksi elokuvista käytetään alkuperäisen suomennoksen nimeä vaikka usein se on unohtunut jo vuosikymmeniä sitten ja elokuva tunnetaan nykyään jollakin muulla nimellä. Kyllähän Gilgameš-eeposkin on Wikipediassa nimellä Gilgameš eikä ”Kaikkia kuninkaita korkeampi” tai ”Hän oli nähnyt syvyyden”, jotka olivat tekstin alkuperäisiä nimiä. Ja itse kunkku on nimellä Gilgameš (kuningas) eikä ”Bilgames”, joka olisi alkuperäinen sumerinkielinen nimi. --Miihkali ^{(K • M)} 26. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)

On meillä onneksi sentään Maltan haukka, jonka alkuperäisen (tai ainakin pitkään eläneen) suomennoksen annetaan täälläkin unohtua. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.55 (EET)

Itse pääasian ulkopuolelle hypäten totean, että Wikipediassa kovasti korjataan yritysten nimiä kieliopin mukaisiksi mutta elokuvissa vallitsee wikitaiteellinen vapaus eli heiluminen vapaassa hirressä vaikkapa 42:nennennen kadun kulmassa. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.20 (EET)

Elokuvan nimi on aivan oikein, mutta se miten olet sitä pahoinpidellyt on eri asia. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.35 (EET)

Muutoin olen (ainakin tuon Eminem-esimerkin perusteella) sitä mieltä, että jos artikkelin nimi kerran on Eminem, niin se nimi, joka on artikkelin nimi saa olla myös ensimmäisenä. Mutta kuten sanottu, en suosittele botin käyttöä, koska samalla pitää tutkia myös se, onko artikkeli alun perinkin oikein nimetty.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.43 (EET)

En-wikin ohje on ainakin looginen. Noin muuten ei artikkelin nimen tarvitse muissakaan kuin henkilöartikkeleissa pakosti olla virkkeen ensimmäisenä sanana. Se tuottaa usein kömpelöitä määritelmälauseita.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 11.03 (EET)

Sitaatin suomentaminen

Artikkeleissa on usein muokkaajan omatekoisia sitaattien suomentamisia. Käännös voi olla kielellisesti kömpelö tai sisällöltään kyseenalainen. Kömpelyys korostuu, jos alkuperäinen kielellisesti korkeatasoista tekstiä. Pitäisikö olla suositus, että sitaatti olisi alkukielellä tai lähteen käyttämällä kielellä edes alaviitteenä? --Kospo75 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.19 (EET)

Voisi olla hyvä, sillä lähteet katoavat. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.22 (EET)

Tällainen vaatimus oli Tarkistettavuus-käytännössä aikaisemmin: "Jos ei-suomenkielinen lähde käännetään suomeksi lainaustarkoituksessa, pitää alkuperäiskielinen lainaus olla myös mukana tarkkuuden säilyttämiseksi." Lause poistettiin tammikuussa 2019 mielipidetiedustelun perusteella, koska sitä ei juurikaan noudatettu. --TuomoS (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.31 (EET)

Se on kyllä huono peruste, jos ohje poistetaan sen takia, ettei sitä noudateta.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.32 (EET)

Mun mielestä voisi palauttaa tämän ohjeeseen. Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.42 (EET)

Kyllä sen voisi palauttaa. Se juuri varmistaisi Wikipediassa tärkeää tarkistettavuutta ja itseäänkorjaavuutta. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 15.15 (EET)

Sekin on huono tilanne, jos ohje on lähes kaikkien käyttäjien mielestä niin huono, ettei sitä haluta noudattaa. --TuomoS (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 15.48 (EET)

Sama tapa on tieteellisessä kirjoittamisessa ja myös esim. esseekirjallisuudessa. Voi siis sanoa että se on hyvä Wikipedian ulkopuolisessa julkaisemisessakin käytetty tapa. Wikipediassakin käsitys tarkistettavuuden tarpeellisuudesta vaikuttaa koko ajan vahvistuvan.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 15.58 (EET)

Vieraskielisiä sitaatteja ei pitäisi lisätä artikkeleihin paitsi erityisistä syistä, ja silloinkin niiden pitäisi olla lyhyitä. Lähinnä jokin kielinäyte voisi olla alkukielellä, mutta jos sitaatin tarkoitus on esittää jokin ajatus, sen pitäisi olla suomeksi. Ylipitkät ja etenkin vieraskieliset sitaatit kannattaisi poistaa, ei lukija niitä ala kahlaamaan läpi kuitenkaan. Sitaatin olisi paras olla suomeksi käännetty jo lähteessä. Jos ehdoton tarkkuus on sitaatin kohdalla tärkeää, alkukielinen muoto voisi tarpeen mukaan olla viitteen selite-osassa. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.35 (EET)

Kyse ei ole pelkästään ehdottomasta tarkkuudesta vaan väärin ymmärtämisestä. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Käyttäjien tosiaan tulisi ymmärtää, että ylipäätään rupeavat kääntämään vain jos tietävät että osaavat kääntää jonkun nimenomaisen tekstuin, olipa se pitkä tai lyhyt. Ei siis niin, että käännetään sanakirjan kanssa ymmärtämättä koko tekstistä yhtään mitään, ja ollaan onnessaan tyytyväoisiä lopputulokseen, joka kuitenkin on täysin käsittämätön. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.46 (EET)

Niinpä, mutta käännöksiä tehdään ja lähteitä käytetään jopa olemattomalla kielitaidolla käännöskoneiden avulla ymmärtämättä että siinä on mitään ongelmaa. Jotkut ehkä muistavat äskeisen tapauksen. --Abc10 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.57 (EET)

Juuri luin jotain tieteellisrä artikkelia, niin nissä usein tehdään niin että sitaatti on tekstissä alkukielellä ja alaviitteessä saattaa olla muuten käytetyllä kielellä tekijän oma suomennos. Sitaatti kai on tarpeellinen harvoin (nytkin voisi olla linkki), ja toinen tapa on kertoa omin sanoin ja laittaa sitaatti alaviitteeseen,. Sitaatin ollessa muunkieelinen, alaviitteessä voisi silloin olla sekä sitaatti että mahd. oma suomennos. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.41 (EET)

Mutta niin kuin Savirkin sanoi, niin sitaatteja tarvitaan harvoin. Joskus sitaatti voi olla paikallaan alaviitteessä kun halutaan täsmällisesti toistaa, miten jokin nimenomainen kohta lähteessä on ollut. Tekstissäkin joskus, mutta tosiaan varsin harvoin.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 10.48 (EET)

Voisiko siis seuloja pudottaa sitaattimerkinnät pois jos käännös on epävarman oloinen? --Kospo75 (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.25 (EET)

Ensisijaista ehkä on harkita, onko sitaatti lainkaan tarpeen, ja toisaalta vaikka olisikin, niin voiko sitaattia käyttää käännöksellä, jossa on esim. selviä virhéitä tai käännös on huonoa kieltä. Sinäälään tarpeellisenkin sitaatin kohdalla voi silloin olla vaihtoehtona joko poistaa käännös, varustaa kohta korjausmallineella tai kääntää itse paremmin jos osaa. Kuitenkin sanoisin että omia käännöksiä lienee suositeltavaa pyrkiä välttämään. Tietysti on klassisia sitaatteja, kuten J. F. Kennedyn "Ich bin ein Berliner" jne.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.31 (EET)

Sitaatteihin ei kannata suhtautua liian puhdasoppisesti. Maailma on täynnä rikkinäisen puhelimen sitaatteja, jotka todellisuudessa ovat sitaatteja sitaatista, jotka siteeraavat sitaattia jne. Usein sitaatti on laitettu sellaisen henkilön suuhun, joka kyseistä sitaattia ei ole koskaan suustaan päästänyt. Siksi alkuperäiskielinen ei välttämättä lainkaan ole alkuperäinen eikä sen luotettavampi kuin siitä tehty käännös. --Gronroos (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 11.36 (EET)

Joka tapauksessa wikipedia vie puhelimen rikkinäisyyden aivan nextille levelille. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 12.32 (EET)

Kyse ei tässä keskustelussa ole sitaattisivujen "sitaateista" vaan lähdetekstin siteeraamisesta käännöksenä niin että käännös toivon mukaan vastaa alkuperäistä, mutta sen vahvistukseksi liitetään alkuperäinen teksti lähteestä siltä varalta, että sivusta katoaa (kuten kaikki katoaa), niin että kuka tahansa voi tarkistaa, onko käännöksessä järkeä. --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.23 (EET)

Oikeastaan asian konkretisoimiseksi voisi linkittää tuon sitaatin. --Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.36 (EET)

Kuuluuko Artikkelin nimi olla alkuperäinen vai seurata tapahtuman nimeä

Team Rynkeby hyväntekeväisyystapahtumasta on tehty sivu Wikipediaan ja tapahtuma on jo vuosia sitten muuttanut nimensä Team Rynkeby - God Morgon. Muutin artikkelin nimen uutta vastaavaksi, mutta joku siirsi sen takasin, eikä laittanut kommenttiin miksi. Siksi ajattelinkin kysyä onko Wikipedian käytäntö että artikkelit pysyvät siinä alkuperäisessä nimessä vai eivätkö seuraa tapahtuman nimeä vai missä olen ymmärtänyt asian väärin?

//John Locke (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 21.28 (EET)

Onkohan tässä kyse siitä, että monet tapahtumat ja urheiluareenat (tai jopa sarjat) myyvät nimensä sponsorille. Jos sopimus on kovin lyhytaikainen niin artikkelin nimeä saisi alvariinsa vaihtaa (samalla on vaihdettava linkit artikkeliin viittaavilla sivuilla). Ja Wikipediahan ei saa omaa siivuaan sponsorirahoista :-). --Kospo75 (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 21.52 (EET)

Sekalaista-kahvihuoneessa käydään paraikaa läpi eri lajien stadionien sponsorinimiä. Sieltä voi aistia, että artikkelinimiä ei herkästi (enää) haluta muuttaa sillä vauhdilla, jolla stadionit nimiään sponsorirahojen perässä muuttavat. Team Rynkebynkin kohdalla voi miettiä, mitä nimeä siitä julkisuudessa käytetään (muissa kuin tapahtuman omissa tiedotteissa): onko käytössä lyhyempi (ja tässä tapauksessa vanhempi) nimi vai pidempi. Yleisesti ottaen artikkelin alkuperäinen nimi ei ole lukkoon lyöty vaan sitä voi muuttaa, mutta jos uuden nimen taustalla on vain uusi sponsori ja vanhaa nimeä käytetään edelleen julkisuudessa, ei artikkelinimen muuttamiseen ole syytä. --Lax (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Käytetään tosiaan ennemmin "oikeata nimeä" eikä usein vaihtuvaa sponsorinimeä. Lisäksi ainakin alkujaan artikkeli on kirjoitettu nimenomaan kansainvälisestä Team Rynkeby -joukkueesta eikä sen suomalaisesta versiosta. Se vaikuttaisi olevan edelleen Team Rynkeby. --PtG (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 09.56 (EET)

elokuvien yhtiöluokitus

Luokka:Warner Brosin elokuvat herätti kysymään luokan tarpeellisuudesta. Onko Wikipediassa myös levy-yhtiöiden ja kirjankustantajien tuotokset luokiteltu (tai hyväksytäänkö tulevaisuudessa jos ei vielä) samalla tavalla? Kaupallisuus jyrää kyllä tässä aatteen ja sisällön. --Abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 09.55 (EET)

Koska noita on ihan äskettäin tehnyt paljon yksi wikipedisti, olisi ollut asiallista vinkata tästä keskustelunavauksesta häntäkin (kuten nyt sinun puolestasi teinkin). Itse kysymykseen totean, että pärjäisimme aivan hyvin ilman noita luokkia, vaikka aatteen julistaminen ei aina olekaan yhtään sen kauniimpaa kuin kaupallisuuden. --Lax (keskustelu) 18. joulukuuta 2021 kello 11.01 (EET)

Rickrick93 (keskustelu · muokkaukset) on estetty viidessä Wikipediassa pysyvästi vuonna 2020. Syy: ”Kuingiza upuuzi/ujinga sioeleweka kwenye makala: Anaunda makala yenye makosa ya lugha, hajibu maelekeo ya kutumia vyanzo; namzuia hadi anaanza kuwasiliana”. ---raid5 18. joulukuuta 2021 kello 22.15 (EET)

Estin käyttäjän päiväksi että huomaisi tulla neuvottelemaan luokituksista. --Linkkerpar™ 19. joulukuuta 2021 kello 03.41 (EET)

Turhaa, sillä käyttäjä ei taida osata suomea eikä aivan välttämättä englantiakaan. Vyörykkä (keskustelu) 19. joulukuuta 2021 kello 19.32 (EET)

Mutta voihan joku meistä osata swahilia. En minäkään. --Höyhens (keskustelu) 19. joulukuuta 2021 kello 22.46 (EET)

Finna lähteenä

Olen jonkun verran käyttänyt Finnaa lähteenä Wikipediassa, mutta nyt törmäsin tilanteessa, jossa etsin Hannu Brelon elinaikoja, että Finna oli käyttänyt lähteenään Geni.com:ia, jonka olin juuri mielessäni hylännyt sopimattomana lähteenä Wikipedian aiempiin keskusteluihin perustuen. Voiko Finnan kuitenkin laittaa lähteeksi, koska kansalliskirjaston työntekijä on hyväksynyt geni.com:in lähteeksi, vaikkei geni.com meillä suoraan käykään? Jos ei voi, niin voiko Finnaa käyttää lainkaan lähteenä?--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.28 (EET)

Mun mielestäni voi, mutta kannattaa huomioida, että Finna kokoaa museoiden ja arkistojen julkaisemia tietoja yhteen paikkaan. Siellä ei siis ole ketään kansalliskirjaston työntekijää joka hyväksyy tietoja vaan ne tiedot ovat niitä mitä kukin taho on Finnalle ilmoittanut. Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.50 (EET)

Ok. Eli tässä tilanteessa ei voi, mutta silloin kun Finna käyttää luotettavampia lähteitä niin voi.--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.55 (EET)

Elonet mainitsee joskus Imdb:n lähteeksi muiden ohella. ---raid5 14. tammikuuta 2022 kello 22.14 (EET)

Ratkaisevaa kai on se, minkä tietojen lähteenä finnaa voi käyttää. Finnassahan on hyvin monenlaista tietoa. Henkilöiden elinaikatiedoille se luultavasti ei ole paras mahdollinen lähde. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 22.20 (EET) Kommenttia lyhennetty. --Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 09.59 (EET)

Esimerkiksi Elonet on parhaimpia kuratoituja lähteitä suomalaiselle av-aineistolle mitä on. Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 23.59 (EET)

Eli suuntaa antavana tuon voisi laittaa lähteeksi Wikipediaankin?--MAQuire (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 00.08 (EET)

En kyseenalaista Elonetin tai Finnan soveltuvuutta lähteeksi. ---raid5 15. tammikuuta 2022 kello 00.46 (EET)

Kunhan niitä ei usko sokeasti eli jyrää uskottavampia tietoja. Finnankin kohdalta tuosta on ollut valitettavia esimerkkejä. --Lax (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 08.29 (EET)

Vanhan nimen käyttö artikkelissa

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Vanhan nimenkäyttö artikkelissa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.17 (EET)

Suomenkielisen Wikipedian nykykäytäntönä (wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä) nimien suhteen on, että

Henkilöartikkeleissa voidaan kertoa henkilön koko nimi ja syntymäaika, mikäli tiedolle on luotettava lähde ... Asiallisesti lähteistettyä ja olennaista aineistoa ei pidä poistaa pelkästään siksi, että artikkelin kohde niin haluaa. ....

Transsukupuolisten kohdalla kuitenkin

• Se, että artikkelissa on kahta eri sukupuolta edustavat nimet ilmaisee sen, että sukupuoli on muuttunut ja käytännössä kertoo henkiön olevan transsukupuolinen.
• sukupuoli ja seksuaalisuus on lähtökohtiasesti yksityisasia ja perusoikeuksia. Asiasta kertominen pitäisi olla henkilön itsensä päätettävissä
• näistä kertominen vaikuttaa IRL siihen miten ympärillä olevat ihmiset henkilöön suhtautuvat tai esimerkiksi siihen miten hän pystyy vaikkapa matkustamaan tai tehdä yhteistyötä ulkomailla asuvien ihmisten kanssa (esim Venäjällä).
• Jos puhutaan jossain muualla kuin Suomessa olevista henkilöistä, niin siellä ei välttämättä ole turvallista kuulua seksuaalivähemmistöihin tai se on laitonta

Eli kyse on aika lailla siitä, että miten paljon haittaa nimen kertominen mahdollisesti tuo henkilöille suhteessa kuinka tärkeänä pidetään nimien kertomista artikkelin aiheen tietojen käsittelyn kannalta. Tätä arviointia ei voi tehdä pelkästään sen perusteella, että kerrotaan nimi kaikkien kohdalla samoin, koska haitat eivät ole mitenkään yhteismitallisia. Lähtisin itse kuitenkin siitä, että yksityishenkilöiden kohdalla ei seksuaalivähemmistöön kuulumista voida mitenkään automaattisesti paljastaa varsinkaan jos henkilö on sanonut ettei asiaa pitäisi kertoa. Vastaavia ongelmia on myös muillakin kuin transsukupuolisilla. Esimerkiksi henkilö voi kuulua vaikka sellaiseen ammattiin, sukuun tai uskontokuntaan jota vainotaan ja käyttää salanimeä peittääkseen tämän. Wikipedian ei ole mielekästä paljastaa henkilöiden identiteettiä näissäkään tapauksissa vaikka tiedot pystyttäisiinkin lähteistämään.

Tässä on muutamia vastaantulleita mielenkiintoisia linkkejä asiaan liittyen

• NBCNews, Chase Strangio, 14.5.2020, A transgender person's deadname is nobody's business. Not even a reporter's. (ACLU:n Strangio kertoo oman mielipiteensä, kaikista artikkelissa mainituista henkilöistä on muuten wikipedia artikkelit jossain wikissä)
• Nature, 22.7.2020, Theresa Jean Tanenbaum, Publishers: let transgender scholars correct their names (Tanenbaum kertoo miksi yrittää saada nimensä korjatuksi tietokantoihin)
• CNN, 1.6.2021, Rachel Metz, Kerry Flynn, 'It's just human dignity.' Trans writers and journalists struggle to get old bylines corrected (Miten Tanenbaumin nimen muuttaminen edennyt, US toimittajat haluaisi saada nimensä myös muuteksi)

Joka tapauksessa en usko, että saadaan tähän mitään nopeaa ratkaisua, mutta aloitan keskustelun asiasta jotta saadaan ajatuksia muotoiltua. Muutenkin luulen, että Deadname artikkelin sisältö on se johon saadaan ensimmäiseksi koottua sisältöä. -- Zache (keskustelu) 6. tammikuuta 2022 kello 23.42 (EET)

Jatkan vielä pohdintaa sen verran, että ilmeiset ongelmat nimien muuttamisessa tulee siinä, että miten saadaan arkistojen eheys varmistettua. Esimerkiksi edellämainittujen linkkien esimerkeissä, niin artikkeleiden metatietoihin varmaan saadaan suhteellisen helposti päivitettyä tekijätietoja. Osassa tapauksista myös PDF-tiedostoihin myös, mutta tämä menee käsityöksi. Artikkeleihin kuitenkin viitataan myös ulkopuolisista dokumenteista jolloin tekijätietojen muuttaminen rikkoo viitteitä (miten pahasti riippuu siitä mitä muutetaan). Toinen vastaava ongelma on digitaaliset allekirjoitukset ja versionhallinnat jotka on nimenomaan suunniteltu siihen, että sisältöä pystyy muuttamaan ainoastaan siten, että siitä jää merkintä. Artikkeleiden sisällössä on toki vastaavia ongelmia, mutta vastaantullut keskustelu on nimenomaan keskittynyt historiallisten aineistojen tekijätietoihin JA uudessa aineistoissa käytettyihin nimiin ja termeihin. Ei niinkään historiallisten aineistojen sisällön nimiin tai termeihin. --Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 08.49 (EET)

Puheena olevissa henkilöartikkeleissa kiista ei keskustelusivujen ja muokkausten perusteella tosiasiallisesti näytä koskevan sitä, että henkilöiden seksuaali- tai tässä tapauksessa sukupuoli-identiteetti käy artikkelista ilmi, vaan vaatimuksena näyttää yleensä olevan aiemman nimen poistaminen siitä riippumatta. Historiallisten dokumenttien revisiointi on menettelynä nykymaailmassa niin raju vaatimus, että perusteen ja perustelun tulisi olla sama. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 13.13 (EET)

Ihan hyvä huomio tuo, että aiemman nimen poistovaatimukset eivät ole sidottuja tietoon sukupuolivähemmistöön kuulumisesta ja, että minulla on ajatusvirhe siinä. Kirjoitin tekstin siltä näkökannalta, että mitkä ovat sellaisia tilanteita joissa fiwikin pitäisi ainakin reagoida niin se painottui aika lailla siihen kategoriaan jossa molemmat haluttaisiin pois. Itse muuten ehkä käyttäisin esimerkkiartikkeleita jotain mikä on hiukan etäämpänä esim en:Chase Strangio, en:Lorena Borjas ja en:Aimee Stephens jotka oli tuossa ACLU:n artikkelissa mainittuja. Näissä kaikissa kolmessa artikkelissa selviää myös, että henkilöt ovat transsukupuolisia, mutta niissä ei ole syntymänimiä mainittuna. Tuossa ACLU:nkin artikkelissa oli esitettynä tuo ajatus, että lehtiartikkeleissa nimet mainitaan, koska se on vakiintunut tapa eikä siksi, että se toisi mitään oleellista tietoa artikkeliin. Toisissa vastaavissa jutuissa on kommentoitu myös sitä, että syntymänimien perusteeksi kerrotaan se, että sisältö olisi mahdollisimman tarkkaa, mutta samalla artikkeleissa voi muuten olla isojakin puutteita tai virheitä muuten jolloin se on vain laiskaa uutisointia. Periaatteessa sama pätee Wikipediaankin, me halutaan lisätä nimet, koska tällöin tieto on yhtenäisessä muodossa, mutta samalla artikkelista voi puuttua paljon oleellisempiakin asioita. Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 00.52 (EET)

Yksi case esimerkki lisää: Hollantilainen youtubettaja ja meikkitaiteilija Nikkie de Jager. Hän on toiminut ainakin 14-vuotiaasta lähtien jolloin hän aloitti tubettajana ja nykyään hän on 27-vuotias ja menestyvä taiteilija ja on toiminut koko ajan tuolla nimellä. Nimi on käsittääkseni nykyään myös henkilön virallinen nimi. Vuoden 2020 alussa hän kertoi olevansa transsukupuolinen ja, että kertoi asiasta nimenomaan silloin, koska häntä oltiin yritetty kiristää sillä, että asia uhattiin kertoa medialle. Asia uutisoitiin laajasti ja ainakin jotkut uutismediat kertoivat tuolloin hänen syntymänimensä. Wikipedian kannalta, niin kysymys on, että pitäisikö tässä tapauksessa artikkelissa kertoa syntymänimi jos se pystytään lähteistämään? Entä mitä lisäarvoa syntymänimi tuo artikkelin sisältöön tilanteessa jossa henkilö ei ole sitä missään julkisessa tilanteessa tai aikuisiällä muutenkaan käyttänyt. Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 15.17 (EET)

Tässä myös pari henkilöä lisää joille syntymänimi on tuonut päänvaivaa nimenvaihdon jälkeen: Ricardo Klement, Emilio Meier ja Wolfgang Gerhard. --Velivieras (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 15.31 (EET)

Jos miettii Wikipedian kannalta, niin Etelä-Amerikkaan paenneiden natsien henkilöllisyydet aliaksineen ovat ns. hyvin laajaasti luotettavissa lähteissä käsiteltyjä ja henkilöt ovat alkuperäisillä nimillään tunnettuja. Vähän kuin Valjakkalan kohdallakaan, niin ei varmaan tässäkään tapauksessa pohdita sitä pitäisikö peitenimi mainita. Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 17.06 (EET)

Valitun keskusteluotsikon alle taitaa kuulua myös sellaisia nimenvaihtajia kuin Juha Valjakkala. Voi olla, että nimenvaihtaja kokee, että vanhan nimen käyttämisestä on hänelle haittaa, joten tuleeko silloin julkinen henkilöhistoria piilottaa julkisuudesta? --Jmk (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 14.42 (EET)

Aloituksessa puhutaan transsukupuolisuuden takia nimensä muuttaneista. Siltä kannalta "vanha nimi" on epätarkka otsikko. Aloituksen tekstisä määrittely on mielestäni selkeä ja ei siihen sisälly esim. tapausta Valjakkala. --Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 15.04 (EET)

Valjakkala on toki ehtinyt tehdä paljon, mutta sukupuoltaan hän ei ole vielä tiettävästi vaihtanut. Hämärästi muistelen, että joskus takavuosikymmeninä hänen uutisoitiin vaihtaneen nimeään puolenkymmentä kertaa. -- Htm (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 15.48 (EET)

Näin mä näkisin. Eli vaikka transsukupuoliset on käytännössä yksi ääritapaus ja siksi aika selkeä, niin en mä näe että on mieltä luoda käytäntöjä jotka koskisi vain yksittäisiä tiettyjä ryhmiä vaan meillä pitäisi olla yleisemmällä tasolla toimintatavat. Eli vaikka Valjakkalan kohdalla yhtenä Suomen tunnetuimmista rikollisista tuskin ollaan poistamassa nimiä, niin voi olla ihan hyvin muita rikollisia joiden kohdalla ei ole perusteltua päivittää artikkeliin tuoreinta nimeä vaikka se jostain pystyttäisiinkin lähteistämään. Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 17.17 (EET)

En näe miksi Wikipedian nimikäytännön tulisi transsukupuolisten kohdalla olla jokin muu, kuin se on niissä valtaosassa tapauksia missä henkilö on muuttanut nimensä esimerkiksi uskonnosta, etnisestä ryhmästä tai kulttuurista johtuen. Todettakoon, että näissä tapauksissa nimeen voi liittyä myös todellinen väkivallan uhka, yhteiskunnallinen syrjäytyminen tai muu haitta. Ei transaktivisten käsitys väkivallasta.

Sukupuoli ei myöskään ole yksityisasia lukemattomissa eri yhteyksissä. Seksuaalisuuskysymyksiä Wikipedian henkilöartikkeleissa taas ei ainakaan kovin yleisesti käsitellä. Matkusteluargumentti Wikipedian nimikäytännön pohjana taas on perin outo. Ulkomailla on harvoin kovin tarkkaa tuntemusta Suomen nimikäytännöistä tai suomenkielisestä Wikipediasta. Lisäksi olisi ehkä paikallaan myös huomioida, että kaikki transsukupuoliset eivät koe vanhaa sukupuoltaan ja nimeään ongelmana. --Velivieras (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 15.25 (EET)

Juridinen sukupuoli; onko henkilö nainen tai mies, on julkinen tieto. Sukupuolivähemmistöön kuuluminen on sen sijaan yksityisyyden piiriin kuuluva asia. Nimiparista jossa sukupuoli vaihtuu pystyy suoraan päättelemään kukupuolivähemmistöön kuulumisen. Eli tämä on se ero tuossa. Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2022 kello 23.53 (EET)

No siis Wikipediahan perustuu julkisiin lähteisiin, joten jos ja kun Wikipediassa kerrotaan eri nimiä, joilla henkilö tunnetaan tai on tunnettu julkisesti, niin ei Wikipedia silloin paljasta mitään uutta eikä yksityisasiaa, vaan kertoo jo ennestään tunnettuja julkisia tietoja. Sikäli ajatus, että Wikipediaa pitäisi tässä asiassa sensuroida, Wikipedian normaalien toimitusperiaatteiden vastaisesti, on aika kummallinen ja jopa surullinen. Sensuurin puolesta esitetyt argumentit eivät oikein pidä vettä. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 17.55 (EET)

Miten tähän suhtautuu Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä? --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.03 (EET)

Varmaan siten, että artikkelisisällön tulisi perustua luotettaviin sekundaarilähteisiin, esimerkiksi jos henkilöstä kerrotaan niissä nimillä A. A. ja B. B. niin voidaan kertoa nämä nimet, mutta ei kaiveta väestörekisteristä vanhaa nimeä C. C. jota ei ole julkisissa sekundaarilähteissä. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.14 (EET)

Niin no toimitusperiaatteita sisällölle yksityisyydensuojaan liittyen.(Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä) Esim:

• ... Mikäli luotettavat lähteet mainitsevat henkilön vain yhden tapahtuman yhteydessä ja kyseinen henkilö on muuten suhteellisen tuntematon, Wikipediassa ei tulisi olla hänestä artikkelia. Tällöin on parempi lisätä olennaiset tiedot toiseen artikkeliin ja jättää henkilön nimestä uudelleenohjaus sinne. Jos henkilön nimeä ei ole julkistettu laajalti eikä nimi ole aiheen kannalta olennainen, on yleensä parempi olla mainitsematta nimeä lainkaan. Erityisesti tämä koskee henkilöartikkelin kohteen perheenjäseniä, asiaan vain löyhästi liittyviä ja suhteellisen tuntemattomia henkilöitä sekä rikosten uhreja.
• ... Yhteystietoja kuten postiosoitteita, sähköpostiosoitteita tai puhelinnumeroita ei tule kertoa .
• ... Mikäli artikkelin aiheena oleva henkilö pyytää Wikipediaa poistamaan syntymäaikansa, on kuitenkin suositeltavaa jättää artikkeliin pelkkä syntymävuosi.

Se mistä tässä keskustellaan on saman tyyppistä toimituksellista valintaa. -- Zache (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.12 (EET)

Niin no kysymys ei kai ole yksityisten, ei-julkisen tietojen kuten postiosoitteiden, puhelinnumeroiden jne. kertomisesta vaan julkisten tietojen kertomisesta, jo ihan normaalien Wikipedian lähdevaatimustenkin nojalla. --Jmk (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 18.16 (EET)

Se mikä viimekädessä rajaa sitä mistä voidaan kertoa on rikoslain kohta yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen joka toimii yksityisyydensuojan rajana median kohdalla. Yksilöllä on oikeus halutessaan pitää omana tietonaan asiat, jotka kuuluvat mm…[1]

• perhe-elämään
• ihmisuhteisiin
• vapaa-ajan käyttöön tai terveyteen.

Edelleen myös julkisesta lähteestä voi oleva tieto voi kuulua yksityisyyden piiriin. Tässä oleellista on se, että onko asian käsittelyllä yleistä merkitystä, henkilön suostumus ja aiheuttaako tiedon, vihjauksen tai kuvan esittäminen on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Jos vastaus tässä on, että asialla ei ole yleistä merkitystä, sille ei ole suostumusta ja asian esittäminen on omiaan aihettamaan vahinkoa, niin aika lailla varmasti voidaan sanoa ettei sitä pitäisi artikkeliin pistää. -- Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.26 (EET)

Otithan huomioon, että "Toimittajanrikoslaki.fi -sivusto perustuu 9.3.2012 voimassa olevaan lainsäädäntöön. Toimittajanrikoslaki.fi -sivustoa ei päivitetä lakien ja asetusten muuttuessa". Tällä on sikäli merkitystä, että rikoslain nykyiset yksityisyyttä loukkaavaa tiedon levittämistä koskevat säädökset on korvattu uusilla joulukuussa 2013, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hallituksen esitystä lainaten on painottanut enemmän sananvapautta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 22.30 (EET)

Luin HE 19/2013:sta mm. yksityiskohtaiset perustelut läpi (s. 37 - 45 pääosin + muutokset, muilta osin pelkästään silmäilin) ja Viihdejulkkiksen yksityiselämän suoja (pro gradu 2016). Selailin muitekin esim tietosuojalain GDPR:ään liittyen, mutta nuo kaksi ovat varmaan hyödyllisimmät. -- Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 23.23 (EET)

@Matthäus Gehägeberg selvennetään vielä, että tosiaan tässä on oleellista merkitystä sillä onko henkilö yksityishenkilö, julkisuudenhenkilö vai vallankäyttäjä sekä myös sillä miten henkilö on itse toimii. Vallankäyttäjien yksityisyydensuoja on pienempi kuin yksityishenkilöilla. Vastaavasti myös jos julkisuudenhenkilö avaa omaa elämäänsä julki niin saman tyyppisiä asioita on mahdollista kertoa ilman hänen lupaansa myös. Eli jos esimerkiksi viihdejulkkis kertoo seurustelusuhteistaan mediassa, niin media voi kertoa niistä myös ilman hänen lupaansa eli ei ole mahdollista, että julkkis valikoi ne asiat joista saa kertoa ja mistä ei. Vuoden 2013 lakimuutos vahvisti tätä puolta. Yksityishenkilöiden osalta (= sellaisten henkilöiden jotka eivät ole jakaneet yksityiselmäänsä julkisuuteen) ei minusta tullut muutosta. Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 10.10 (EET)

Just. Eli viitatun ohjeen, jota siis ei enää päivitetä, laatimisen jälkeen lainsäädäntö on Suomessa muuttunut, joten ohjetta ei kannattaisi enää käyttää. Muutos johtui siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli antanut useita ratkaisuja, joissa se oli katsonut, että Suomessa annetut tuomiot, vaikka suojelivatkin henkilöiden yksityisyyttä, loukkasivat samalla sananvapautta. Muutoksessa jälkimmäinen korostui. Someinfluenssereina tai vastaavina julkisuutta hakevien kannattaa ottaa huomioon, että he yksityisyyttään taloudellisista syistä tai poliittisten päämääriensä edistämiseksi jakavina ja myyvinä asettavat itsensä asemaan, jossa kertomalla omista asioistaan samalla rajoittavat mahdollisuuttaan estää myös muiden samantyyppisten asioiden julkaisemisen. Hankalaa on kyllä myös ns. suostumuksen peruuttaminen, jos on jo itse kertonut saman asian tiedotusvälineelle. Ja osittain ohi puheena olevan asian jossain määrin wikipediassa voisi yrittää suojella ihmisiä itseltään eli välttää tekemästä henkilöartikkeleita mikrojulkkiksista. Se on kyllä todella vaikeaa, koska heillä ja heidän taustahenkilöillään on asiassa sillä hetkellä päinvastainen intressi ja he osaavat yleensä vedota jo saamaansa omasta mielestään huomattavan laajaan julkisuuteen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 11.00 (EET)

Laki siis muuttui seuraavasti:

8 § Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1. joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2. muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

8 a § Törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Jos yksityiselämää loukkaavassa tiedon levittämisessä aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

EIT:n takia siirrettiin kahden vuoden maksimirangaistus selkeästi erilliseksi törkeäksi muodoksi, pois normaalimuotoisesta rikoksesta. Lisäksi tuli uutena tuo kolmas momentti. Kuitenkaan yksityishenkilöt harvoin tekee mitään sellaista joka menee "yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisun" alle, niin valtaosassa tapauksista kyse on yhä tuosta ykkösmomentti joka ei muuttunut. Periaatteessa jos olet someinfluenseri joka pyrkii nimenomaisesti vaikuttamaan nimien näkymiseen ja olet ollut julkisuudessa aikaisemmalla nimellä, niin voi mennä. Sitten taas esimerkiksi Nikkie de Jager joka on monta kertaa suurempi julkkis ei menisi nimenomaan siksi, että hän ei ole ollut esillä vanhalla nimellään ja vanha nimi ei ole mitenkään oleellinen sen kannalta mitä hän tekee. --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 11.47 (EET)korjattu pykälä -> momentti --Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 13.02 (EET)

Ne ovat momentteja. "Yleiseltä kannalta merkittävä" viittaa tässä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jonka kehittymistä kansallisten tuomioistuinten pitäisi osata seurata ja sitten punnita suhteessa sananvapauteen. Onhan se aika iso muutos. Yleiseltä kannalta merkittävä ei ole sama kuin yhteiskunnallisesti merkittävä. Toki se, että henkilö itse kertoo omia asioitaan julkisuuteen, vaikutti asiaan jo ennen lakimuutosta. Oma toiminta saattaa poistaa mainitun oikeudettomuuden, joka on eri kuin suostumuksen puute, tai vaatimuksen, että kyseessä olisi "...siten, että teko on omiaan aiheuttamaan..." .EIT:n linjaukset perusoikeusherkässä asiassa, kuten sananvapaus on, vaikuttavat myös sanamuodoltaan muuttumattomien säädösten tulkintaan, mistä syystä perusteluna käytetyt lähteet eivät saisi olla kovin vanhoja.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 12.58 (EET)

Toki näin. Huomauttaisin samalla ettette tarjoa mitään lähteitä näkemyksienne tueksi :) Zache (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 13.32 (EET)

Nevalaisen gradussa oli EIT:n kriteereistä, alla onelinereina ne, gradussa pidemmin: (Viihdejulkkiksen yksityiselämän suoja, s. 61 - 76.)

• EIT jäsensi von Hannover no 2- ja Axel Springer AG, (2)–tapauksissa kriteerit sananvapauden ja yksityiselämän suojan väliseen punnintaan, ... Punnitessaan sananvapautta ja yksityiselämän suojaa EIT poimii kriteereistä ne, jotka ovat kyseisessä konkreettisessa soveltamistilanteessa relevantteja. Esimerkiksi valokuvaamisen olosuhteita tai tuomitun seuraamuksen ankaruutta ei tietenkään ole tarpeen pohtia, jos jutussa ei ole ollut valokuvia tai seuraamusta ei ole tuomittu.

Kriteerit

1. Onko jutulla tai kuvilla edistetty yleisen mielenkiinnon alaan kohdistuvaa keskustelua?
   • Onko kysr yleisesti kiinnostavasta asiasta vai isensaatiohakuisesta yksityiselämän paljastuksesta, jolla ei ole yleistä merkitystä.
2. Henkilön rooli ja tehtävät ja artikkelin aihe/valokuva
   • yksityishenkilöt tulee erottaa niistä, jotka toimivat julkisessa yhteydessä kuten poliittiset hahmot tai julkisuuden henkilöt
3. Henkilön aiempi käyttäytyminen
   • esim: Jos henkilö on esimerkiksi omaelämäkerrassaan tai haastatteluissa kertonut yksityiskohtia yksityiselämästään, tämä vähentää hänen yksityiselämänsä suojan tarvetta näiltä osin
4. Tietojen hankkimistapa ja todenmukaisuus ja/tai olosuhteet, joissa valokuvat on otettu
   • onko tiedoissa esitetty oikeat tosiseikat. , oliko henkilö suostunut kuvaamiseensa ja kuvien julkaisuun vai oliko kuvat otettu salaa
5. Julkaisun sisältö, muoto ja seuraukset
   • millä tavoin valokuva tai artikkeli julkaistiin ja miten henkilö esitettiin valokuvalla tai artikkelilla. Arvioinnissa tulee huomioida levikki sekä oliko lehti valtakunnallinen vai paikallinen ja mitkä olivat julkaisun seuraukset henkilölle ja miten ja kuinka vakavasti yksityiselämään oli tunkeuduttu.
6. Tuomitun seuraamuksen ankaruus
   • oikeuden antamat tuomiot

Täällä on muuten Guide on Article 8 of the European Convention on Human Rights jossa on esimerkkejä millaisia päätöksiä on tehty.

-- Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 00.44 (EET)

IMO:

• tämä ei ole kielenhuoltoa, vaan kuuluisi käytäntökahvihuoneeseen
• esitetyt ongelmat ovat hyvin spekulatiivisia ja sellaisessa tilanteessa, jossa ne ovat todellisia, niitä tuskin pystytään Wikipediaan lähteistämäänkään. Kääntäen, mikäli henkilölle seuraa näin vakavia ongelmia aiemman nimensä tietämisestä, hän on joka tapauksessa pulassa, jos se tieto jostain lähteestä löytyy. Toisaalta myös primäärilähteitä pitäisi välttää, eikä niitä alkuperäisiä nimiä pitäisi kaivaa mistään pöytäkirjoista tai vastaavista artikkeleista, vaan käyttää etupäässä riippumattomia sekundäärilähteitä.
• Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi, eivätkä henkilöartikkelit muutenkaan ole olemassa vain kohteensa henkilöbrändin rakentamista varten. Myöskään ”Asiallisesti lähteistettyä ja olennaista aineistoa ei pidä poistaa pelkästään siksi, että artikkelin kohde niin haluaa”, ja sama, jos haluaja on joku kohteen taustalla oleva eturyhmä.
• Sukupuoli ei kyllä varsinaisesti ole yksityisasia, sehän on läsnä oikeastaan jatkuvasti jollain lailla ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa silloin, kun se vuorovaikuts ei ole tarkoituksellisen anonyymiä. Aivan erityisesti se ei ole yksityisasia silloin, kun subjektiivisesta sukupuolikokemuksesta alkaa seurata jopa toisten todellisuuskäsityksen kanssa konfliktissa olevia käytös- ja sensuurivaatimuksia. Wikipedian kannalta siitä tulee ongelma viimeistään siinä vaiheessa, jos vaatimuksena ovat absurdit, orwellilaiset performanssit, jossa vaikkapa pitäisi esittää Caitlyn Jennerin olleen aina tunnettu tällä nimellä, vaikka kaikki osallistujat tietävät, ettei se ole totta. --Louhikärmes (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.10 (EET)

Siirretty yllä oleva keskustelu Kielenhuolto-kahvihuoneesta Käytännöt-kahvihuoneeseen tässä kohdassa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 14.19 (EET)

IMO kans (lihavoinnit kirjoittajan):

• Mitä tulee transsukupuolisten tapaukseen, niin deadnamen käyttäminen koetaan loukkaavaksi siitä syystä, koska henkilö on katsonut olleensa koko ikänsä toista kuin syntymässä määriteltyä sukupuolta, on myöhemmin käynyt läpi sukupuolen korjausprosessin, pyytänyt ja saanut sukupuolen vahvistamisen väestötietojärjestelmään, saanut uuden henkilötunnuksen ja mahdollisesti muuttanut nimensä vastaamaan vahvistettua sukupuoltaan. Voidaan kysellä, miksi Wikipedian artikkelissa on tarpeen hieroa henkilön nenää tietoon, joka suoraan viittaa sukupuoleen, johon hän ei koe kuuluvansa? Mitä tulee väestötietojärjestelmään, niin siitähän luovutetaan tietoja hakijoille muun muassa matrikkeliden, mielipidetiedustelujen ja markkinoinnin toteuttamiseksi massaluovutuksena. Luovutettaviin tietoihin voivat kuulua muun muassa etu- ja sukunimi, syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli ja osoite. Väestötietojärjestelmään sisätyvän tiedon transsukupuolisen henkilön sukupuolen vahvistamisesta, ennen vahvistamista olleesta henkilötunnuksesta ja mahdollisesta entisestä etunimestä luovutus on kuitenkin rajoitettu (laki 21.8.2009/661 40§). Kyseiset tiedot toki saa väestötietojärjestelmästä, mutta luovutusrajoitus päättyy vasta, kun henkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta tai viimeisestä järjestelmään tehdystä muutoksesta on kulunut 100 vuotta. Mainitsen tämän vain siksi, että koska mainittujen tietojen luovuksesta on erikseen säädetty, voinee näitä tietoja pitää erityisen henkilökohtaisina tietoina. Henkilön nykyinen, järjestelmään merkitty sukupuoli ei sitä ole.
• "Elossa olevia henkilöitä koskevien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lähteisiin. 'Lähteet kannattaa merkitä ohjeiden mukaan täsmällisesti tarkistamisen mahdollistamiseksi. Kiistanalaiset tai epäilyttävät lähteettömät tiedot tulee poistaa ja tarvittaessa häivyttää." (WP:AEH)
• "Kaikki yksityiskohdat eivät ole olennaisia artikkelin kokonaisuuden kannalta, vaikka niitä olisikin käsitelty luotettavissa lähteissä." (WP:AEH). Blingin tapauksessa pitäisi miettiä, mikä merkitys on hänen entisellä etunimellään, onko se Ville vai Kalle?
• "Kiistellyistä poistoista voidaan keskustella artikkelin keskustelusivulla, mutta pitkittyneitä julkisia keskusteluita eläviä henkilöitä koskevista arkaluonteisista aiheista pitää välttää. Tällaiset keskustelut voidaan piilottaa sopimuksesta." Tämä keskustelu vaikuttaa nyt pitkittyneeltä.
• Wikimedia Foundation on kirjoittanut julkilausuman, joka koskee artikkeleita elävistä henkilöistä, Resolution:Biographies of living people/fi. -- Htm (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 07.17 (EET)

.. pitkittyneitä julkisia keskusteluita eläviä henkilöitä koskevista arkaluonteisista aiheista pitää välttää. - Wikipedian muokkaajien pitää pystyä käydä keskustelua toimintaperiaatteistaan, linjauksistaan ja käytännöistään. Olen samaa mieltä, että ei ole mielekästä käydä keskustelua kenestäkään yksittäisestä henkilöstä ja olen ihan tarkoituksella pitänyt keskustelua yleisemmällä tasolla ja valinnut esimerkkihenkilöiksi valtamediasssa käsiteltyjä tapauksia (Jenner, de Jager) jotka ovat olleet jo julkisuudessa, ovat itse nostaneet nimilkäytännöt esille laajalevikkisessä mediassa (Tandebaum, Strangio) tai se onko heidän vanha nimensä kerrottu uutisoidessa heidän kuolemastaan on ollut jo esillä muualla( Borjas, Stephens ). -- Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 09.03 (EET)

Hyvistä aikeista huolimatta suomenkielisessä Wikipediassa on menossa pitkittynyt julkinen keskustelu elävää henkilöä käsittelevästä artikkelista. Tämä yleisluontoinen keskustelukin tässä on aika lailla keskittynyt transsukupuolisiin henkilöihin. Keskustelu on myös siirretty jo kahdesti, mutta ei siitä sen yleisluontoisempaa ole tullut. --Htm (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 23.35 (EET)

Tämä menee nyt jo tämän aiheen ohi, mutta jos vastaavanlaisia pitkittyneitä julkisia kreskusteluja käydäänb Wikipedian käyttäjistä, niin miten silloin tulisi menetellä? --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 08.07 (EET)

”Voidaan kysellä, miksi Wikipedian artikkelissa on tarpeen hieroa henkilön nenää tietoon, joka suoraan viittaa sukupuoleen, johon hän ei koe kuuluvansa?” Koska me emme (käsittääkseni) tee postmodernia, totuudenjälkeistä tietosanakirjaa, jossa todellisuus on sitä miltä se yksittäisestä henkilöstä tuntuu. Henkilöartikkeleita ei myöskään pääsääntöisesti kirjoiteta niille ihmisille, joista ne kertovat. Eikä mitään hieromalla hieroa tarvitsekaan, mutta sitä ei myöskään tule olla olla tekemättä vain sillä perusteella, että asia ei miellytä kohdetta itseään, jos se kumminkin on todistettavasti osa sitä minä ympäröivä maailma on tämän nähnyt. Väestötietojärjestelmän ja vastaavien kaivelu sitä varten, että etsimällä etsii entisiä nimiä, taasen on semmoista primäärilähteiden kaivelua ja omaa tutkimusta, mikä jo muutenkin on määritelty vältettäväksi, eli sitä ei pitäisi tehdä muutenkaan.

Onhan tämä kahvihuonekeskustelu pysynyt yleisellä tasolla, tai siis emmehän me voi keskustella jotain henkilöryhmää koskevista käytännöistä keskustelematta ko. henkilöryhmästä. --Louhikärmes (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 13.13 (EET)

@Louhikärmes Näin teknisenä huomiona liittyen nimien kirjoittamisesta johdantoon. Johdantoa käytetään artikkeleista luoduissa snipleteissä joten jos vanha nimi on siinä johdannossa, niin se tulee mukaan artikkeleista luotuihin snippletteihin joita käytetään Wikipedian ulkopuolella (mm. hakukoneiden hakutuloksissa ja wikimedian sisällä artikkelien tiivistelmät). Jotkut systeemit ovat sen verran fiksuja, että ne jättävät sulkeissa olevan tekstin pois, mutta pääsääntöisesti ne tulee mukaa. Tällöin siinä snippletissä lukee esimerkiksi Matti Meikäläinen (ent. Maija Meikäläinen, s 1.1.1980) on suomalainen ohjelmistosuunnittelia .....Voisin kuvitella, että jos henkilö noin pääpiirteissään haluaisi pitää identiteettinsä yhteneväisenä sen sukupuolensa kanssa niin se, että vanha nimi tulee vastaan satunnaisissa paikoissa koetaan ongelmalliseksi.

Toinen on, että vaikka henkilö ei olisi pitänyt transsukupuoltaan salassa niin, tästä huolimatta hän voi haluta valita ne tilanteet joissa transsukupuolisuus tulee esille. Esimerkiksi jos olet ohjelmistosuunnittelia, niin sillä ei pitäisi olla mitään väliä mitä sukupuolta edustat niin tätä sinällään ei pitäisi olla tarve tuoda esille esim. asiakkaille. Tämä liittyy myös siihen, että oletetaanko henkilöiden kohtaavaan syrjintää transsukupuolisuutensa takia. Vaikka yksilöiden tasolla on vaikea lähteillä vahvistaa sitä onko joku henkilö kohdannut syrjintää tai perustuuko tämä johonkin muuhun kuin siihen miltä yksittäisestä henkilöstä tuntuu, niin ihmisryhmän tasolla syrjintä pystytään lähteistämään siinä laajuudessa, että ei varmaankaan tarvitse epäillä etteikö sitä tapahtuisi ja olisi asia jonka transsukupuoliset joutuu elämässään huomioimaan. (esim) -- Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 10.51 (EET)

Tämä vanhan nimen esiintyminen snipleteissä ja hakutuloksissa on sellainen, joka tulisi ottaa huomioon. Sukupuolensa vahvistanut henkilö on saattanut tuoda esille sen, että hänen sukupuolensa on korjattu, mutta ei välttämättä halua julistaa sitä kaikissa mahdollisissa paikoissa ja käänteissä ympäri maailmaa. Ei varsinkaan yhteyksissä ja tavalla, jota hän itse ei ole valinnut. -- Ysittäistapaus, mutta Wikipedian eri kieliversioista on poistettu muun muassa yhden wikimerkittävän henkilön syntymänimi henkilön itsensä pyynnöstä henkilöturvallisuuteen vedoten. Pyyntö tuli Foundationin kautta. --Htm (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 12.07 (EET)

Tässä yhdessä tapauksessa on myös lähdeongelmasta. -- Htm (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 12.10 (EET)

Edelleen kuulostaa siltä, että oletuksena on Wikipedian käyttäminen henkilöbrändin rakentamiseen tavalla, johon Wikipediaa ei ole tarkoitettu. Onko meillä olemassa jokin yleinen sääntö, jonka mukaan artikkelin johdanto-osassa tulisi olla vain artikkelin kohdehenkilöä miellyttäviä asioita, koska ne nousevat helpommin Googleen? Vai onko kyse yhden intressiryhmän tabuasemasta? Yhtä lailla artikkelin sisällön tietoinen manipulointi jonkun yhteiskunnallisen muutoksen (”syrjinnän vähentämisen”) aikaansaamiseksi kuulostaa Wikipedian käyttämiseltä poliittisiin tarkoituksiin.

Toistan, että Wikipedia ei ole minkäänlaista propagandaa, sitä ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi eikä henkilöartikkeleista myöskään lähtökohtaisesti poisteta tietoa vaikka artikkelin kohde niin haluaisi.

Jos jonkun identiteetti suhteessa muihin ihmisiin on jollain lailla jännitteinen niin sitten se on, ja vaikkei Wikipedia tehtävä ole sitä haastamalla haastaa niin ei myöskään kätkemällä kätkeä. Ja selvästi niitä jännitteitä on, koska tämmöinenkin metakeskustelu pitää käydä. --Louhikärmes (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 13.26 (EET)

Mistä olet saanut vaikutelman, että joku rakentaa henkilöbrändiä? Kuka tämä joku on? Kenen identiteetti on jännitteinen? Ja tämä on varmaan ensimmäinen kerta, kun huomaan syrjinnän vähentämisen herättävän pahennusta. Wikipediaa on sensuroitu aiemminkin, muun muassa tämän keskustelun käsittemissä toimissa haluttiin välttää Wikipedian lukijoiden joutumisesta kiusalliseen tilanteeseen. -- Htm (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 15.39 (EET)

Käsitin, että Louhikärmes puhui yhä yleisellä tasolla. Transsukupuoliset rakentavat henkilöbrandia jossa edustavat tiettyä sukupuolta joka määritelmällisesti on se mitä sukupuolen korjauksessa laajasti ottaen tehdään. Rakennetaan ympäristön hyväksymää identieettiä jossa sukupuoli on eri kuin aikaisemmin. Mutta mitä tuohon muuhun tulee, niin pitäisikö johdanto osassa olla vain kohdehenkilö mielyttäviä asioita, niin minusta Wikipedian kaltainen projekti pystyy olla olemassa ainoastaan silloin jos sillä on ruohonjuuritason kannatus joka käytännössä tarkoittaa sitä, ettei voida toimia perustavalla tavalla toimia sitä vastaan mitä yleisesti koetaan oikeudenmukaiseksi. Esimerkiksi kysymykset yksityisyydensuojasta tai ihmisoikeuksista on alueella jossa jossa selkeästi ollaan tilanteessa jossa kyse ei ole siitä, että voidaanko toimia jollain tietyllä tavalla vaan pitäisikö ja valittu tapa pitää pystyä perustelemaan. -- Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 16.01 (EET)

Kyse on ihmisoikeuksien piiriin kuuluvien suojattavien oikeuksien suhteutuksesta toisiinsa. Toisaalta suojattavia ihmisoikeuksia ovat yksityiselämä ja kunnia ja toisaalta sananvapaus. Tietosanakirjan tekeminen edellyttää sananvapautta. Siitä ei kannattaisi noin vain luopua. Sananvapauden suojaaminen kyllä rajoittaa ihmisten mahdollisuutta kontrolloida vaikkapa rahalla, painostuksella tai vaikutusvallalla sitä, mitä ja miten heistä ja heidän historiastaan tai ylipäätään menneestä kerrotaan. Jossain vaiheessa ”ongelmallisten” historiallisten dokumenttien, asiakirjojen, kuvien ja vanhojen uutisten retusointia tai oientamista, kuten se uuskielessä ilmaistaan, esimerkiksi poliittisten tarkoitusperien saavuttamisen vuoksi pidettiin epäilyttävänä. Tässä kohdassa eli haamunimien piilottamisessa ollaan hyvää tarkoittavin motiivein jo etenemässä vaiheeseen, jossa mietitään enää, miten se kätevimmin teknisesti toteutettaisiin niin, ettei kukaan huomaisi mitään.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 17.33 (EET)

Ehdotan, että kaikki retusoivat itsensä 1900-luvulta. Iivarius (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 17.57 (EET)

Niin. Miksi tosiaan yrittää käydä asiakeskustelua perusoikeuksista ja ensyklopedian tekemisen perusteista, kun nykyään voisi ihan vain mölistä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 18.09 (EET)

Jos palataan taas asiallisempaan keskusteluun. Eli tässä tuosta mihin Matthäus Gehägeberg viittasi

• Nature, 21.6.2021, Scientific publishers expedite name changes for authors

Eli keskustelun alussa linkittämäni Tandebaumin proggiksen tilanne on se, että 2020 perustivat työryhmän nimenmuutoksen ympärille ja työrymä julkaisi 2021 COPE:ssa pamfletin joka ei välttämättä nopeuttanut tiedelehtien siirtymistä sallimaan nimenmuutoksia jo julkaistuissa artikkeleissa, mutta yhtenäisti toimintatapoja. -- Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 18.23 (EET)

Ja tosiaan ei vaikuttaisi siltä, että nimenmuutokset itsessään on mikään ongelma (tiede)julkaisijoille. Voisin kuvitella, että syy on osin siinä, että joka tapauksessa julkaisuja muokataan jälkikäteen ja niistä julkaistaan uusia versiota(?) Ainakin kirjoista julkaistaan uusia painoksia ilman että niiden ISBN:t muuttuu ja samalla niiden sisältöä voidaan muutella. Voisin kuvitella, että suhtautuminen on tässä aika lailla sama. Toinen on, että nimet auktoritietoina eivät ole hirveän toimivia ja jos nähdään, että tässä voidaan siirtyä ORCID:iin tai muuten yhtenäistää nimiä, niin varmaan siellä on myös iso joukko jengiä joka on hell-yeah-siirrytään parempaan systeemiin ja vähät välittää siitä mikä se syy siinä siirtymässä on. Eli ei tuossa hirväesti vastustusta ole julkaisijoiden puolelta näkynyt jos ei lasketa teknisiä/työmäärään liittyviä syitä. Lisäys: Uutisjournalismipuolella on kuitenkin ollut muitakin näkemyksiä. Esim New York Times oli sitä mieltä, että tekijänimiä ei lähdetä muuttamaan historiallisista aineistoista. Gannett, Vox Media, Vice Media and CNN olivat valmiit muuttamaan nimen, mutta tapauskohtaisesti arvioivat miten siitä ilmoitetaan artikkelissa. [2] -- Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 18.31 (EET) (edit: päivitetty omaa kommenttia siten, että kirjoitin siihen myös uutisjournalismista joiden näkemykset eroaa tiedepuolesta --Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2022 kello 11.18 (EET))

Hetkinen. Eikös uusi painos vaadi uuden ISBN:n, jos tekstistä muutetaan muuta kuin kirjoitusvirheitä. Digimaailmassa sisällön muuttaminen jälkiä jättämättä ja antaen ymmärtää, että mitään ei ole muutettu, vastaa aiempien painosten huolellista tuhoamista ja uuden tarjoamista ojennettuna totuutena. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 18.51 (EET)

Kysyin tätä henkilöltä joka työkseen tekee kirjoja kun ihmettelin tuota DOI:n muuttumattomuutta, niin hän valisti että ISBN:n kohdalla ainakin aika isojakin muutoksia tekevät siten, että lähinnä kirjan versio joka sivulle on painettu muuttuu mutta isbn pysyy samana. Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 19.05 (EET)

Kansalliskirjaston ISBN-palvelu: "Erillinen ISBN-tunnus annetaan jokaiselle kirjalle, sen jokaiselle julkaisumuodolle ja muutoksia sisältävälle painokselle." Toisin sanoen ISBN muuttuu, jos kirjaan tulee muutoksia. --Abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 19.05 (EET)

Se mitä tässä yritin siis sanoa, että vaikka se on periaatteessa on noin, niin kustantajat eivät todellisuudessa hae muuttuneille kirjoille aina uutta isbn:ää. En tiedä, kuinka iso se ero ideaalimaailman jossa jokaiselle uudelle muuttuneelle painokselle haetaan uusi isbn ja todellisuuden välillä on, mutta joka tapauksessa siinä on eroa. Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 19.14 (EET)

Lienee poikkeuksellista ja yhden kustantajan omaperäinen käytäntö, kun ei uusi ISBN edes maksa mitään. Olisipa kiinnostava kuulla mistä kustantajasta on kysymys. --Abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2022 kello 19.31 (EET)

Kovasti on kaikenlaista juridiikkaa, mutta eikös ainakin ennen ole ollut niin että Wikipediassa noudatetaan Jenkkien lainsäädäntöä, koska tämä on Jenkkiläinen palvelu (joskus ammoisina aikoina oli niin, mutta onko muuttunut)? Korkki74 (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 17.46 (EET)

Tietosuojalain huomioiminen

Tietosuojalaki koskee kaikkia, myös artisteja.

Syitä siihen miksi henkilön alkuperäinen nimi tulisi jättää mainitsematta voi olla esim. Väestörekisterissä salatut henkilötiedot.

Etityisesti transhenkilöiden kohdalla kannattaa huomioida että laki katsoo heidän tietonsa aina erityisryhmään kuuluvien ihmisten tiedoiksi. Myös heidän vanha, eri sukupuolinen nimensä eli ”deadname” kuuluu jo lähtökohtaisesti erityyppisiin tietoihin kuin esim. Sanna joka muutti nimessä muotoon Canna tai Antti Hammarberg = Irwin Goodman. Transhenkilön vanha nimi on tietoa joka ei kuulu julki, samalla lailla kuin vaikka ihmisen osoite tai terveystiedot.

Transhenkilön vanhan nimen julkaiseminen olisi asianomistajarikos, mutta tietosuojalain rikkominen tulisi helposti toteennäytetyksi.

Tietosuojalaki, 5. luku, 27 §

-” Yksityisyyden suojasta säädetään Suomessa useassa laissa, muun muassa Suomen perustuslaissa perusoikeutena, julkisuuslaissa eli laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta, laissa yksityisyyden suojasta työelämässä, tietosuojalaissa sekä laissa sähköisen viestinnän palveluista.

- ”Henkilötiedot ovat tietoja, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Esimerkiksi nimi, henkilötunnus ja potilastiedot ovat henkilötietoja.”

- ”Median tiedonsaantitarpeet ja sananvapaus on otettu huomioon tietosuojalainsäädännössä niin, että tiedostusvälineille on annettu laajemmat oikeudet saada henkilötietoja journalistisiin tarkoituksiin esimerkiksi sähköisesti, mutta velvollisuutta henkilötietojen suojaamiseen on silti noudatettava.”

Tiivistelmä tässä.

Räkädino (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 15.39 (EET)

Koska asiasta keskustelaan eri puolilla, muistutan Tietosuojavaltuutetun olemassaolosta. Harrastelijajuristeilla on aina harrastelijan näkökulma, jonka perusteella ei lakia pidä tulkita. --Runoilija6543 (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 15.44 (EET)

Kiitos linkistä. Tietosuojavaltuutetun olemassaolosta on hyvä muistuttaa, vaikka itselleni tuli vähän liiankin tuttu olo tuosta.

Räkädino (keskustelu) 14. tammikuuta 2022 kello 16.19 (EET)

Täsmentäisitkö millä perusteella sinusta nimen kertominen rikkoisi tietosuojalakia? Viittaamasi tietosuojalain 5. luku, 27 § on seuraava ja sisältää missä tilanteissa tietosuoja-asetuksen kohtia ei sovelleta.

5 luku Tietojenkäsittelyn erityistilanteet

27 § Henkilötietojen käsittely journalistisen, akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten

Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten ei sovelleta tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c–e alakohtaa, 6 ja 7 artiklaa, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12–22 artiklaa, 30 artiklaa, 34 artiklan 1–3 kohtaa, 35 ja 36 artiklaa, 56 artiklaa, 58 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, 60–63 artiklaa ja 65–67 artiklaa.

Tietosuoja-asetuksen 27 artiklaa ei sovelleta sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, joka liittyy sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa (460/2003) säädettyyn toimintaan. Tietosuoja-asetuksen 44–50 artiklaa ei sovelleta, jos soveltaminen loukkaisi oikeutta sananvapauteen tai tiedonvälityksen vapauteen.

Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten sovelletaan tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 2 kohtaa, 24–26 artiklaa, 31 artiklaa, 39 ja 40 artiklaa, 42 artiklaa, 57 ja 58 artiklaa, 64 artiklaa ja 70 artiklaa ainoastaan soveltuvin osin.

Lisäksi muutamia muita huomioita, niin Wikipedia sallii virallisten dokumenttien/rekistereiden (kuten Väestörekisterin ) käytön pelkästään tietojen tarkistamiseen, mutta ei tietojen lisäämiseen, niin pääsääntöisesti artikkeleihin kirjoitetut asiat ovat peräisin toimitetuista lähteistä.

• Vältä primäärilähteiden käyttöä. Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja., Artikkelit elävistä henkilöistä

--Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 00.26 (EET)

Tuossa on myös Minilexin tiivistelmä, ja voin yrittää etsiä toisen vastaavan. Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 11.40 (EET)

Joka tapauksessa, esim. laki 460/2003 eli laki joukkoviestinnässä kieltää yksityiselämää loukkaavan tiedon julkaisemisen. Transhenkilöillä vanha nimi saatetaan katsoa sellaiseksi, varsikinkin jos henkilö itse ei halua nimeä käytettävän.

Mutta koska minä olen yksi satunnainen henkilö enkä varmastikaan erityisen uskottava tiedonlähde, ehdotan että joku jolla on mahdollisuus kysyy asiasta lakimieheltä vaikka netissä. Siis joku muu kuin minä. Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 11.57 (EET)

Tässä siis tuo viittaamasi 460/2003 - Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Sinänsä siis auttaisi jos luet lait joihin pastetat. Esimerkiksi tuossa 460/2003 ei ole mainittuna mitään muuta yksityiselämään liittyvän tiedon julkaisusta kuin, että tuomion tullessa julkaisu on velvoitettu tiedottamaan saamastaan tuomiosta sakon uhalla. Kaikki muu asiaan liittyvä on muissa laeissa.

Tietysti se on jonkun verran työlästä yrittää kahlata lakeja läpi, mutta lainsäädäntö ei kuitenkaan ole tarkoituksella niin monimutkaisesti kirjoitettu etteikö sitä lukemalla pystyisi löytämän sen kohdan joka noin periaatteessa voi kieltää tekemästä tavalla X. Tämän periaatteessa pitäisi onnistua ihan maallikkopohjaltakin kunhan vain käyttää aikaa. Se mikä ei enää onnistu on se, että miten noita pykäliä pitäisi tulkita. -- Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 12.28 (EET)

Teen työtä käskettyä kun minulla on riittävästi aikaa, eli palailen keskusteluun sitten!

Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 12.41 (EET)

Yksityiselämää loukkaavan tiedon julkaiseminen on rikoslain alla.

Jos haluat itse katsoa tarkemmin, niin kannattaa katsoa laki 460/2003, 3 luku, oikaisu- ja vastineoikeus. Yksityishenkilö saattaa olla myös vanha nimi, vaikka uusi olisikin julkisuuden henkilö.

Mutta kuten sanoin, niin yritän saada tästä järkevämmän tekstin ajan kanssa tehtyä. Nämä nyt pikaisena vastauksena. Räkädino (keskustelu) 15. tammikuuta 2022 kello 12.52 (EET)

Linux-jakeluiden luokittelu

Terve, Luokittelin Linux-jakeluja(Linux-pohjaisia käyttöjärjestelmiä) uudelleen.
Tähän asti luokat ovat olleet:
Linux-jakelupaketit

Debian

Red Hat Linux | ehdotukseni: tämän tilalle Fedora Linux, nykytilanteen mukaan.

SUSE Linux

Ubuntu

Näistä Red Hat Linux on lopetettu jo 2003, jonka jälkeen sen on korvannut Fedora Linux. Ajattelin, että ei ole ongelmaa luoda Fedoralle omaa luokkaansa, onhan se Debianin ohella merkittävimpiä ylävirran jakeluita. Kuitenkin Käyttäjä:Ipr1 oli asiasta erimieltä, hänen mielestään historia on tärkeämpi. Kukaan ei nähdäkseni kiistä historiallista arvoa, mutta mielestäni lähes 20 vuoden (joka on tietotekniikassa ikuisuus) takainen lopetettu jakelu ei voi luokituksia määritellä (ainakaan tässä tapauksessa). Näkisin, että luokat on toiminnalinen ominaisuus, jonka tavoite on järjestää sivut toisiinsa mahdollisimman loogisesti, löydettävyyden takia ja selkeyden vuoksi. Jokaisen jakelun artikkelin Historia-osiossa toki kerrotaan juurta jaksain historiasta, kuten Red Hat Linuxista, mutta eikö luokitukset voi tehdä loogisuus etupäässä? On hyvin häämentävää lukijalle, että asiat luokitellaan historian takia ihmeellisesti, etenkin kun tietotekniikka kehittyy turhankin nopeasti. Minua myös hämmentää, miksi Ubuntulla (Debianin alavirran jakelu) on oma luokkansa, jota ei ole edes Debianin alle laitettu? Ubuntu kehitetään täysin Debian Testingin pohjalta, joten on sanomattakin selvää, että yhteneväisyys on täysin eri luokkaa, kuin Fedora ja Red Hat Linuxien välillä.
Aiempaa keskustelua aiheesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_luokasta:Fedora_Linux

--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.46 (EET)

Asiaa on jo käsitelty sivulla Keskustelu_luokasta:Fedora_Linux. Ipr1 (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 00.49 (EET)

Kai tiedät, että Fedora siis on organisaatiollisesti Red Hat:n (yritys) alla oleva distro ihan nykyäänkin ja puljun työntekijät tekevät merkittävän osan Fedoran ylläpidosta? Joka tapauksessa en siis näe mitään ongelmaa, että historian takia pidetään Red Hat -luokituksena. Jos tulee enemmän artikkeleita, niin voidaan miettiä tarkempia luokituksia. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 01.31 (EET)

Ilmeisesti sivua (ja siihen liittyvää keskustelusivua, orpona) ollaan poistamassa. Haluaisin tähän lisäksi laajemman otannan.--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.19 (EET)

Kyllä Red Hat on Fedora Projectin ensisijainen sponsori(niitä on muitakin) ja omistaa Fedoran tavaramerkin. Kuitenkin muuten tuo ei pidä paikkaansa, Fedoran kontribuutioista 65% on muiden kuin Red Hatin tekemiä ja vain loput 35% Red Hatin.⁽¹⁾⁽²⁾ Fedora Projectia johtaa Fedora Counsil, jossa tällä hetkellä näyttäisi olevan puolet Red Hatilta ja puolet muualta ⁽³⁾, jonka ansiosta Fedoran suuntaa ei Red Hat yksin sanele, eivätkä näin ilmeisesti edes haluaisi. Fedora Board aikaan tilanne olikin hieman eri, kun Red Hat oli suuremmin osa hallintoa, mutta sittemmin tilanne melkoisesti muuttunut. Toisekseen, ylävirran jakelu on edelleen nimeltään Fedora Linux ei Red Hat Linux.--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.19 (EET)

Meinasin enemmäkin siis, että Red Hat hoitaa mm. Fedora projektin rahaliikennettä ja on muutenkin sen hallinnollinen organisaatio joka on esimerkiksi palkannut Fedora projektin työntekijöitä. Voi olla, että tämä on vanhentunutta tietoa, mutta noin se on joskus toiminut. En epäile sitä etteikö Red Hat haluaisi, että Fedora olisi muidenkin kuin heidän itsensä ylläpitämä, koska se osaltaan ratkaisee sitä mikä on elinkelpoinen tapa ylläpitää "community editionia" ja nopeuttaa/yhtenäistää kehitystä sen sijaan että juttuja lähettäisiin kokonaan forkkaamaan. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että se on oleellinen osa Red Hat:ia eikä itsenäinen projektinsa. Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 12.40 (EET)

Noin olikin, mutta tuo on tosiaankin vanhentunutta tietoa. Fedora Projectia tosiaan hallinnoi Council, joka päättää myöskin varoista ja rahaliikenteestä.(1) Ei se aivan noin mene.. Fedora Projectiin voi osallistua kuka tahansa ja jotkin yritykset palkaavat työntekijöitä projektiin osallistumiseen, koska hyötyvät työn tuloksia. Esimerkiksi Fedoran kehityminen hyödyntää Red Hatia RHEL:in kanssa, jotain toista yritystä taas saattaa houkuttaa uusimpia teknologioita hyödyntävä jakelu. Tämä on kuitenkin yleinen tapa FOSS-maailmassa, esimerkiksi Linux-ytimen kehittäjistä suuri osa on palkattu jonkin firman toimesta, joka haluaa ytimeen jonkin tarvitsemansa ominaisuuden tai vaikkapa tuen laitteistolleen. Ei kukaan väitä Linux-ydintäkään Intelin tai Red Hatin projektiksi vain siksi, että he ovat projektin suurimmat kontribuoijat⁽²⁾. Sitäpaitsi, kuten aiemmin totesin, Fedora Projectin kontribuoijista vain 35% on Red Hatin työntekijöistä eikä Councilissakaan taida enemmistöä heillä olla. Eivätkä he ole ainoa Fedoraan osallistuva yritys.⁽³⁾. Voisitko siis avata, miten Fedora ei sinusta ole itsenäinen projekti? Tuo rahaliikenne väittämäsi ei ainakaan pitänyt paikkaansa.--Heikkikoskinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2022 kello 13.54 (EET)

Voiko tästä tulkita, ettei enempää argumentteja nykyisen luokituksen pitämiseen? Uusi luokitus voidaan siis toteuttaa?

Linux-jakelupaketit

Debian

Fedora Linux

SUSE Linux

Ubuntu

--Heikkikoskinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2022 kello 19.30 (EET)

Ei tuollaista ole väitetty yllä. Ipr1 (keskustelu) 19. tammikuuta 2022 kello 21.19 (EET)

No perustele näkemystäsi. --Heikkikoskinen (keskustelu) 19. tammikuuta 2022 kello 22.04 (EET)