Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 6

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wolfram|Alpha[muokkaa wikitekstiä]

Kyseisestä hakukoneesta, tai miksi sitä haluaa kutsua, on julkaistu esittelyvideo: [1]. Jotkut ovat puhuneet Googlen tai Wikipedian tappajasta. Tappoasteelle en ole vielä valmis menemään, vaikka video teki minuun suuren vaikutuksen. Wikimedia ja Google joutuvat Alphan julkaisun jälkeen varmaankin uusia linjauksia. --qWerk 15. toukokuuta 2009 kello 08.51 (EEST)

Mainittakoon vielä, että palvelun reunasta löytyy linkkejä aiheeseen liittyville sivuistoille. Wikipedia on hyvin edustettuna. --qWerk 15. toukokuuta 2009 kello 08.53 (EEST)
Palvelu toiminee hyvin myös lähteenä Wikipediassa, mutta muistaakseni ikilinkkejä hakuihin sai vain maksullisella Pro-versiolla. (Kouluesseistä tutut "Lähde: Google", saattanee saada uuden sisällön :) --qWerk 15. toukokuuta 2009 kello 09.06 (EEST)
Turha hätäillä näiden ylihehkutettujen pr-tuotteiden kanssa. Taannoista Cuiliakin ajettiin kuin käärmettä pyssyyn Googlen tappajana ja kuinkas kävikään - heti lanseerauspäivänä paljastui megaluokan flopiksi. --Ras 15. toukokuuta 2009 kello 19.07 (EEST)
Cuilin julkaisusta en muista suurtakaan hypeä, eikä se eronnut konseptina Googlesta lainkaan. Googlen aseman järkyttämiseen tarvitaan jotakin Googlesta täysin poikkeavaa, kovin moni ei kiinnostu siirtymään uuteen, kun vanha tarjoaa tutusti ja turvallisesti saman. Esittelyvideon, mahdollisesti optimoidut, haut vakuuttivat minut henkilökohtaisesti, odotin jotakin suppeampaa. Toivottavasti kukaan ei tulkitse viestejäni evankelistahypeilyksi, sillä sitä ne eivät ole. :) --qWerk 15. toukokuuta 2009 kello 20.26 (EEST)--qWerk 15. toukokuuta 2009 kello 20.26 (EEST)
Todella hyvältä tuntuu, tosin Jämsän väkiluku on vieläkin tilanteessa ennen vuodenvaihdetta :) 153.1.30.116 23. toukokuuta 2009 kello 19.03 (EEST)
Samoin Jyu:n opiskelijamääräksi ilmoittaa huomattavasti pienemmän määrän kuin se todellisuudessa on. Lienee siis syytä olettaa, ettei sen antama tilatotieto satavarmaluotettavaa ole; en käyttäisi missään lähteenä Wolfram Alphaa. Mutta ihan kätsältä tuo tuntuu, jos pitää nopeesti laskee joku esim. symbolinen integraali. Kulmalukko 27. toukokuuta 2009 kello 16.53 (EEST)
Alpha ilmoittaa tiedot olevan vuodelta 2007, joten tämän hetken tietoja ne eivät tietenkään ole. En katsonutkaan lukua. On tainnut henkilökunnan määrä lipsahtaa opiskelijoihin. --qWerk 27. toukokuuta 2009 kello 16.56 (EEST)
Google ehkä, mutta tiedon hakeminen ei ole mitenkään Wikimedian ydin aluetta. --Harriv 15. toukokuuta 2009 kello 20.35 (EEST)
...minkä valitettavasti huomaa harmillisen hyvin Mediawikin "hakukoneesta". --Ras 15. toukokuuta 2009 kello 21.38 (EEST)
Vau, nyt sai Oraakkeli kilpailijan. Kulmalukko 15. toukokuuta 2009 kello 22.12 (EEST)
Ainoa oikea Oraakkeli on kylläkin Lintukodon oraakkeli http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/ 153.1.30.116 23. toukokuuta 2009 kello 18.37 (EEST)

Melkein aiheeseen liittyen: 3.6. Mikkisoftakin tuo uuden hakukoneen (Bing) korvaamaa Live Searchiansa ja kilpailijaksi Googlelle. [2] Kulmalukko 30. toukokuuta 2009 kello 12.21 (EEST)

Scientologit[muokkaa wikitekstiä]

Helsingin sanomat referoi The Register-lehden uutista Wikipedia sulki skientologit ulos sivuiltaan 29.5.2009. Uutisessa väitetään virheellisesti, että "Wikipedian omien sääntöjen mukaan kuka tahansa voi muokata palvelussa olevia artikkeleita, mutta itseä koskevia tekstejä ei saa muuttaa." --Tappinen 29. toukokuuta 2009 kello 10.22 (EEST)

Ja tällainenkin virheellinen pätkä tuosta uutisesta löytyy: "Kursseilla paljastetaan vähitellen, että ihmiset ovat oikeasti kuolemattomia avaruusolentoja, thetaneita." Tämä ei pidä paikkaansa,sensijaan thetanien uskotaan olevan ihmisten sisässä häiritsemässä heitä ja aiheuttamassa kaikki negatiiviset asiat meissä ja voimme puhdistua puhdistumalla thetaneista. Uskokaa minua. Minä olen käyttänyt aikaa vaivaa ja rahaa päästäkseni skientologian hierarkiassa ylöspäin minä tiedän. --Lintu ja Lapsi 13. elokuuta 2009 kello 19.20 (EEST)
Täällä käyttäjä Lendu tuntuu kirjoittaneen (lainaten Jimboa) päinvastaista. Se on ihan ensimmäisiä kommentteja. 101090ABC 29. toukokuuta 2009 kello 10.30 (EEST)
Juu, ei tuollaista kieltoa missään tapauksessa ole. Jos skientologien tunnukset on estetty, syynä lienee epäneutraalin kaman tuputtaminen. --ML 29. toukokuuta 2009 kello 10.39 (EEST)
Jep. The Registerin juttu: http://www.theregister.co.uk/2009/05/29/wikipedia_bans_scientology/ ja wikituomio: en:Wikipedia:Requests_for_arbitration/Scientology --Harriv 29. toukokuuta 2009 kello 10.42 (EEST)
Ja miten tuollaista kieltoa kukaan voisi valvoa. Eihän sitä voi tietää, kuka mäkin oikeasti olen ja miten paljon oon muokannut itsestäni kertovaa artikkelia. :) --Quinn 29. toukokuuta 2009 kello 10.46 (EEST)

Popol Vuh - maya-quiche-intiaanien kansalliseepos

Haluaisin pienen korjauksen osaltani tietoon, joka koskee Popol Vuh - nimisen kuunnelmani tekemistä. En ole saanut sitä esitetyksi, vaikka lähetin sen YLE:een, siitä on jo vuosia. (Popol Vuh, LIKE, 1995). Sisareni Helina Karttunen on kuollut, mutta tiettävästi hänen suomentajaystävänsä Ulla Ranta elää. Kysyin häneltä muistaakseni, saanko tehdä kuunnelman Popol Vuh-kirjastanne. (Helinä-sisar oli jo kuollut). Hän lupasi.

Korjauksessa haluaisin tehdä tiettäväksi Ulla Rannan ja Helinä Karttusen osuuden Popol Vuh-teoksen, quiche-intiaanien kielisen kirjan kopion suomentamisesta. Ovat käyttäneet apunaan englantia, saksaa ja espanjaa. Alunperin sisko löysi Popol vuh-teoksen saksankielisenä ja ihastui siihen.

Kirjan takakannessa on tekstiä: "Popol Vuh, Yhteisön kirja, on avain maya-quiche-intiaanien kadonneeseen suurkulttuuriin. Se on vanhojen hieroglyfien ja käsikirjoitusten pohjalta laadittu legendakokoelma, joka valottaa maailmaa sellaisena kuin muinaiset quiche-ylimykset sen näkivät.

Popol Vuh kertoo, kuinka maailma luotiin yön pimeydessä, kuinka kuu ja aurinko syntyivät ja kuinka ensimmäinen ihminen sai muotonsa monien epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen. Maissista tehtiin ensimmäinen oikea ihminen, ajatteleva, sulavasti liikkuva ihminen, jolla oli sielu.

Popol Vuh on pyhä kirja. Se kertoo universaalin tarinan ihmisen kehityksestä täydellisestä vaillinaiseksi. Häntä ajaa eteenpäin viisaus ja tiedonhalu, mutta myös vallanhimo, ahneus ja kateus. Ihmisen puutteet synnyttävät tarinoita seikkailuista, rohkeista nuorukaisista ja heidän nokkeluudestaan. Kaikkien myyttien ja legendojen tavoin Popol Vuh opettaa miten ahneus voitetaan viekkaudella ja viisas tulee ulos voittajana jopa alamaailman mahdottomimmista koettelemuksistakin." (LIKE 1995, takakansi kirjasta POPOL VUH)

Suomentajat Ulla Ranta ja Helinä Kartunen saivat tukea suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista.

Tämän oikaisun tarkoituksena on tuottaa oikea tieto Popol Vuh-nimisen teoksen alkuperästä (Anonimo El Popol Vuh - antigua historia del quiche Ediciones Populares de Cultura Centroamericana EDIPCA/ Guatemala C.A.) Vaikka tein kuunnelmaani, tahdon nostaa esille todelliset tekijät, suomentajat ja rankan varsinaisen työn aikaansaajat.)

Popol Vuh-teoksen kommentin kirjoitti Raimo J. Kinnunen: sisar Helinä Karttunen ja hänen ystävättärensä Ulla Ranta ovat suomentaneet Likelle mainitun teoksen. RJK on tehnyt kuunnelman YLE:lle, vaan ei sitä ole esitetty. Ehkä teos on vielä kypsymätön.Kommentin tarkoitus on nostaa esille todelliset Popol Vuh - teoksen tekijät eli suomentajat.

Samat suomentajat, Helinä Karttunen ja Ulla Ranta ovat suomentaneet toisenkin samaan sarjaan kuuluvan teoksen: " Landa, Fray Diego de

Kertomus Jukatanin asioista

Munkki Diego de Landan kertomus Jukatanin niemimaan oloista espanjalaisten valloittajien saapumisen aikaan. Fanaattisena kristittynä Landa osallistui itse mayojen kulttuurin tuhoamiseen, ja hänet lähetettiin takaisin Espanjaan."

Sysmän Onkiniemi 20.0609 Raimo J. Kinnunen athanor@sci.fi

Vector-ulkoasu on nyt saatavilla[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedian käytettävyyshankkeen luoma Vector-ulkonäkö on nyt saatavilla. Vector on vielä kokeiluvaiheessa, joten se ei mahdollisesti toimi kaikilla selaimilla. Ulkonäkön voi ottaa käyttöön asetuksista Ulkonäöt-välilehdeltä. Sitä voi myös testata yksittäisillä sivuilla laittamalla osoitteen perään ?useskin=vector. — str4nd 2. heinäkuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Nyt hetkeä myöhemmin hakutoiminnon käyttöliittymää uudistettiin, hakeminen eri nimiavaruuksien osalta pitäisi olla paljon helpompaa. — str4nd 2. heinäkuuta 2009 kello 01.12 (EEST)

Ja ettei tekeminen lopu ihan heti kesken, myös uusi työkalupalkki on otettu käyttöön. Sitä voi kokeilla valitsemalla asetusten muokkaus-välilehdeltä ”Ota käyttöön parannettu työkalupalkki muokkauksissa”. — str4nd 2. heinäkuuta 2009 kello 01.55 (EEST)

En tiedä onko tämä oikea paikka esittää toiveita, mutta esitetään nyt kuitenkin. Voisiko tuohon Vector-ulkonäköön saada myös siirrä-, tarkkaile-, ja metavälilehdet? Sitä paitsi uudesta työkalupalkista puuttuu allekirjoitusnappula. --MiPe (wikinät) 2. heinäkuuta 2009 kello 21.10 (EEST)

Nyt se on ainakin siellä. Näkyy lähde napin paikalla keskustelunimiavaruuksissa, mutta puuttuu edelleen mm. kahvihuoneesta ja neuvonnasta. Ja saa allekirjoituksen myös kirjoittamalla ~~~~ jonka varmasti tiesitkin... Aku506 5. heinäkuuta 2009 kello 20.18 (EEST)

Vectoriin olisi hyvä saada muokkaa napin viereen se + tietyillä nimiavaruuksilla. Aku506 5. heinäkuuta 2009 kello 20.09 (EEST)

Vector ulkoasulla artikkelien yläkulmassa olevat HA- ja SS-statukset eivät näy. Olisi hyvä saada korjattua. – EtäKärppääl' yli päästä perhanaa 30. heinäkuuta 2009 kello 17.18 (EEST)

Vector näyttää muuten ihan mukavalta, mutta käytyjen ja käymättömien linkkien värit ovat liian lähellä toisiaan. Jonkin graafikkokoulukunnan mielestä eriväriset linkit ovat kai rumia, mutta minusta ne ovat oleellisia käytettävyyden kannalta. Antakaa ihmeessä palautetta Beta-käyttöliittymän yläreunan linkillä, jos olette samaa mieltä. --Silvonen 10. elokuuta 2009 kello 19.38 (EEST)

Mielestäni Vector on muuten hyvä, mutta suositeltujen ja hyvien artikkelien tähdet katoavat oikeasta ylänurkasta. Käytössä myös tuo beta ja Firefox. --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 01.38 (EEST)

Huomautin samasta asiasta jo ylempänä. Ongelmaa ilmenee minulla vain Firefoxilla, ei IE:llä. IE:llä merkit näkyvät sekä betalla että ilman, Firefoxilla ei näy kummallakaan. – EtäKärppääl' yli päästä perhanaa 14. elokuuta 2009 kello 01.44 (EEST)
Kappas, olinpas sokea. --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 01.47 (EEST)
Näköjään nyt ongelma on korjattu. Lukeekohan joku näitä? --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 14.16 (EEST)

Koordinaattitiedot tulevat diffeissä huonoon paikkaan, eli jäävät oikeaan yläkulmaan. Ja siihenköhän liittyy, että tämän sivun [3] saaminen tarkkailulistalle (tai sieltä pois) osoittautui diffistä käsin mahdottomaksi tehtäväksi. Selaimena FF3.5.2--Otrfan 14. elokuuta 2009 kello 03.11 (EEST)

Koordinaatit tulevat minulla artikkeleissakin huonoon paikkaan, eli kuvan päälle. Tosin joissain tapauksissa se on ihan toimivaa, jos teksti erottuu kuvasta. Tosin koordinaatit ovat mielestäni aina Firefoxilla olleet milloin missäkin, HA/SS-tähtien alla yms. --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 11.47 (EEST)

Lekuritkin[muokkaa wikitekstiä]

Katso Iltalehti 30.07.2009 tästä! Kommentin jätti Tomppaboy (keskustelu – muokkaukset) 30. heinäkuuta 2009 kello 17.14

Wikipedia lähestyy rajojaan[muokkaa wikitekstiä]

Mielenkiintoinen kirjoitus Guardianissa: [4]. Näkökulma (luonnollisesti) en-wikiin, tuota voi pohtia miten artikkelin väitteet sopii tänne. --Harriv 13. elokuuta 2009 kello 22.51 (EEST)

"'There's no place on Wikipedia that says: 'Want to become a Wikipedia editor? Here's how you do it.' Instead, you basically have to really become part of that community and pick it up through osmosis and have the tradition passed down to you.'"
Tuosta kommentista tuli mieleen Käyttäjä:Samulili/tt, joka jäi kesken... Samulili 13. elokuuta 2009 kello 23.13 (EEST)
b:Wikipedian käyttäjän käsikirja. --Thi 13. elokuuta 2009 kello 23.19 (EEST)
Millä tavalla tuo on kesken ja mitä vaatisi että se voidaan ottaa käyttöön? --Harriv 14. elokuuta 2009 kello 00.26 (EEST)
Ulkonäkö jäi hiomatta sellaiseksi, että sitä kehtaa käyttää. Luulen. Mulla ei ole silmää arvioida asiaa. Samulili 14. elokuuta 2009 kello 07.23 (EEST)
Tuollaisena "hiomattomana" jo kertaluokkaa parempi kuin vanha (edelleen käytössäoleva) tt-malline. Eli käyttöön vaan. Gopase+f 14. elokuuta 2009 kello 10.40 (EEST)
Minua arveluttaa edelleen koko. Usein samalla jätetään myös joku itse kirjoitettu viesti, joka saattaa jäädä jopa kokonaan huomaamatta, jos malline täyttää koko ruudun. Voisiko tehdä myös lite-version, jossa viisi pilaria -käytäntö on korvattu hyvin erottuvalla linkillä? --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 11.31 (EEST)
Tuo on ihan totta. Tuli mieleen sellainen ratkaisu, että jos alkaisi laittamaan sen muun viestin ensiksi ja sen alle tervetulomallineen. Päinvastainen järjestys on kai vain tapa, eikä sillä ole mitään muuta erityistä perustetta. Koon pienentäminen on toivottavaa ja se on jossain määrin onnistunutkin, mutta en usko, että tuosta voi enää sisältöä karsia riistämättä mallineen hyödyllisyyttä. Taitava graafikko tosin voisi onnistua tekemään jotain taitollista pienentämistä. Samulili 14. elokuuta 2009 kello 12.10 (EEST)
Viestin laittaminen ensiksi auttaa. Toisen käyttäjän uusi viesti saattaakin sitten jäädä huomaamatta (varsinkin jos käyttäjä ei ole lukenut vielä ensimmäistäkään ja tulevat "samalla ilmoituksella"). Mutta eipä tätä mikään estä ottamasta käyttöön ja kokeilemasta, vanhan kai voi pitää rinnalla? --Jisis (keskustelu) 14. elokuuta 2009 kello 12.51 (EEST)
Mitä suurta eroa on tämän ja tämän välillä? Ei paljoa mielestäni. Eikö Samulilin muutoksia voisi siirtää nykyisellään vanhaan mallineeseen? 101090ABC 26. elokuuta 2009 kello 09.52 (EEST)
Aiemmin käytössä ollut malline. Samulilin versio on tullut tuon tilalle. –Ejs-80 26. elokuuta 2009 kello 15.29 (EEST)

Totta vai tarua, vapaus ohi?[muokkaa wikitekstiä]

Enpäs löydä äkkiä tähän [5] blogiin liittyvää keskustelua, mutta on siitäkin aiheesta eli vapaasta muokkaussoikeudesta joskus puhuttu... --Höyhens 26. elokuuta 2009 kello 12.59 (EEST)

Tuo viittaus saksankieliseen wikipediaan tarkoittaa ilmeisesti sitä, että en-wikikin ottaa käyttöön muokkauksien ennakkotarkastuksen ennen julkaisua. Samaa kaivattaisiin tännekin. Muokkausoikeuksien rajoituksesta ei varsinaisesti ole kysymys. Edit: Tämä taitaa olla asiaan liittyvä sivu en:Wikipedia:Flagged revisions --Otrfan 26. elokuuta 2009 kello 13.22 (EEST)
Pitäisi olla myös lain puolesta...Aina sana vapaa ei tarkoita sananmukaisesti vapaata..D100a 26. elokuuta 2009 kello 13.36 (EEST)
IP-tunnusten muokkaukset voisi jättää hyväksynnän taakse. En kyllä ymmärrä kuka niitä ehtii tarkistaa. Itse käyn aika ajoin uusia artikkeleita läpi, ja sieltä löytyy aina silkkaa roskaa, jota ei kukaan ole ehtinyt vilkaista Tuoreiden muutosten listasta. Mutta että kaikki muutokset... Voi käydä niin, että jotkut muutokset unohtuvat jonnekin ajan hampaisiin. Tai sitten kärsii muu Wikipedia, kun voimat menevät muutosten tarkistamiseen. Minulla on kuva, että jossakin muussakin kuin de.wikipediassa olisi ennakkotarkastus, mutta en muista missä. --Ulrika 26. elokuuta 2009 kello 13.36 (EEST)
Englanninkielisessä Wikipediassa (NYT:in mukaan) tämä ilmeisesti koskee vain artikkeleita elävistä henkilöistä, ei kaikkia artikkeleita.. vaikka olisihan tuossakin tarkistamista. --Joonasl (kerro) 26. elokuuta 2009 kello 13.40 (EEST)
Kun katsoo esim tämän artikkelin tilannetta niin aika monta ip:n muokausta on kumottu tai Ip:eet ovat vandalisoineet sitä D100a 26. elokuuta 2009 kello 14.43 (EEST)
Tietosanakirjan tekemisessä on joka tapauksessa paljon työtä. Ei pieni lisähomma kokonaisuudessa juuri painaisi, jos se lisää Wikipedian luotettavuutta ja vakavaksi otettavuutta. Ja Ulrikalle: muistaakseni pl-wikissä on systeemi myös käytössä. --Otrfan 26. elokuuta 2009 kello 13.46 (EEST)
Ja täytyy muistaa että systeemi etenkin kaikkiin artikkeleihin sovellettuna tulisi vähentämään vandalismia radikaalisti (harva viitsii vandalisoida kun sotkut eivät enää näy kenellekään), mikä säästää aikaa. Käyttöön vain tännekin. --ML 26. elokuuta 2009 kello 13.49 (EEST)
Itse suhtautuisin tähän hieman epäillen. Tällainen muutos saattaa karsia hyödyllisiä muokkauksia ip-osoitteella tekeviä. Kaikki eivät halua luoda käyttäjätunnusta ja rajoitukset vain heikentäisivät aktiivisten, järkeviä muutoksia tekevien tunnuksettomien käyttäjien haluja. Tämä on huono asia Wikipedian kannalta. Ja onnistuu se vandalismi käyttäjätunnuksen luoneiltakin. --MiPe (wikinät) 26. elokuuta 2009 kello 19.06 (EEST)
Ei voida mennä niiden mukaan jotka tekevät kunnollisia muokkausia Ip:een takaa vaan Projekti on itseisarvo. Suurin osa Ip:peista kuitenkin vandalisoivat surutta normaaleitten yhteyksien takaa eikä vain Proxyien kautta. Tarkeintä on nostaa Wikipedian tasoa ja luotettavuutta.D100a 26. elokuuta 2009 kello 21.28 (EEST)
Aika lailla samaa mieltä. Jonkin verran hyviä ip-muokkauksia ehkä menetettäisiin, mutta kokonaisuutena ip-muokkaajien saldo taitaa olla negatiivisen puolella. Jos muokkaaja viitsii tutustua nykyisin jo aika vaativiin lähde- jm. käytäntöihin, niin viitsinee myös rekisteröidä tunnuksen mikäli haluaa muokkaustensa näkyvän heti. Ja ei tuo toki kokonaan poista vandalismiongelmaa, mutta helpottaa sitä kyllä, kuten saksan puolella on tietääkseni havaittu. --ML 26. elokuuta 2009 kello 22.34 (EEST)
Nykyisessä laajuudessaan suomenkielisen Wikipedian ei pitäisi sallia lainkaan rekisteröimättömien käyttäjien muokkauksia. Vandalismi vähenee radikaalisti, jos ip-muokkaukset eivät tule suoraan julki. Harvoja vakituisia ja hyviä ip-muokkaajia tulisi kannustaa luomaan käyttäjätunnus. --Cuprum 26. elokuuta 2009 kello 22.52 (EEST)
Lähinnä seuraan omalla tarkkailulistalla olevia artikkeleita ja siitä katsottuna IP:t tuntuvat tekevän ihan OK muokkauksia. Lisäksi jopa vandalisointi on väylä jolla ihmiset tutustuvat wikipedian editointiin. Imho, tuo hyväksynnän taakse laittaminen on ihan pätevä keino suojata ongelma-artikkeleita joiden kohdalla editointilukitus on liian raskas keino, mutta en usko että laajamittainen tarkistuksen vaatiminen olisi hyvä idea tai edes mahdollista homman ylenpalttisen työläyden takia. --Zache 26. elokuuta 2009 kello 22.54 (EEST)
Havaintojeni mukaan tyypillisiä hyviä IP-muokkauksia ovat pienet typojen korjailut ja kielenhuolto. Voi olla, että tuollaiset muokkaajat ovat satunnaisia sivuille eksyneitä lukijoita, jotka eivät ehkä vaivautuisi rekisteröitymään tai kirjautumaan Wikipediaan muutoksiaan varten. –Ejs-80 26. elokuuta 2009 kello 23.03 (EEST)
Eivät kaikki ip-muokkaukset huonoja ole, muokkasin itsekin pitkään rekisteröitymättömänä. Aika oli kuitenkin silloin toinen. Nykyisin huonoista tai turhista muokkauksista valtaosa on ip-osoitteiden tekemiä, esimerkiksi suurin osa roska-artikkeleista. Tarkistusten työläydestä olen samaa mieltä. Itse asiassa en kannatakaan ip-tunnusten muokkausten hyväksyntäprosessia, vaan niiden kieltämistä kokonaan. Vain käyttäjätunnuksen hankkineilla pitäisi olla mahdollisuus muokata Wikipediaa. --Cuprum 26. elokuuta 2009 kello 23.12 (EEST)
En näe ip-muokkausten kieltoa kovin käytännöllisenä ratkaisuna. Jotta hyödylliset muokkaajat pääsevät tarpeeksi kevyellä proseduurilla yhteisöön mukaan on tuolloinkin rekisteröinti pidettävä helppona ja nopeana. Tätä se on myös vandaaleille. Nykyisistä ip-vandaaleista veikkasin useimpien uhraavan sen muutaman sekunnin rekisteröitymiseen, ja jatkava puuhiaan tunnuksen alla. Jonkin verran vandaalimuokkaukset voisivat ainakin hetkellisesti vähetä, kovin olennaista muutosta en usko tapahtuvan. Terv. --Riisipuuro 27. elokuuta 2009 kello 00.53 (EEST)--
Ei vandaali vaivaa halua nähdä. Hauska, että valistuneet wikipedagogit ovat heränneet huomaamaan IP-osoitteiden tuottaman tavattoman haitan (>95 % vandalismista arvioisin). Eli Ulrikan ehdotus iipeiden esitarkastuksesta voisi olla OK. Kokenut käyttäjä kyllä huomaa hetkessä trollaavan ujutusyrityksen ja aidon avustuksen eron. Muutos voi rohkaista parhaita IP-intellektuelleja lopultakin rekisteröitymään mainioon yhteisöön, jota siihenkin asti on voinut avustaa harmaalla vyöhykkeellä. Muokkausnopeushan ei ole Wikipedialle itseisarvo (vaan avoimuus ja luotettavuus), kun kyseessä on ensyklopedia eikä online-uutismedia. Haittaakaan sukkeluuudesta ei sinänsä ole. -Voisiko En-wikin tiukennusten (henkilöartikkelit) takana olla anglosaksinen common law -käräjöintikulttuurin mukanaan tuoma "oikeussaliriski"? Toisaalta 3 miljoonan artikkelin tietokirja alkaa ehkä olla sillä lailla valmis, että finesseihin voi alkaa kiinnittää huomiota (laatua määrän sijaan). -Crash 27. elokuuta 2009 kello 01.32 (EEST)
Päinvastoin, vandaalit ovat mielestäni häämästyttävän sinnikkäitä näkemään vaivaa tyhjän eteen. Monet kokeilevat asiaa yhä uudestaan, poistettujen muokkauksiensa jälkeen lisäävät ne jälleen, tai kerta toisensa jälkeen palaavat kommenttiensa kanssa. Ahkeriahan asianharrastajiahan ne ovat. Jos rekisteröinti estäisi vandalisointia ei meillä olisi lainkaan tunnusten takaa tapahtuvaa vandalisointia. Ongelma eivät ole ip-osoitteet, vaan niistä käsin toimivat vandaalit, ja halu nähdä omien pikku kätösiensä muokkausjälki on vahva. Rekisteröinti on niin pieni vaiva että jos se on pakollista, veikkaan että suurin osa vandaaleista tulee sen tekemään, myös ne satunnaiset wikipedian ääressä hihittelevät muokkausta kokeilevat ensikertalaiset. Terv. --Riisipuuro 27. elokuuta 2009 kello 07.10 (EEST)--
Olen samaa mieltä Riisipuuron kanssa. Rekisteröintipakko ei poista vandaaliongelmaa, mutta hyödyllisiä IP-muokkaajia voidaan menettää. Esimerkiksi minun tiedepainotteisella tarkkailulistallani noin puolet IP-muokkauksista on hyödyllisiä tai jopa erinomaisia, ja lopuistakin puolet stilisoitavissa. Vain noin neljäsosa on sitten kuraa. Jos rekisteröintipakko hävittäisi näistä hyvistä kavereista yhdenkin, se olisi suuri sääli. Muokkaajapohja kun on kapea jo nyt. Populaarikulttuuripuolella suhteet voivat olla toiset, mutta mielestäni tähän asti vandalismit ollaan saatu pidettyä hyvin kurissa kumoamalla ja estoilla. Omien kokemusteni mukaan sitä paitsi IP-teinivandaalejakin suurempi ongelma wikipedialle ovat muun muassa lähteetöntä ja epäneutraalia kuraa suoltavat (pitkäaikaiset) käyttäjätunnukset, joiden edessä käytännöt tuntuvat olevan voimattomia. --albval (keskustelu) 27. elokuuta 2009 kello 09.52 (EEST)
Pitkälti olen samalla kannalla. Satunnaiset IP-muokkaukset ovat joko asiaa tai sitten selkeitä homokakkamuokkauksia eikä niiden tunnistaminen ole ongelma. Ongelma on ihan toisaalla, vaikeasti tarkistettavien kohdalla. Mutta ollaanko sitä juridisessa vastuussa, jos vaikkapa Matti Vanhanen sisältää "Homohomohomohomohomohomohomo" juuri sillä sekunnin puolikkaalla kun hän on sitä lukemassa ja sattuu printtaamaan sen? --Höyhens 27. elokuuta 2009 kello 10.02 (EEST)
Ja esimerkki. Tällaiset [6] on huomattavan vittumaisia tarkastaa. Tämä nyt juuri menee koska seuraan itse jalkapalloa mutta vastaavat. --Höyhens 27. elokuuta 2009 kello 10.09 (EEST)
Rekisteröintipakko ja artikkelin muokkaus ovat kaksi eri asiaa tässä yhteydessä. Itse voisin hyvinkin ajatella, että artikkeleista olisi hyväksytty stabiili versio ja sen rinnalla kehitysversio, jota voisi vapaammin muokata. Vandaalit on helpompi tunnistaa ja heidän tekemänsä muokkaukset tarkistaa, jos he käyttävät IP:tä rekisteröidyn tunnuksen sijasta. Minä ainakin kiinnitän lähtökohtaisesti enemmän huomiota, jos muokkaus on tehty IP:llä.--Khaosaming 27. elokuuta 2009 kello 12.18 (EEST)

Muuten jos on toimenpide-ehdotuksia, ne kannattaa esittää muualla kuin uutisissa. --Höyhens 27. elokuuta 2009 kello 15.47 (EEST)

Ja tämmöiset tiedot on vielä paskamaisempia. Luotan jo toki Thin arvostelukykyyn ja haluan kannustaa juuri tällaiseen ennakkoluulottomaan lähteettömän arvelun poistamiseenkin, mutta en usko kovinkaan monen fiwikipedistin niin jaksavan tehdä. Nämä muutamat ansaitsisivat joitain erityiskunniamainintoja. En sanoisi nyt tässä yhteydessä ketään nimeltä ettei unohtuneille jäisi paha mieli. Mutta ehkä on kiva tietää että noteerataan. --Höyhens 28. elokuuta 2009 kello 00.33 (EEST)
Minäään en kannata rekisteröintipakkoa, vaan kahta kaistaa joista toiselle sijoitetaan IP:t. Täällä puhutaan uskon asioista suhteessa vandaalien sielunelämään, kun ML viittaa Saksan wikin hyviin reaalisiin kokemuksiin. Eli Autobahn rekisteröityneille ja kinttupolku IP-osoitteille. --Crash 28. elokuuta 2009 kello 01.58 (EEST)
Nythän IP:t ja muut ovat jo eri kaistoilla, jos katsoo tuoreita muutoksia kuten esim. meikäläinen lähes aina ekana. Mutta jos IP-muokkaus on hankala tarkistaa, siirryn johonkin muuhun asiaan. IP:t ovat tarkemman syynin alla kuin muut. Rekisteröityneet vandaalitkin saadaan aika äkkiä kiinni, mutta vandaalin nappaaminen riippuu muokkauksen laadusta. Otapa selvää, minusta IP:n muokkausoikeus saa olla sama kuin rekisteröityneenkin. Ja pääasiassa ihan siksi että edellinen on helpommin nalkissa jos kyseessä on vandaali. Jos vapaaseen muokkausoikeuteen puututaan, ppitää antaa jokin erityisoikeus kuten palautusoikeus tms. Edes äänioikeus ei voi olla riittävä, koska äänioikeuden saavuttanut saattaa tehdä monesti typerämpiä muokkauksia kuin IP tai ensikertalainen rekisteröitynyt. Hankalien tapausten kiinnisaaminen on hankalaa riippumatta IP:n oikeuksista. Jos joku kääntää näitten autoritaarisissa maissa käytettyjen kielien (taisi olla ru- ja ar- ekana ennen de- ja nyt harkinnassa en- ks. Otrfanin linkki yllä) perustelut ja päätökset ja kokemukset niin voinemmeko viisastua? --Höyhens 28. elokuuta 2009 kello 02.43 (EEST)
Minäkin vilkuilen usein tuoreiden muokkausten IP-tekosia. Siihen ei mene tavattomasti aikaa, muutoksiin sitten tietysti jo meneekin, vaikka monesti selviää muokkauksen kumoamisella. Tuore kokemus on saattanut ärhäköittää IP-asennettani entisestään: muuan numerosarja oli tuonut artikkeliin Sanitaatio lähteistämäni tekstin sisään oman, sinänsä paikkansapitävän mutta lainattuun tekstiin kuulumattoman osion. Sattumalta osui silmiin ja sain korjattua. Kirjoitin IP:n keskustelusivullekin, mutta juuri IP:iden keskustelusivuille kirjoittaminen tuntuu tuuleen huutamiselta, kun ei tiedä luetaanko kommentit yksityiskoneella, kirjaston päätteellä vai kenties suljetun puolella. Käydäänkö jonkun IP:n keskustelusivulla jatkuvaa ja hedelmällistä keskustelua? Ja metakeskustelua Wikipediasta jatkaakseni, niin hieno asia kuin muokkausvapaus onkin, ovat laajuus, luotettavuus ja ilmaisuus vielä tärkeämpiä. Ensyklopediaa kun tehdään lukijoille eikä muokkaajille. -Crash 28. elokuuta 2009 kello 03.29 (EEST)

Lisään nyt vielä kommentin tänne, vaikka tämä uutislaari ei ehkä olekaan paras paikka aiheesta keskusteluun. Ip-osoitteiden muokkausoikeuksien rajoitus tai kielto ei liity pelkästään vandalismintorjuntaan. Lähes millä tahansa Internetin keskustelufoorumilla edellytetään rekisteröitymistä, ennen kuin voi kirjoittaa viestejä. Tämä yleinen käytäntö sopisi mielestäni hyvin myös Wikipediaan. Kun luo käyttäjätunnuksen, tulee osaksi yhteisöä, jolla on yhteinen tavoite ja yhteiset pelisäännöt. Satunnaisesti ip-osoitteista muokkaavilta ei voi edellyttää minkäänlaista sitoutumista entistä paremman tietosanakirjan tekemiseen, mutta rekisteröityneiltä käyttäjiltä voi. --Cuprum 28. elokuuta 2009 kello 11.37 (EEST)

Jätemäki[muokkaa wikitekstiä]

Terve. Kävin juuri juoksemassa noita "jätemäen" eli Malminkartanon portaita ja tuli ekalla kerralla laskettua ne, eli niitä on 426 ei 526. Sen takia muokkasin tietoa. Kommentin jätti 87.95.79.232 (keskustelu – muokkaukset) 28. elokuuta 2009 kello 15.08

Kutsu Open 2009 symposiumiin[muokkaa wikitekstiä]

Open 2009 on Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratoriosssa Marraskuun 5-6 päivä järjestettävä tutkimussymposium joka toivottaa tervetulleeksi kaikki Wikipedistit ja Wikimedistit.

Symposiumissa käsitellään muutosta jossa keskeisiä tekijöitä ovat verkostot, avoin informaatio ja yhteisöllinen tuotanto. Voit ehdottaa omaa esitystäsi symposiumiin tai vain tulla kuuntelemaan ja tapaamaan muita. Tapahtuman verkkosivut ja "call for papers":

http://mlabsymp.uiah.fi/2009/

Kommentin jätti 128.214.133.2 (keskustelu – muokkaukset) 31. elokuuta 2009 kello 16.23

Muuten hyvä, mutta sivu ei aukea.--Urjanhai 26. syyskuuta 2009 kello 21.51 (EEST)
Jotain löytyy tuolta.--Urjanhai 26. syyskuuta 2009 kello 21.51 (EEST)
Teknisiä ongelmia TaiKin päässä nähtävästi. Lainaus: "TaiK taas osaa. Eilen aamulla verkkoyhteydet ja serverit putosivat verkosta, eikä vkonloppuna tietenkään adminit töitä tee."[7] --Nironen 26. syyskuuta 2009 kello 21.59 (EEST)
No niin, täytyy sitten katsoa maanantaina. (Tuolla on vielä myös jotain.)--Urjanhai 26. syyskuuta 2009 kello 22.10 (EEST)

Naisten osuus wikipedisteistä[muokkaa wikitekstiä]

Salonissa oli mielestäni mielenkiintoinen näkökulma Wikipedian muokkaajien sukupuolijakaumaanm joka nousi puheenaiheeksi ainakin Yhdysvalloissa tämän Wall Street Journalin uutisoiman tutkimuksen jälkeen:

»But, in practice, Wikipedia -- like any other established subculture, offline or on -- rewards some contributors more than others. The site, by its nature, favors people with an intense interest in detail and a high tolerance for debate. (Choosing a discussion page at random, one learns that the entry on frogs once drew critical attention for including a picture of toads. It got slightly heated.)..These traits -- the ability to show off one's knowledge, to argue over fine (and possibly trivial) points, to correct others publicly -- aren't inherently male or female. Still, they're often beneficial for men and socially detrimental for women. On the Internet, this shouldn't matter...But after a lifetime of hearing that they should be polite, non-confrontational and self-deprecating, many women may feel uncomfortable shedding that training to engage in a toad classification debate on Wikipedia.»

Mitenhän tätä tilannetta voisi parantaa? --Joonasl (kerro) 4. syyskuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Mun mielestä pitäisi ylipäätään luoda ja promotoida erilaisia tapoja parantaa Wikipediaa. Esim. ohjeistettaisiin ihmisiä lisensoimaan muualla olevia omia materiaaleja oikein ja sitten vinkkaamaan niistä wp:ssä. Sitten voitaisiin kokeneemman kaartin voimin noukkia hyvät osat talteen ja laittaa oikein muotoiltuna mallineiden kera artikkeleihin. Meidän pitäisi myös vaivautua aloittamaan keskusteluja wikipedian kehittämisestä wikipedian ulkopuolella. Ne, jotka löytävät täältä keskustelut on jo "koukutettu". Esimerkkinä voisi ottaa jonkun nuorten naisten genren (vaikka muoti tai virtuaalieläimet), josta ei ole asiantuntijoita wp:ssa. Silloin mentäisiin johonkin keskustelupalstalle (tai blogeihin) kysymään, mitä heidän mielestä wpssa pitäisi aiheesta olla. Sitten joko muokkaisi itse aihetta ko. tietojen perusteella tai antaisi kädestä pitäen opetusta, jos ko. yhteisö innostuu itse muokkaamaan. Mielestäni on saavutettu se piste, että meidän on lähdettävä hakemaan uusia muokkaajia. Ja tarjota opetusta etukäteen. Ei odottaa, että riittävästi osaa itse paikalle ja jaksaa sählätä ja saada banneja niin pitkään ennen kuin oppii tavoille. --Ras 4. syyskuuta 2009 kello 23.38 (EEST)
Toinen merkittävä asennemuutoksen paikka olisi poistolinjausten aihekohtainen löysääminen (näyttää usein ulkopuolisen silmin linjattomalta). Esimerkiksi lukuisia työmyyriä jalkapalloon liittyvien aiheiden parista on saatu ajettua karkuun kun on innostuttu poistelemaan artikkeleita (esim. Lauri Dalla Valle -saaga). Jos saataisiin isompi porukka uusia muokkaajia, joka muodostaisi vaikka oman "wikiprojektin", niin mielestäni sellaiselle ryhmälle voisi myöntää enemmän oikeuksia määritellä mikä on aihepiirin sisällä merkittävää ja mikä ei. Suomalaisen wikipedian tehokirjoittajien potentiaalinen määrä on niin pieni, ettei me voida antaa tapahtua sellaista, että jokainen vähänkin isompi joukko perustaa oman aihewikinsä, joka ei kuitenkaan kanna. Nekin tekijät kannattaisi pitää wikipediassa ko. aihealueen parissa - vaikka määrittelemällä poistolinjauksia uusiksi. --Ras 4. syyskuuta 2009 kello 23.46 (EEST)
Wikipedian uskottavuusongelmana ei ole marginaaliartikkelien liian vähäinen määrä - monen mielestä artikkeleita suomiräppärien sinkkujulkaisuista ja vastaavista on vähintään tarpeeksi - vaan keskeisten artikkelien heikko taso. --ML 5. syyskuuta 2009 kello 16.26 (EEST)
Totta, mutta lieneekö sillä tasolla kuitenkaan mitään yhteyttä tähän naisten osuuden pysymiseen vähäisenä? --Ras 6. syyskuuta 2009 kello 22.13 (EEST)
Esimerkiksi olisiko yksinkertaisempaa tapaa viestiä erilaisista tavoista parantaa wikipediaa, kuin lisätä sivupalkkiin linkki: Luovuta aineistoja (taustalla oleva toiminto olisi esim. tiedoston upload, jolle käyttäjä länttäisi wp-yhteensopivan lisenssin - kuten kuvia ladataan). Ei kaikkien tarvitse osallistua kirjoittamiseen, tai kirjoittaa käyttäjätunnuksella/ilman wikipediaan. Jos on kirjoittanut jo johonkin aikaisemmin ja haluaisi antaa sen käyttöoikeuden myös wikipedialle olisi käytännössä yhtä arvokas teko. --Ras 4. syyskuuta 2009 kello 23.54 (EEST)

Jatkopohdintaa[muokkaa wikitekstiä]

Jatkona yllä olevaan uutinen, jonka lisäsin hiljan sivulle Wikipedia:Medianäkyvyys, mutta joka sopii ehkä myös (tai paremmin?) tänne:

  • Jolma, Ari: ProGIS - Yhteistä omaisuutta ja yhteisiä oikeuksia. Positio, 2009, nro 3, s. 35. Helsinki: Maanmittauslaitos. Teknillisen korkeakoulun professori Ari Jolma käsittelee kolumnissaan uuden yhteisöllisyyden muotoja tietoverkoissa paikkatietoalan näkökulmasta ja mainitsee esimerkkinä Wikipedian ja Open Street Mapin. Kirjoittaja on itse aiemmin päivittänyt suomenkielisen Wikipedian Paikkatieto ja Paikkatietojärjestelmät -artikkeleita. Nyt ProGIS ry:n hallitus on ottanut tehtäväkseen Wikipedian paikkatietoalan sivujen kehittämisen myös laajemmin.

En nyt ole katsonut, miten projekti on edennyt, mutta tämä on nähdäkseni eräs niistä teistä, joilla kannattaa edetä, eli asiantuntijayhteisöjen vapaaehtoinen toiminta (jos vain vapaaehtoisia löytyy). Toinen voisi olla se, jonka Käyttäjä:Tanár mainitsee käyttäjäsivullaan, eli että joku (jos tulkitsin oikein) yliopistossa työskentelevä teettää tekstejä opiskelijoilla (tai muuten saattaa jonkun alan pidemmälle ehtineitä opiskelijoita tekemisiin Wikipedian kanssa, tai en nyt tiedä, mutta ilmeisesti tämä jotenkin toimii, kun ainakin tekstejä on tuotettu, kunhan nyt vaan homma organisoituu niin että pohjana on vapaaehtoisuus). Tai kolmantena, yleisesti, Wikipediaa pitää tehdä tunnetuksi asiantuntijoiden (Tai vielä paremmin: asiantuntijoiden yhteisöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden - mutta tämänhän ProGIS jo keksi - sikäli kuin vain idea kantaa) keskuudessa, eikä tämä nyt tarkoita välttämättä mitään muuta kuin minkä tahansa alan fiksuja, täyspäisiä tutkinnon suorittaneita henkilöitä, joita ehkä kiinnostaa muokata jotain aihepiiriä, jota sattuvat hyvin tuntemaan (ja näitähän täällä monessa aihepiirissä nyt onkin, ja kehitys on näissä aihepiireissä huimaa, mutta monesta aihepiiristä vielä puuttuu). Eli jos joku vain on jollain tieteellisellä postituslistalla tms. niin Wikipediatietoutta sinne. Ja esitelmiä konferensseihin.

Ja varmaan vielä myös entistä useammat tahot (organisaatiot ym.) löytävät Wikipedian oman tiedottamisensa kanavaksi. Tästähän näkyy epäonnistuneita esimerkkejä päivittäin, mutta myös onnistuneita, jotka ovat ymmärtäneet miten Wikipedia toimii ja tuottavat merkittävistä aiheista hyödyllisiä muokkauksia. Ja vielä neljäntenä tämä:

  • Heikkinen, Mikko: Tieteen popularisointi tietoverkossa — kuka ja miten?. (Käsitellään laajasti Wikipediaa tieteen popularisoinnissa) Luonnon tutkija, 2008, 112. vsk, nro 5, s. 151-153. Helsinki: Suomen Biologian Seura Vanamo ry. Artikkelin verkkoversio kirjoittajan blogissa Viitattu 23.9.2009.

Eli kirjoittaja, biologi Mikko Heikkinen väittää, että jos (asiantuntija) haluaa kirjoittaa yleisölle, niin kannattaa käyttää Wikipediaa. Siitä en tiedä (itse ainakin olen välttänyt paljolti kirjoittamasta aiheista, joista minun pitäisi tienata leipäni, koska silloin se leipä ainakin menee, jos kirjoitan niistä ilmaiseksi, olen ajatellut) mutta toisaalta, jos joku asiantuntija haluaa esimerkiksi jonkun pointin yleisön tietoisuuteen, niin Wikipedia varmaan on hyvä keino. (Ja tällaistakin kyllä on pienimuotoisesti fi-wikipediassa esiintynyt, mutta niin kuin toisaalla todetaan, asiantuntijat ovat usein kiireisiä.). Mutta toinen pointti, jonka Mikko Heikkinen esittää (tai näköjään oikeastaan siteeraa Markku Jokisipilää), on merkittävämpi: eli palkataan ihmisiä kirjoittamaan Wikipediaan. (Vaikka tästäkin kai on huonoja esimerkkejä, ellei sitten ollut kysymys työharjoittelusta, mikä vaikuttaa todennäköiemmältä, kun oli näitä Sähköala ym. artikkeleita.) Mutta siis siinä mielessä, että jos tuon Mikko Heikkisen teesin mukaan Wikipedia on tehokas tapa tiedottaa yleisölle, niin jokin taho, jolla on tiedotettavaa (siis esimerkiksi tieteen tutkimustuloksista tms.), voi palkata tai rahoittaa henkilöitä sitä tekemään, ja jos aihepiiri, josta on kysymys, on wikimerkittävä, niin tästä hyötyvät kaikki. Ja jossain mediassa (en nyt muista missä) ennakoitiin, että sama voi toteutua myös esimerkiksi poliittisen lobbauksen saralla (ja toteutuukin, mutta tällä hetkellä vielä, sanoisiko, varsin sporadisesti). Ja olisiko tässäkään mitään väärää, jos toimijat vain ymmärtävät miten Wikipedia toimii, ja toimivat sen mukaan.

Ja kun nytkin kerran kehitys on ollut eksponentiaalista, niin varmaan se on sitä vastakin. Ja viidentenä vielä tuo paksu kirja (jota en ole vielä ehtinyt avata):

  • Juha Suoranta ja Tere VadénWikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media. (Wikipediaa filosofian ja kasvatustieteen näkökulmasta käsittelevä verkossa julkaistu kirja). Tampere: Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008. ISBN 978-951-44-7281-7 (pdf), ISBN 978-951-44-7280-0 (kirja). Kirjan verkkoversio (pdf). (englanniksi)

Eli kaipa siinäkin jotain sanotaan (mutta kun en-wikissä muokkaajia on miljoonia ja fi-wikissä vähemmän, niin kaikki ei ehkä asetu näissä samoin; mutta tästä huolimatta myös fi-wikin kehitys on ollut huimaa; mutta tietty jännite tässäkin kyllä on).

Eli tuollainen visio.--Urjanhai 26. syyskuuta 2009 kello 03.08 (EEST)

Häme-wiki[muokkaa wikitekstiä]

Häme-wiki on ESR-rahoitettu Hämeen maakuntawiki ylläpitäjänään Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Virallinen julkaisutiedote ja blogaus. STT kirjoitti asiasta ihan kohtuullisen uutisenkin (jos ei faktavirheenä olevaa wikipediaksi kutsumista lasketa). --Zache 28. syyskuuta 2009 kello 10.11 (EEST)

How can we improve the usability for your language[muokkaa wikitekstiä]

We expect that with the implementation of LocalisationUpdate the usability of MediaWiki for your language will improve. We are now ready to look at other aspects of usability for your language as well. There are two questions we would like you to answer: Are there issues with the new functionality of the Usability Initiative Does MediaWiki support your language properly

The best way to answer the first question is to visit the translatewiki.net. Change the language to your language, select the “vector” skin and add the advanced tool bar in in the preferences and check out the new functionality. And make some changes in your user page. When there is a need to improve on the localisation, please make the necessary changess . It should update your localisation straight away. We would like you to report each issue individually at http://meta.wikimedia.org/wiki/Usability_issues.

When there are problems with the support of MediaWiki for your language, we really want to know about this. It is best to report each issue separately. In this way there will be no large mass of issues to resolve but we can address each issue on its own. Consider issues with the display of characters, the presentation of your script, the position of the side bar, the combination of text with other languages, scripts. It is best to try this in an environment like the prototype wiki as it provides you with a clean, basic and up to date environment. The prototype wiki is available for five languages but you can select any of them, change the preferences to your language and test out MediaWiki for your language.

We would like you to report each issue individually at http://meta.wikimedia.org/wiki/Language issues. The issues you raise will all be assessed. It is important to keep each issue separate, because this will make it easier to understand the issues and find solutions.

PS This text has been approved by Naoko, Brion and Siebrand. Thanks, GerardM 29. syyskuuta 2009 kello 00.12 (EEST)

Yhtä moni suomalainen luottaa Wikipediaan kuin iltapäivälehtiin[muokkaa wikitekstiä]

»Valtiotieteiden tohtori Janne Matikaisen valmistumassa oleva tutkimus kertoo, että 37 prosenttia suomalaisista lukee verkkolehtiä päivittäin. Uutislähteenä luotettiin eniten (45 %) perinteiseen mediaan, johon Matikainen luokitteli muun muassa Helsingin Sanomien, Ylen ja Uuden Suomen internetsivut. Iltapäivälehtiin luotti 13 prosenttia vastaajista. Määrä oli sama (13 %), joka piti internetin sanakirjaa, Wikipediaa, luotettavana lähteenä. Facebookin kaltaisia yhteisöpalveluja ei luotettavaksi uutislähteeksi katsonut kukaan (0 %).»

Pitäisikö tästä olla otettu vai onko syytä nolostukseen? Kerro näkemyksesi. --Ras 3. lokakuuta 2009 kello 11.19 (EEST)

On vain hyvä, ettei luotettaisi kaikkeen luettuun, eli hyvä juttu - etenkään lähteettömiin wikipedia-juttuihin. Wikipedian arvo on mielestäni nykyisellään (edelleen) ennen kaikkea tiedon indeksoijana - wikipediasta saa yleissilmäyksen aiheesta ja parhaimmillaan pääsee sen alkulähteille. Ts. wikipediaa ei pidä koskaan käyttää lähteenä. Se on sitten vähän hassua, että monet tavalliset lehdet käyttävät wikipediaa lähteenään... ilmeisesti tiedosta tulee siten "luotettavampaa". Itsekin olen meinannut sortua wikipedia-artikkeliin erikielisestä sanomalehdestä kirjoittamiseen käyttäen sanomalehteä lähteenä, kunnes olen huomannut, että ko. lehti on käyttänyt wikipediaa lähteenä :-). Wikipedia ei kai myöskään ole pääsääntöisesti "uutislähde"...Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 23.54 (EEST)

Kovaa (?) menoa ptwikissä[muokkaa wikitekstiä]

Aloin tuossa tunti sitten ihmetellä syytä siihen, minkä vuoksi portugalinkielisessä Wikipediassa (yhdeksänneksi suurin kieliversio, yli 510 000 artikkelia) on yhtäkkiä ainoastaan 39 ylläpitäjää (linkki ptwikin ylläpitäjälistaan). Päällimmäiseksi syyksi paljastui, että siellä on otettu käyttöön uusi käytäntö, jonka mukaan viimeisen 180 päivän aikana alle 50 ylläpitäjille rajoitettua toimenpidettä tehneiltä käyttäjiltä poistetaan ylläpito-oikeudet automaattisesti. Säännön käyttöönoton seurauksena 20 käyttäjältä poistettiin ylläpitäjän oikeudet saman tien. Suuremman kokonsa ja käyttäjämääränsä myötä ptwikissä yp-toimintoja käytetään varmastikin paljon enemmän kuin fiwikissä, joten nämä kaksi eivät ole aivan vertailukelpoisia keskenään, mutta mainittakoon silti vertailun vuoksi, että fiwikissä olisi vain 28 ylläpitäjää, jos sama sääntö olisi otettu täällä käyttöön. –Ejs-80 7. lokakuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Mikähän syy tuommoiseen mahtaa olla? Passiivisesta ylläpitäjästä tai ylläpitäjien suurestakaan määrästä ei liene kenellekään erityistä haittaa?Tetopa 7. lokakuuta 2009 kello 23.59 (EEST)
Aihetta koskeva portugalinkielinen äänestyssivu: Wikipedia:Votações/Desnomeação por não uso das ferramentas administrativas/2 (Google Translate -käännös englanniksi). –Ejs-80 8. lokakuuta 2009 kello 00.02 (EEST)
Tietoturvan perusteisiin kuuluu, ettei yhdelläkään käyttäjällä kuulu olla oikeuksia, joita käyttäjä ei tarvitse. Siinä mielessä ihan loogista. --Otrfan 8. lokakuuta 2009 kello 00.08 (EEST)
Henk. koht. ajattelen, että yksikin hyödyllinen ylläpitotoimi per vuosi on plussaa projektille, jos joku on semmoiset työkalut yhteisön luottamuksen osoituksena saanut käyttöönsä. Se on sitten eri asia, jos joku alkaa vandalisoida - mutta semmoiset karsittaneen räväkästi muutenkin. En näe tuommoista millään muotoa tarpeellisena. Meilläkinhän ovat jo (mielestäni sopivat) ohjeet miten ylläpitäjätyökalut poistetaan, jos joku ei ensinkään niitä käytä. (Olin tuossa vuoden ihan oikeassa firmassa töissä, jossa oli tietoturvan perusteet otettu tod. vakavasti... ei siellä kyllä meinannut moni homma sitten toimiakaan, ja kaikkien piti soveltaa lennossa sitten muita kommunikointimuotoja, kuin tietojärjestelmia, että saatiin asiat toimimaan - mielestäni ainakaan täällä ei vielä ole ollut ongelmia ylläpito-oikeuksista - pohditaan sitten niiden ratkaisua, jos niitä ilmenee...)Tetopa 8. lokakuuta 2009 kello 00.11 (EEST)
Minustakin nykyinen inaktiivisuuskäytäntö riittää fi-wikissä. Pt-wikin linjaus tuntuu melko tiukalta. --Otrfan 8. lokakuuta 2009 kello 00.19 (EEST)

Faktaa vai Wikipediaa?[muokkaa wikitekstiä]

5.10.2009 Anssi Kela kirjoittaa blogissaan aiheesta Faktaa vai Wikipediaa? ja löytää isänsä Juha Kelan henkilöartikkelista suomenkielisessä Wikipediassa lukuisia virheitä.--Urjanhai 11. marraskuuta 2009 kello 14.01 (EET)

Muutoksia välityslautakunnassa?[muokkaa wikitekstiä]

Kaksi välityslautakunnan jäsentä on ilmeisesti jättänyt eronpyyntönsä muutaman päivän sisällä. Tilalle ovat nousemassa, tai nousseet Tomisti (keskustelu · muokkaukset) ja MPorciusCato (keskustelu · muokkaukset).

Käynnistin tapahtumien johdosta kaksi keskustelusäiettä:

-- Petri Krohn 11. marraskuuta 2009 kello 14.12 (EET)

Wikipedia:Wikimedia Suomi[muokkaa wikitekstiä]

Satuin huomaamaan, että sivulla Wikipedia:Wikimedia Suomi tiedotetaan nykyisin Wikipedian ja sen sisarhankkeiden toiminnan edistämiseksi perustetun Wikimedian Suomen toiminnasta. Tuo kannattaa lisätä tarkkailulistalle, jos yhdistyksen toiminta kiinnostaa. –Ejs-80 18. marraskuuta 2009 kello 08.11 (EET)

Ainakin jos on kiinnostunut toiminnasta, muttei välttämättä jäsenyydestä. Samat tiedot löytyy yhdistyksen wikistä. 101090ABC 18. marraskuuta 2009 kello 08.21 (EET)

Taloussanomat: Hurja Kato Wikipediassa[muokkaa wikitekstiä]

Taloussanomat uutisoi 24.11.2009 seuraavaa: Joka kuukausi tuhannet vapaaehtoiset avustajat lopettavat verkkosanakirja Wikipedian päivittämisen, ja määrä on kasvussa. Avustajajoukkojen vähentymisellä voi olla vakavia seurauksia maailman viidenneksi suosituimmalle verkkosivustolle.

*MikroPc kanssa huomioi saman asian D100a 24. marraskuuta 2009 kello 21.32 (EET)

Kylläpä on katkeria kavereita kommentoimassa molempien uutisten keskusteluissa. Mahtaako olla tuttuja joukossa? --albval (keskustelu) 24. marraskuuta 2009 kello 22.08 (EET)
Aiheesta näkyy alkaneen keskustelu kaksi päivää sitten täällä: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Graafeja suomenkielisen wikipedian kehityksestä. Tämäkö on käynnistänyt keskustelun, vai onko taustalla jokun muu lähde? -- Petri Krohn 24. marraskuuta 2009 kello 22.10 (EET)
Eiliseen Wall Street Journalin webbiuutiseenhan tuossa viitataan. --Harriv 24. marraskuuta 2009 kello 22.50 (EET)

Wikipedia kiistää toimittajiensa joukkopaon. 101090ABC 28. marraskuuta 2009 kello 13.52 (EET)

Enkkuwikipedian tilastot. Jos vertaa vaiks tän vuoden, viime vuoden ja sitä edellisen lukuja niin kyl niiltä katoaa sitä aktiivisintakin jengiä. Ei sitä oikein voi kieltää millään mut ei siellä myöskään ole mikään katastrofi meneillään. --Zache 28. marraskuuta 2009 kello 19.03 (EET)
Tässä kaavioita: En, Fi. Aktiivisten (5/kk tai 100/kk) määrässä ei juuri ole muutoksia. -tKahkonen 28. marraskuuta 2009 kello 19.48 (EET)
Lisää kaavioita sekä Guardianin juttu niistä. Wall Street Journalin juttu En ole henkilökohtaisesti hirveän kiinnostunut enkkuwikipedian tilasta kun en siihen oikein mitenkään voi vaikuttaa,
Fi wikipedian tilastoista sen verran, että sekä käyttäjien, muokkausten, että uusien artikkelien määrä on ollut laskussa vuoden 2006/2007 huipusta lähtien. Konkreettisesti. Parhaimmillaan täällä on ollut kuukaudessa yli 5 muokkausta tekeviä yli 1000 ja nyt luku on noin 700. Vastaavasti yli 100 muokkausta tekeviä on ollut 150 ja viime kuussa enää 104. Uusia artikkeleita on parhaimmillaan tehty noin 160 kappaletta kuukaudessa ja nyt määrä oli alle sadan. Ja vaikka laskun jyrkkyys onkin tasoittunut, niin trendi on yhä laskeva ja jossain vaiheessa käyttäjämäärä pitäisi saada takaisin nousevaksi, koska mikään sosiaalisen median verkkopalvelu ei voi perustua sille että sen käyttäjämäärä jatkuvasti pienenee.
Lisäksi olisi hyvä tehdä jotain analyysiä siitä mitkä jutut aiheuttivat suosiohuipun romahduksen. Oma mielipiteeni on, että se johtui siitä, että massoille selvisi ettei wikipedia ollutkaan median lupaama tietosanakirja kaikesta vaan ainoastaan merkittävistä asioista. Samalla vastattiin luotettavuusongelmiin vaatimalla esim tiukempaa lähteistystä ja kieltämällä oma tutkimus, joka teki kirjoittamisesta työläämpää ja vähemmän hauskaa. Lisäksi se rajasi lisää sitä aluetta mitä ihmiset pitävät riittävän mielenkiintoisena kirjoittaakseen siitä wikipediaan. Tutkija Tere Vaden kirjoitti aiheesta silloin.
Tuolloin luodut käytännöt myös jatkuvasti blokkaavat pois jengiä joka kirjoittaisi wikipediaan, koska heille olisi henkilökohtaista hyötyä siitä, että (yleensä oman artikkelinsa ohella) se menestyy kokonaisuutena. Käytännön esimerkki. Kaikkine wikisotineen meillä on esimerkiksi kohtuullinen artikkeli vaikkapa Jussi Halla-Ahosta ja Homma-foorumista, kun taas isot puolueet eivät ole kiinnostuneet wikipediasta edes sen vertaa että olisivat tarjonneet tänne kuvia kansanedustajistaan. Sama pätee omakustannemuusikoihin, sarjakuvantekijöihin ja ties kuinka moneen muuhun aihepiiriin myös jotka jatkuvalla syötöllä puskevat tänne sisältöä. Ja hitto, että meille olisi ihan saakelisti käyttöä vaikka graafikoille, mutta ammattimaisilla on parempaakin tekemistä ja amatöörit joilla aikaa olisi kiroaa meitä kun jatkuvasti poistamme niitä turhina. Samalla kun kiroavat niin wikipedia saa entistä enemmän karmaa mulkkuna kusipäänä joka entisestään vähentää kiinnostusta osallistua projektiin.
Ja tuo on oikeastaan se olennainen seikka. Wikipedia ei ole mielenkiintoinen projekti siksi, että se on huono kopio perinteisestä tietosanakirjasta vaan siksi, että se tarjoaa mahdollisuuden tietoon jota ei ole muualla IMHO. Ja mitä enemmän wikipedia yrittää rajata itsensä perinteiseksi tietosanakirjaksi sen vähemmän kiinnostava se on. --Zache 29. marraskuuta 2009 kello 07.51 (EET)
Tosi on, että huipusta (2007 keväällä noin 1000 aktiivista muokkaajaa) on määrä laskenut tasaisesti nykyiseen noin 700 aktiiviseen (5 artikkelimuokkausta kuukaudessa). Todella aktiivisten (100 artikkelimuokkausta / kk) määrä on sekin laskenut kahdessa ja puolessa vuodessa 150:stä nykyiseen 100 muokkaajaan. Pari kommenttia mainitsemiisi syihin.
Oma tutkimus on ollut kiellettyä alusta asti. Kun itse aloin muokata 2004, niin jo silloin omia mielipiteitään artikkeleihin haluavia ohjattiin esimerkiksi Everything2:hun. Everything2 on mielipidesivusto, johon saa kirjoittaa omiaan. Sitä on muuten joissakin artikkeleissa käytetty lähteenä [8]. Ei pitäisi. Mutta siis, en pitäisi oman tutkimuksen kieltoa syynä käyttäjien vähenemiseen.
Kävin läpi kaikki Everything2-viitteet ja poistin kelvottomat. Jäljelle jääneet ovat joko "aiheesta muualla" alla tai sitten vakuuttavasti lähteistettyjä itsessään, jolloin niihin voi luottaa viitteinä. --Ras 1. joulukuuta 2009 kello 06.03 (EET)
Lähteistystä on kyllä tiukennettu. Siitä olen monelta kuullut, että: "en osaa merkitä niitä ref-juttuja". Olen sanonut ohjeeksi, että lisää vain se linkki ref /ref sisään, kyllä sen joku täydentää. Ajoittaisin tiukennuksen tuonne vuoden 2006 syksylle, ks. esim. vuoden 2006 huhtikuulta suositelluksi valittu lähteetön artikkeli [9] ja keskustelu mm. lähteistä saman vuoden lokakuulta. Keväällä 2007 alkoi sitten käyttäjien väheneminen.
Pitäisin vielä suurempana syynä tätä Dilaudidin esseessään kuvaamaa ilmiötä: Käyttäjä:Dilaudid/Wikipedia on julma paikka.
-tKahkonen 29. marraskuuta 2009 kello 14.59 (EET)
Jups, oman tutkimuksen kielto oli jo aikaisemmin, mutta oikeastaan rajoituksesta tuli tehokas vasta silloin kun lähdevaatimuksesta tuli normi eikä poikkeus. --Zache 29. marraskuuta 2009 kello 16.49 (EET)
Samaa mieltä kuin Zache, tämä ei kiinnosta niin paljon jos tämä on vain nettiversio tietosanakirjasta. Kiinnostaisi paljon enemmän, jos tänne saisi laittaa artikkeleita mistä vain, mutta ei, kun pitää olla "merkittävä" asia :( jr888 6. joulukuuta 2009 kello 17.01 (EET)
Everything2 on sitten varmaan huippukiinnostava. --Harriv 6. joulukuuta 2009 kello 18.23 (EET)
Eihän toki, koska: "Artikkeleita voi olla useampia otsikkoa kohden ja niiden tekijänoikeudet jäävät kokonaan kirjoittajille. .. Artikkeleita ei saa muokata muu kuin kirjoittaja itse. .. Se ei pyri tietosanakirjamuotoon, jolloin neutraalia katsantokantaa ei ole pakko noudattaa." jr888 11. joulukuuta 2009 kello 12.28 (EET)
E2:nen on kyllä niin loistavat et siltä voitais kyllä pölliä ideoita tänne. :) Esim se et artikkeleista on eri versioita jotka kilpailee keskenään siitä et mikä niistä näytetään on kyl nerokas idea. --Zache 11. joulukuuta 2009 kello 13.06 (EET)

Aihetta käsitellään T&T:n podcastissa: Santtu Toivonen: Wikipediaa väsyttää jo, kohta 5:00 - 9:50 min --Zache 5. joulukuuta 2009 kello 12.13 (EET)

"Wikipedian kävijämäärät sen kuin kasvavat, mutta artikkelien kirjoittajat kaikkoavat." Olisiko syynä se, että pienellä kielialueella "helpot" artikkelit on jo aloitettu. Kirjoitettavaa olisi sinänsä vaikka kuinka paljon suomenkieliseen wikipediaan, mutta vaikeimmista tai harvinaisemmista aiheista kirjoittajia on harvassa.--IA 11. joulukuuta 2009 kello 13.32 (EET)
Jukka Kemppinen nimitti tätä aikoinaan Wikipedia-seminaarissa "ensyklopedistiseksi ongelmaksi". On periaatteessa helppo kirjoittaa artikkeli pähkinähakkelista tai natriumglutamaatista, mutta äärimmäisen vaikea kirjoittaa artikkeli esimerkiksi käsitteestä "totuus".--Joonasl (kerro) 11. joulukuuta 2009 kello 13.38 (EET)
Ja ennen kuin ihmisestä kehittyy sellainen wikipedisti jolla on riittävästi motivaatiota ja taitoa kirjoittaa wikipediaan hankalista,työläistä asioista niin hänen on täytynyt aloittaa jostain sellaisesta joka on suht helppoa ja henkilökohtaisesti kiinnostavaa ja motivoivaa. En muuten oikeastaan usko et meiltä helpot aiheet olisi loppumassa ja suomenkielisessä wikipediassa lukijamäärät vetää sit aika lailla suoraa viivaa. --Zache 11. joulukuuta 2009 kello 14.22 (EET)
Mielestäni helpot aiheet ovat yleisesti ottaen loppuneet, lukuun ottamatta esim. monia maantieteellisiä artikkeleita, monissa muunkielisissä Wikipedioissa ongelma on ratkaistu boteilla...esim. kaikki Brasilian kunnat tai Yhdysvaltain piirikunnat, näistä saataisiin hetkessä kymmeniä tuhansia uusia artikkeleita suomenkieliseen Wikipediaan. Jos sama tehtäisiin suomenkielisessä Wikipediassa, niin johan tilastot kaunistuisivat.--IA 11. joulukuuta 2009 kello 14.34 (EET)
En mä sinällään ole uusien artikkelien määrästä huolestunut, ei meillä nytkään ole kirjoittajia nykyisiinkään. Kirjoittajien määrä pitäis saada nousuun ja kelvollisten kirjoittajien automatisointi ois toki varsin veikeä ratkaisu siihen :) Ja eikös Epicin mukaan Googlen pitänyt tuo jo ensi vuonna tehdä joten aikakin ois sopiva :) . --Zache 11. joulukuuta 2009 kello 15.49 (EET)
Syitä kirjoittajien ja uusien artikkelien vähenemiseen on jo mainittu: hypen hiipuminen (Wikipedia ei ole enää uusinta uutta), tiukentuneet lähdevaatimukset, se että olennaisista aiheista alkaa jo olla artikkelit. Toisaalta muokkaajien määrä ei ole mikään itseisarvo, vaan tavoitteena pitäisi olla sisällön laadukkuus. Lähdevaatimukset taatusti karsivat muokkaajia, mutta kuka kaipaa tänne lisää lähteetöntä tietoa (toki lähteiden mainitsemiseen kannattaa ohjata helpoimmalla <ref></ref> -tavalla, kuten mainittiin)? Sisällön laatua on vain vaikeampi mitata, mutta väittäisin sen parantuneen vuodesta 2007. Ehkä lukijatilastot voisivat olla tässä muokkaustilastoja parempi mittari. --ML 11. joulukuuta 2009 kello 21.40 (EET)
Hmm, lukijatilastot, huippu oli jossain vuoden 2009 alussa, sen jälkeen lukijamäärät ovat jääneet edellisen vuoden luvuista. Sinänsä jos oletetaan et sisällön laatu olisi käyttäjien kannalta mitenkään merkittävästi noussut niin eikö lukijoiden määrä olisi silloin kasvanut? --Zache 11. joulukuuta 2009 kello 22.14 (EET)
Vuoden aikana Wikipedian tila tuskin paljon muuttuu. -3% tuskin on tilastollisesti merkitsevä lasku. --ML 11. joulukuuta 2009 kello 22.43 (EET)
Entäpä saksa-wikin -11 prosenttia? Se onkin jo paljon merkittävämpi. Mitänköhän de-wikissä ollaan asia huomioitu? – EtäKärppäkhihi 11. joulukuuta 2009 kello 22.48 (EET)
No kuten aikaisemmin sanoin et käyttäjämäärä on pysynyt palttiaralaa samoissa. Mut oikeastaan pointtina oli se, et me ei voida myöskään sanoa, että kun kuukausien lukijamäärät ovat alhaisemmat kuin edellisvuoden vastaavat, niin meidän laatu olisi sen perusteella parantunut. --Zache 11. joulukuuta 2009 kello 23.13 (EET)
Mutta olen kyllä samaa mieltä, että meidän artikkelien taso on varmaankin parantunut. Itseasiassa se on aika väistämätöntäkin, koska muokkaukset ovat kumuloituvia ja artikkelien määrän kasvu on palttiarallaa samassa suhteessa tipahtanut kuin muokkaajien määräkin. Myös siinä olen samaa mieltä, että meidän pitäisi keskittyä laadukkaisiin artikkeleihin. Merkittävyyden vaatimuksesta olen kyllä eri mieltä ja minusta tärkeämpää on saada hyvä artikkeli vähempimerkityksellisestä aiheesta kuin kurja merkittävästä. Toinen on et meidän pitäisi seurata enemmän sitä mitä ihmiset wikipediasta lukee ja parantaa niitä artikkeleita. --Zache 11. joulukuuta 2009 kello 23.18 (EET)
Lukijamäärän laskuun voi olla viattomiakin syitä:
  1. Yksittäisissä sivuissa on enemmän luettavaa, joten yksi käyttäjä kerkiää kerralla avata pienemmän määrän sivuja.
  2. Lukijat paremmin löytävät suoraan oikealle sivulle.
-- Petri Krohn 12. joulukuuta 2009 kello 00.08 (EET)

Onko tuo nyt ihme, jos ihmiset lähtevät. Täällä estetään käyttäjiä ihan miten sattuu. --Wikististi 11. joulukuuta 2009 kello 21.08 (EET)

Oikeasti tilanne on se että ylläpitäjät eivät pysy muokkaajien perässä tarkastamassa heidän lisäyksiään. Toisaalta ylläpitäjäksi on äänestetty liian paljon myös nuoria joilla ei ole tietoa ja myöskään taitoa erottaa oikeaa/väärästä muokkauksesta ja liian monet ylläpitäjät eivät myöskään valitsemisen jälkeen tee ylläpitäjän hommia. Voisin listata ne ylläpitäjät jotka vain tekevät satunnaisesti hommiansa mutta en viitsi. Ylläpitäjien pitäisi karsia lähteettömän tiedon lisäämistä. Itse olen sitä mielt että jos "vapaata" muokkausta ei ryhdytä rajoittamaan niin olemme toivottoman tilanteen edessä. Myös eri käyttäntöjen jälkeenjäänneisyys muiden kielisiin Wikipedioiden vastaaviin alkaa olla jo haitta. D100a 12. joulukuuta 2009 kello 16.41 (EET)
Sanoisin et {{lähde}} yllä olevaan väittämään. Sinänsä täällä on niin paljon muokkauksia ettei niitä keretä tarkistamaan, mutta toisaalta ei niitä tarvitsekkaan. Vakiintuneiden käyttäjien muutoksia on ihan turha tarkistaa. Uusien ja IP-osoitteiden tarkistuksesta on jo hyötyä, mutta jos ajatellaan asiaa pelkästään vandalismin kannalta niin IP-osoitteiden tekemistä muokkauksista noin 10-20% on vandalismia, MUTTA loppu on enimmäkseen tarkoitettu wikipediaa kehittäväksi editoinniksi joten tällä hetkellä IP:tkin kehittävät wikipediaa nopeammin kuin ehtivät vandalisoimaan. --Zache 12. joulukuuta 2009 kello 18.17 (EET)

Saksankielisessä Wikipediassa yli miljoona artikkelia[muokkaa wikitekstiä]

Saksankielisessä Wikipediassa on nyt yli miljoona artikkelia. Aiemmin miljoonan artikkelin rajapyykin on saavuttanut ainoastaan enwiki, jossa artikkeleja on nykyisin yli kolme miljoonaa. Ranskankielisessä Wikipediassa artikkeleita on kolmanneksi eniten, noin 890 000 (ks. myös Meta-Wikin sivu List of Wikipedias). –Ejs-80 27. joulukuuta 2009 kello 13.17 (EET)

Kovia lukemia, mutta suomenkielisen wp:n 225 000 on silti noihin verrattuna aika hyvä lukema kielen puhujamäärään suhteutettuna. Tuo norjawiki on vaan karannut vähän turhan kauas. :) --Quinn 27. joulukuuta 2009 kello 13.48 (EET)
Artikkelimäärää parempi mittari Wikipedian aktiivisuudesta lienee muokkausten määärä. Siinä olemme selvästi norjaa edellä, mutta toisaalta jäljessä artikkelimäärältään paljon pienempää hepreaa. [10] --ML 27. joulukuuta 2009 kello 13.55 (EET)
Jeh, muokkausten määrä ja aktiivisten muokkaajien määrät on hyviä mittareita siitä miten menee. --Zache 27. joulukuuta 2009 kello 14.12 (EET)
Prima! Wunderbar! Tülihan se odotettü miljoonas der Artikel. Vielä kün suomiwiki ottaisi norjan kiinni! Vaikka laatü lienee tärkeämpää küin se määrä... : ) --Jepse 28. joulukuuta 2009 kello 18.18 (EET)
Jos Wikipedian kieliversioista puhutaan, niin eikö saksankielistä pidetä ihan laadukkaana? –Ejs-80 28. joulukuuta 2009 kello 18.21 (EET)
No jos artikkelien määrän kehityksestä puhutaan, niin meidän uusia artikkeleita per päivä luku on tippunut lukumäärällisesti jonnekin vuoden 2005 tienoille eli ei me olla ketään kiinni ottamassa. Mutta en henkilökohtaisesti koe tuota uusien artikkelien tippuvaa määrää hirveän ongelmallisena muuten kuin, että se on indikaattori ihmisten halukkuudesta osallistua wikipedian kehittämiseen. Artikkeleita sinänsä meillä on ä enemmän kuin mitä me pystytään käsittelemään.
Se mikä on minusta oikeampi kysymys on, että miten tänne saadaan enemmän aktiivisia kirjoittajia. Siis sillä tasolla, että miten me tuplataan kirjoittajamäärä. Entä kymmenkertaistetaan ja jos se on mahdollista niin entä onko kirjoittajamäärän sata kertaistaminen mahdollista? Jos se ei ole mahdollista, niin silloin pitäisi selvittää miksi ei. Se on IMHO ainoa tie jos me halutaan merkittävästi parantaa suomenkielistä wikipediaa, koska näin pieni määrä aktiivisia kirjoittajia ei yksinkertaisesti ehdi tehdä kaikkea. --Zache 28. joulukuuta 2009 kello 19.09 (EET)

Jos jollain on intoa, voisi rakentaa taulukon, jossa olisi artikkelimäärä / kielen puhujamäärä ja artikkelien keskipituus (tuonkin olen jossain nähnyt). Kielten puhujamäärien arviointi on vaan vaikeaa, moni suomalainenkin kirjoittaa en-wikiin, ja täälläkin on ei-äidinkielisiä käyttäjiä. --Tappinen 28. joulukuuta 2009 kello 20.07 (EET)

Saksassa on muuten käyty hiljattain vähän laajempaa keskustelua merkittävyyskriteereistä: en:Wikipedia:Wikipedia_Signpost/2009-11-09/German_controversy --Harriv 28. joulukuuta 2009 kello 20.13 (EET)

Translatewiki.net update[muokkaa wikitekstiä]

  • Currently 99.71% of the MediaWiki messages and 81.03% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at translatewiki.net. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 29. syyskuuta 2009 kello 00.12 (EEST)
  • Currently 99.79% of the MediaWiki messages and 81.55% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at translatewiki.net. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 1. marraskuuta 2009 kello 12.59 (EET)
  • Currently 99.87% of the MediaWiki messages and 86.00% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at translatewiki.net. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 7. joulukuuta 2009 kello 14.48 (EET)
  • Currently 100.00% of the MediaWiki messages and 97.66% of the messages of the extensions used by the Wikimedia Foundation projects have been localised. Please help us help your language by localising and proof reading at translatewiki.net. This is the recent localisation activity for your language. Thanks, GerardM 4. tammikuuta 2010 kello 17.18 (EET)

Virolaiset historian uudelleenkirjoittajat Wikipediassa[muokkaa wikitekstiä]

Virolaisten ja suomalaisten tappelu suomenkielisessä Wikipediassa on jo ylittänyt uutiskynnyksen. Virolainen Eesti Ekspress -lehti kirjoittaa aiheesta otsikolla "Wikipedia ajas eestlased soomlastega tylli" (Wikipedia ajoi suomalaiset ja virolaiset riitoihin). Jutun mukaan riita koskee sitä, missä Virolaiset olympiaurheilijat ovat syntyneet, (miehitetyssä) Virossa vai Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa. Ulrikakin kuulema mainittiin.

Paljon suurempi uutispommi muuhii kuitenkin englanninkielisen Wikipedian virolaisjohtoisessa kabbalistisessa salaliitossa. Tarkoin varjeltu salainen kirjeenvaihto vuosi julkisuuteen ja koko 3400 sähköpostin arkisto leviää nyt netissä. Sisältö muodostaa suorastaan käsikirjan sille, miten Wikipedian sisältöä vääristetään omien poliitisten päämäärien ajamiseen. Salaliiton jäsenet syytävät paljastuksesta Venäjän tiedustelupalvelua FSBtä. Asiaa käsitellään nyt englanninkielisen Wikipedian välityslautakunnassa. (Wikipedia:Arbitration/Requests/Case/Eastern European mailing list, — Evidence) -- Petri Krohn 8. lokakuuta 2009 kello 21.54 (EEST)

No jaa... nuo samat käyttäjänimet näyttävät olevan koko ajan jossain ihmeellisessä käsittelyssä milloin minkin syyn takia. Yleensä tarina menee näin: joku artikkeli joka käsittelee jotain tulenarkaa aihetta joutuu muokkaussodan kohteeksi (esim. vähän aikaa sitten Communist genocide ja nyt Monument of Lihula). Yleensä vastassa ovat venäläiset ja baltit/itä-eurooppalaiset. Aikansa toistensa muokkauksia kumotessa ja lähteitä epäilessä asiassa joltain palaa lopulta päreet ja tulee herkästi henk.koht. syytöksiä. Toisaalta: kaikkien näiden riidanalaisten artikkeleiden laatu on yleensä mielestäni parantunut. Lopulta jossain vaiheessa osapuolet kyllästyvät ja siirtyvät toisten tulenarkojen aiheiden kimppuun. --Peltimikko 11. lokakuuta 2009 kello 00.57 (EEST)
Oletko sinä muuten ollut kirjeenvaihdossa tämän kabbalin jäsenten kanssa? Jos tiedät tästä aiheesta jotain, jota me emme tiedä, ehdotan, että kerrot sen en-wikin ArbComille. Kävi tuolla lautakunnassa miten tahaansa, tästä tulee jäämään paha maku. Moni hyvä kirjoittaja tulee kantamaan kabbalisti-epäilyn taakkaa niskassaan. (En-wikissä Peltimikko on toiminut varsin mallikkaasti, vaikka hän tosielämässä kuuluu minun vastustajiin.) -- Petri Krohn 11. lokakuuta 2009 kello 05.41 (EEST)
Tuossa nettijulkaisssa on paksunnetulla myös Nironen. Ymmärtäisikin koko jutun. Yst. terv. – EtäKärppäkhihi 8. lokakuuta 2009 kello 21.59 (EEST)
Google Translate kääntää yllättävän hyvin virosta suomeksi. [11] --Jisis (keskustelu) 8. lokakuuta 2009 kello 22.07 (EEST)
Google translate kääntää erinomaisesti englantiin kaikilta maailman valtakieliltä. Itse olen hämmästellyt venäjän käännösten tasoa. Käännös suomesta englanniksi tai päinvastoin on astetta huonompaa. Surkeinta on kuitenkin käännös muista kielistä suomeen, Google käyttää englanninkielistä käännöstä välituloksena. Tässä siis uutisen käännös englanniksi. -- Petri Krohn 8. lokakuuta 2009 kello 22.25 (EEST)
Totta tuokin, englanniksi kannattaa kääntää varsinkin muista germaanisista kielistä. Tässä tapauksessa olin yllättynyt viro-suomi-käännöksen ymmärrettävyydestä. --Jisis (keskustelu) 8. lokakuuta 2009 kello 22.33 (EEST)
Ei vaikuttaisi siltä, että viro-suomi käyttää englantia välituloksena. Esim. "Eestlastel ajas see kopsu üle maksa." on käännetty "Virolaisilla ajoi se keuhko yli maksa." Englanniksi käännetty versio on "Estonians it is time to pay the lung." --Jisis (keskustelu) 8. lokakuuta 2009 kello 22.46 (EEST)
Google hämmästyttää ja ihmetyttää joka kerta! Jo viron tuleminen käännettävien kielten joukoon oli aikamoinen yllätys. -- Petri Krohn 8. lokakuuta 2009 kello 22.56 (EEST)
Ja alussa taidetaan puhua tästä riidasta. Yst. terv. – EtäKärppäkhihi 8. lokakuuta 2009 kello 22.01 (EEST)
Sivuhuomautuksena - August Myhrberg -artikkelissa kirjoitin ko. käytännön tiimoilta, että hän Raahessa syntyneenä 1700-luvulla syntyi Ruotsissa. Näinhän asia oli - Suomi ja suomen kieli oli jotain metsäläistä periferiaheimoa tuohon aikaan. Ei se niin kirpaise, kun sen kerran ajattelee läpi.Tetopa 8. lokakuuta 2009 kello 22.09 (EEST)

Minusta muuten virolaisista neuvostoaikana syntyneistä voisi pistää synnyinmaaksi Viron sosialistisen neuvostotasavallan (tai Viro ja sitten siitä viittaus tuohon neuvostotasavaltaan). Venäjän vallan aikana esim. Suomen suuriruhtinaskunnan alueella syntyneiden kotimaaksi kuvaa parhaiten asiaa Suomen suuriruhtinaskunta. Näistä esimerkeistä molemmat ovat olleet suht laajalti kansainvälisesti tunnustettuja valtiomuotoja.Mielestäni tarkin mahdollinen historiallinen konteksti antaa jo sinällään hyvin lisätietoa siitä, missä ja millaisissa olosuhteissa on synnytty (ja kuoltu). Itsenäiseen Viro-artikkeliin viittaaminen neuvostoaikana syntyneiden osalta on harhaanjohtavaa, samoin kuin vaikka ruotsinvallan aikana itsenäiseen Suomen valtioartikkeliin. Ruotsin vallan alla syntyneisiin suomalaisiin voidaan hyvin viitata synnyinmaana Ruotsi. Sitten voidaan sanoa, että kyseessä on "suomalainen", samoin kuin virolaisista "virolainen", noin etnisesti. Varmaan voidaan sanoa myös, että "vironvenäläinen" tai "suomenruotsalainen"...Tetopa 8. lokakuuta 2009 kello 22.23 (EEST)

Tästä päädytäänkin toiseen aiheeseen, joka lähinnä liittyy englanninkieliseen Wikipediaan. Tapana on, että 1700-luvulla eläneisiin suomalaisiin viitataan linkittämällä artikkeliin en:Swedish-speaking Finns. Ruotsi oli 1900-luvun alkuun asti Suomessa sivistyneistön kieli. (Omat isovanhempanikin puhuivat sitä salaa keskenään.) Nykyinen Suomen ruotsinkielinen kielivähemmistö syntyi vasta vuosisadan vaihteessa, sivistyneistön vaihtaessa kieltä ja ruotsin jäädessä maalaisten, aatelin ja omistavan luokan kieleksi. 1700-luvun suomalaisella ei siis ole yhtään enempää suhdetta suomenruotsalaisiin kun suomenkielisiinkään. -- Petri Krohn 8. lokakuuta 2009 kello 22.37 (EEST)
Tuo onkin mielenkiintoinen, että pitäisikö merkitä hallinnollinen "kansalaisuus" vaiko etninen ryhmä. Esim. juutalaisista on usein puhuttu juutalaisina, syntymäpaikasta riippumatta. Syntymäpaikaksi pitäisi mielestäni merkitä kuitenkin yksiselitteisesti sen aikainen hallitus, tai vaikkapa autonominen tms. alue, josta historialliset olosuhteet valtiollisesti käyvät ilmi. 1700-luvun nykyisen Suomen, mutta tuon ajan Ruotsin alueella syntyneiden synnyinmaa on ilman muuta Ruotsi, josta Suomi oli vain yksi lääni tms. Sitten artkkelista tulisi käydä ehkäpä ilmi sekä kansalaisuus, että etninen ryhmä, jollain lailla järkevällä tavalla.Tetopa 8. lokakuuta 2009 kello 22.53 (EEST)
Itse olisin sitä mieltä että kun Eesti kuului onnelisten Neuvostotasavaltojen liittoon niin oikeammin pitäisi kirjoittaa Eestin autonominen neuvostotasavalta eikä Viron neuvosto...D100a 8. lokakuuta 2009 kello 22.31 (EEST)

Hiljainen on ollut uutispäivä Virossa, jos tällainen tapaus ylittää uutiskynnyksen :). Vahvasti kyllä liioiteltua kirjoittaa "ajoi suomalaiset ja virolaiset riitoihin", sillä "virolaista näkökulmaa" on tässä "riidassa" edustanut fi-wikin puolella vain kolme käyttäjää, yksi kirjautunut ja kaksi IP-muokkaajaa (joista toinen ansaitsi muokkaussotimisellaan itselleen eston)[12][13], eivätkä kaikki et-wikin puolellakaan näytä ymmärtäneen (jos on Google-käännökseen luottaminen) Amherst99:n voimakasta kantaa, että Viron SNT:n mainitseminen olisi jotenkin loukkaavaa[14]. --Nironen 9. lokakuuta 2009 kello 02.21 (EEST) Lisäys: Vieläkin kummallisemmaksi tämän keskiviikkoiltana julkaistun uutisen tekee se, että ennen kyseisen jutun julkaisua, jonka jälkeen ne kaksi IP-muokkaajaa ilmestyivät paikalle, keskustelu aiheen tiimoilta oli ehtinyt tyrehtyä sekä suomen- että vironkielisen Wikipedian puolella jo sunnuntaina, eikä et-wikin puolella käytyyn keskusteluun "Eestlaste sünniriik soome Vikis" ole edelleenkään kirjoitettu lisäkommentteja sunnuntain jälkeen. Erikoinen juttu kaiken kaikkiaan; toimittajan kun luulisi olevan ihan vakavasti otettava, eikä lehtikään nyt mikään paikallinen Seiska ole. --Nironen 9. lokakuuta 2009 kello 06.03 (EEST)

Kyllä! Tuon lehden täytyy olla todella luotettava ja kaikkien sinne kirjoittavien kaikenlaisen kritiikin yläpuolella! Luotetavuus on myös helppo todistaa: Jos suomenkieliseen Googleen kirjoittaa hakusanaksi "Eesti Ekspress", tulee heti etusivun jälkeen toisena hakutuloksena juttu, joka Google otsikoi Eestil on fašistlik apartheidivalitsus. Jutun kirjoittajat paljastuvat yhtä erehtymättömiksi, kuin itse juttukin. // MOT -- Petri Krohn 9. lokakuuta 2009 kello 06.39 (EEST)
(Suora linkki Viron wikin keskusteluun: et:Vikipeedia:Üldine arutelu#Eestlaste sünniriik soome Vikis)
Tuolla keskustelussa käy siis ilmi, että Kasutaja:Amherst99 on miehitysteoreetikko, joka uskoo Viron miehitysmyyttiin. -- Petri Krohn 9. lokakuuta 2009 kello 02.54 (EEST)
P.S. - Ilmeisesti on myös suomenkielisen Wikipedian käytäntöjen vastaista mennä jollekin ulkoiselle foorumille värväämään kannattajia tuekseen Wikipedian sisäisessä sisältökiistassa. -- Petri Krohn 9. lokakuuta 2009 kello 02.58 (EEST)

Miehitys on täysin uusi käsite Venäjällä. Käsitteen omaksumisessa tarvitaan aikaa, jotta Venäjällä oivalletaan se oikein. Venäläisillä on oma perinteinen ajattelutapa, jossa jonkun pienemmän kansallisuuden alueen haltuunotto ja alistaminen omaan valtaansa on täysin normaalia. Venäjällä ei ole vielä laajassa mitassa oivallettu siinä piileviä ongelmia. Venäjällä on jo merkkejä että heidän oma suhteensa muihin kansoihon ja valtioihin aletaan oivaltaa. Meidän tehtävämme on vahvistaa tätä kehitystä, eikä suinkaan kiistellä heidän kanssaan. Länsimaissa on täysin selvää mitä miehitys tarkoittaa, mutta sama ei päde Venäjällä. Suomessa on myös ollut vastaavia ilmiöitä. Menneinä aikoina suomalaisten oli mahdoton käsittää joitakin asioita, jotka kuitenkin ovat myöhemnin muuttuneet itsestään selvyyksiksi. Näin tulee käymään myös miehityskäsitteen suhteen.--Zindox 8. tammikuuta 2010 kello 07.51 (EET)

Ongelma on vain se että Venäjällä ei tunneta käsitettä "miehitys" koska esim toisen maailmansodan takia puna-armeija "vapautti" saksan sotakoneiton valloittamat maat. Siten heidän ei tarvitse miettiä sitä käsitettä historillisti, kuten suomalaiset tekivät itä-karjalassa vuonna 1941-44, se oli puhtaasti miehittämistä. Kuten myös Stalin se halusi suomen "palauttavan" Venäjään aikaisemmin kuuluneen karjalankannaksen...D100a 27. tammikuuta 2010 kello 13.39 (EET)

Globaalien ylläpitäjien käyttöönottoa koskeva äänestys Meta-Wikissä[muokkaa wikitekstiä]

Meta-Wikissä on nyt äänestettävänä ehdotus siitä, että Wikimedia-hankkeiden piirissä ryhdyttäisiin jakamaan globaaleja ylläpito-oikeuksia luotettaville käyttäjille. Nämä oikeudet tulisivat automaattisesti voimaan kaikissa pienissä wikeissä (pienen wikin määritelmä löytyy ehdotuksesta), ja ne olisi tarkoitettu perussiivoukseen sekä vandalismin ja muun selkeän väärinkäytön estämiseen. Kukin hanke voisi halutessaan irtautua järjestelmän piiristä (opt-out). Suomenkielisistä hankkeista ehdotuksen läpimeno ei vaikuttaisi Wikipediaan, mutta ainakin Wikiuutiset, Wikisitaatit, Wikiaineisto ja Wikiopisto on tällä hetkellä mainittu pienet wikit luettelevassa wikisetissä, joten niitä globaalit ylläpitäjät pystyisivät tarvittaessa työkaluillaan auttamaan, jos ehdotus menee läpi. Ilmoitan asiasta täällä, sillä varainkeruuviestin takia aiheesta voidaan nähtävästi tiedottaa centralnoticen välityksellä vasta viikon kuluttua. Äänestys kestää kolme viikkoa, ja se käydään sivulla Global sysops/Vote (äänestettävä ehdotus kokonaisuudessaan).

Jos haluat osallistua äänestykseen ja tunnuksesi ei ole yhdistetty, mutta sinulla on jossakin hankkeessa ainakin 150 muokkausta ja kyseisen tunnuksen rekisteröimisestä on kulunut vähintään 3 kuukautta, kannattaa joko yhdistää tunnus (suosittelen tätä vaihtoehtoa) tai luoda oma tunnus Meta-Wikiin ja sille käyttäjäsivu (sivu A), joka sisältää linkin edellä mainitut kriteerit täyttävän tunnuksen käyttäjäsivulle (sivu B), ja linkittää myös sivulta B sivulle A, jotta tunnuksen äänioikeus on mahdollista todentaa. –Ejs-80 1. tammikuuta 2010 kello 10.33 (EET)

LINDA ja ARTO auki kaikille[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin ilmoittaa, että kyseisiin yliopistollisiin tietokantoihin pääsee nyt kuka tahansa kotikoneeltaan. Linda on yliopistokirjastojen yhteistietokanta ja Arto on artikkeliviitetietokanta. Hyötyä näistä on lähinnä lähteitä sekä viitteitä etsittäessä ja tarkistaessa. Linda on toki melko turha suhteessa Fennicaan, mutta kokeilkaa. --Ras 6. tammikuuta 2010 kello 07.00 (EET)

Äänestys uusista ylivalvojista alkaa[muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 äänestys uusista ylivalvojista (stewardeista) alkaa 7. helmikuuta 2010 kello 02.00 (Suomen aikaa) ja päättyy 28. helmikuuta 2010. Äänestyksen pääsivu on Meta-Wikin Stewards/elections 2010, ja kaikkien ehdokkaiden esittelyt ovat saatavilla suomen kielellä (fi). Kunkin ehdokkaan äänestyssivulle pääsee napsauttamalla ehdokkaan käyttäjänimeä Candidate-sarakkeessa. Oman tunnuksen äänestyskelpoisuuden tarkistamista varten on olemassa erityinen työkalu.

Jos haluat osallistua äänestykseen ja tunnuksesi ei ole yhdistetty, mutta sinulle on jossakin yksittäisessä Wikimedia-hankkeessa kertynyt vähintään 600 muokkausta ennen 1. marraskuuta 2009 ja ainakin 50 muokkausta aikavälillä 1. elokuuta 2009 – 31. tammikuuta 2010, kannattaa joko yhdistää tunnus (suosittelen tätä vaihtoehtoa) tai luoda oma tunnus Meta-Wikiin ja sille käyttäjäsivu (sivu A), joka sisältää linkin edellä mainitut kriteerit täyttävän tunnuksen käyttäjäsivulle (sivu B), ja linkittää myös sivulta B sivulle A, jotta tunnuksen äänioikeus on mahdollista todentaa. Huomautus: edellisessä kappaleessa mainittu automaattinen työkalu ei osaa tarkistaa tunnistautumista, jos omaa tunnusta ei yhdistä. –Ejs-80 6. helmikuuta 2010 kello 23.06 (EET)

Saisiko tuohon meta-wikin luottelon sarakkeen myös kielille, en jaksa käydä läpi jokaista. Onko ehdokkaana suomen kielisiä? – EtäKärppä99 6. helmikuuta 2010 kello 23.09 (EET)
Suomen kieltä osaavia ei ole ehdokkaana. Sivulle Stewards/elections 2010/statements on koottu kaikki ehdokasesittelyt. –Ejs-80 6. helmikuuta 2010 kello 23.12 (EET)
EIkö Sinulla olisi innokkuuta tehtävään ;) – EtäKärppä99 6. helmikuuta 2010 kello 23.15 (EET)
Ehdokkaaksi asettumisen takaraja oli 28. tammikuuta 2010, joten siltä osin kysymys on teoreettinen. Enpä oikein edes uskoisi omiin mahdollisuuksini, koska en ole juurikaan toiminut muualla kuin suomenkielisessä Wikipediassa, ja stewardeilta odotetaan monesti laajempaa wikienvälistä kokemusta (plus mitä monipuolisempi kielitaito, sen parempi; ehdolla näyttäisi olevan joitakin melko kokemattomiakin käyttäjiä, mutta en uskoisi heillä olevan kovin suuria läpimenomahdollisuuksia). Mzlla taitaa muuten olla ainoa suomenkielinen käyttäjä, joka on ollut ehdolla kyseiseen tehtävään. –Ejs-80 6. helmikuuta 2010 kello 23.26 (EET)
Mzllan ehdokkuus. Kannatusääniä (42) tuli riittävästi (yli 30), mutta kannatusprosentti (n. 77,8) ei ollut aivan vaadittua 80 prosentin tasoa. –Ejs-80 6. helmikuuta 2010 kello 23.33 (EET)

Google lahjoitti 2 miljoonaa dollaria[muokkaa wikitekstiä]

Google on lahjoittanut 2 miljoonaa dollaria Wikimedia säätiölle. Lehdistötiedote, asiasta uutisoi ensimmäisten joukossa suomeksi DigiToday. --Harriv 18. helmikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Kohta onkin kas kummaa Wikipediasta kadonnut kaikenlainen Google-kritiikki... ; ) No ei nyt sentään, hieno homma! Loistavaa että Wikimedian toiminta alkaa kiinnostamaan yrityksiäkin. --Jepse 20. helmikuuta 2010 kello 18.47 (EET)

Mistä hyvät artikkelit syntyvät?[muokkaa wikitekstiä]

Akateemisessa maailmassa on saatu tutkimustulos että hyvät artikkelit vaativat käyttäjien yhteistyötä ja että parhaat artikkelit saadaan kun "yleismuokkaajat" ovat mukana niitä tekemässä. Samalla tutkijat luokittelivat käyttäjät eri kategorioihin (Casual Contributor, Starter, Cleaner, Copy Editor, Content Justifier, Watchdog, and All-round Editor). Aiheesta on uutinen ja muutama julkaisu. --Harriv 6. maaliskuuta 2010 kello 23.12 (EET)

Olisivat varmaan mielenkiintoisia, jos vain ymmärtäisi tarpeeksi englantia. Mutta onhan se päivän selvää, ettei yksikään artikkeli voi edetä hyväksi vain, jos yksi muokkaa sitä. Tosin itse olen aika pitkältä sellaisen tehnyt, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Tosin siitä keskusteli useampikin käyttäjä. – EtäKärppä99 6. maaliskuuta 2010 kello 23.19 (EET)
Totta kai voi edetä. Väittäisin, että meillä suurin osa hyvistä ja suositelluista on käytännössä yhden muokkaajan tekemiä - muut ovat vähän huoltaneet ja kommentoineet. Usean muokkaajan artikkeleista voi hyvinkin puuttua johdonmukaisuus, mikäli ollaan laiskoja ja tehdään töitä vain artikkelin osien eikä kokonaisuuden parissa. Hyvien ja suositeltujen artikkeleiden valintaprosessi itsessään edellyttää muiden osallistumista (valinta äänestyksen pohjalta). Prosessin kuluessa tulee varmaan myös vaikutettua itse artikkelin sisältöön. Harvoinpa se uusi näkökulma muuten kuin positiivisesti vaikuttaa. --Ras 15. maaliskuuta 2010 kello 09.14 (EET)
Fi.wikipedian kohdalla lisäksi artikkeleiden muokkausprosessi on sellainen, että tietoa lisätään pisara ja lähde kerrallaan jolloin monen henkilön kirjoittamat artikkelit ovat yleensä megalomaanisen pitkiä. Isojen artikkeleiden copyeditointi on yleensä myös ihan hiton raskasta kaikkine lähteiden selaamisineen. Esimerkkinä vaikka Yhdysvallat-artikkeli joka on ollut vertaisarvioinnissa, hyvä-äänestyksissä, lähteistettävänä jne. ties kuinka pitkään.
Jos halutaan, että myös monen henkilön kirjoittamat artikkelit päätyy useammin hyviksi niin silloin systeemiä pitäisi muuttaa siihen suuntaa ettei ero artikkelin nykytilan ja SS- ja HA- kriteereiden välillä kasva liian suureksi. Yksi keino tähän voisi olla se, että arviointi olisi nykyisen normaali->HA/SS -arvioinnin sijaan portaittainen ja tasolta toiselta siirryttäessä artikkeli samalla copyeditoitaisiin ja huolehdittaisiin artikkelin olevan muutenkin kunnossa. Tällöin työn määrä yksittäisen artikkelin kohdalla pysyisi koko ajan ihmisenkokoisena. (esimerkki: en.wikipedian Wikipedia:Version 1.0 Editorial Team/Assessment.) --Zache 15. maaliskuuta 2010 kello 10.02 (EET)
Tarpeen on. Monen tekijän yhdessä kirjoittamista yleistason artikkeleista joutuisi suolestamaan usein hirveästi pois ennen kuin saisi hyvän. Ei juuri motivoi vrt., että tekisi itse kerralla kunnolla. Kielenhuolto koko artikkelille on vielä riittävän iisi juttu. Yleisesti ottaen vaatimukset on liian kovat. Eniten harmittaa kun viikkotolkulla kirjoitettu artikkeli ei saakaan statusta. Osuvimpana esimerkkinä Leena Peltonen-Palotie, jonka olisi mielellään nähnyt hyvänä - kun sitä katsoi viime viikolla kolmessa päivässä 30 000 tavanomaisen 45-60 hengen sijasta. Kuvattomuus oli äänestyksessä ratkaiseva este. Erittäin tyhmä sellainen. --Ras 15. maaliskuuta 2010 kello 11.53 (EET)

Reuters: handbook of journalism[muokkaa wikitekstiä]

Reuters opastaa niiden handbook of journalism -oppaassaan ettei Wikipediaan tulisi linkittää tai sitä käyttää lähteenä, koska kuka tahansa on voinut kirjoittaa sinne mitä tahansa ja teksti voi muuttua koko ajan. via Yle Aalto --Zache 12. maaliskuuta 2010 kello 15.30 (EET)

Mielestäni kuka tahansa saa kirjoittaa minne tahansa ja siihen voi viitatakin. Kunhan tekstillä on "auktoriteettia". Sitä saa joko kelpo lähteistyksestä tai arvovaltaisesta brändistä. Itse luotan nykypäivinä enemmän ensimmäiseen, sillä "laatulehdet" suoltavat enenevässä määrin sekundaa. Reuters ei osaa edelleenkään ilmeisesti klikata artikkelisivujen laidasta löytyvää viitetiedot -linkkiä. Sen tuottaman viittauksen takana oleva teksti ei muutu. --Ras 15. maaliskuuta 2010 kello 09.06 (EET)

Yle: Wikipedia -vallankumous[muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisia puheenvuoroja: Wikipedia -vallankumous - Amerikkalaisia pidetään yksilöllisinä oman onnensa seppinä. Kuitenkin lähes kaikki uuteen internetin verkkottuneeseen maailmaan liittyvät keksinnöt ovat tulleet tavalla tai toisella Yhdysvalloista. Juha Kulmanen esittelee Andrew Lih`n kirjaa `The Wikipedia Revolution`. Näytteet lukee Riikka Rahi.

Linkki Yle Areenaan, kesto 15min ja loppuu kesken. --Zache 16. maaliskuuta 2010 kello 18.40 (EET)

Siirtymä uuteen käyttöliittymään aloitetaan huhtikuussa[muokkaa wikitekstiä]

Eli Wikimedia aloittaa Betaan siirtymisen huhtikuussa. Ensimmäisenä on vuorossa Commons ja Enkkuwikipedia ja loput sitten kun käännökset tms. on valmiit. Muutoksia tuossa on Vector-ulkoasu ja parempi tekstieditori. Wikimedia-blogin ilmoituksen voi lukea täältä. --Zache 29. maaliskuuta 2010 kello 10.42 (EEST)

Commonsissa tuo on näköjään jo käytössä. Muutoksia on lueteltu Metassa ja virallinen UKK löytyy täällä. Jafeluv 8. huhtikuuta 2010 kello 11.03 (EEST)

Commons luopuu pornografissävytteisistä kuvista[muokkaa wikitekstiä]

Ilmeisesti asiasta ei ole vielä täällä keskusteltu, joten tämä on tiedoksi niille, jotka asiasta eivät vielä tiedä.

Jimmy Wales siis ilmoitti toissapäivänä (6.5.), että Commonsista tullaan poistamaan kaikki pornografinen sisältö. Näitä kuvia on nyt poisteltu ja palauteltu, ja asia on aiheuttanut paljon porua Commonsin keskustelusivuilla, mm. siksi, että poistot tehdään ilman poistokeskustelua, ja tätä vastustavilta ylläpitäjiltä saatetaan poistaa heidän oikeutensa.

Kaiken taustalla saattaa olla Larry Sangerin kanne Wikimediasta FBI:lle ([15]), ja Fox News, joka oli lähestymässä useita isoja Wikimedia-säätiön lahjoittajia koskien sitä, tietävätkö nämä Wikimedian levittävän pornoa.

Suomenkielisen Wikipedian kannalta olennaista on seurata, vaikuttaako tiedostojen poisto artikkeleihin täällä, ja miten tulee toimia, jos poistot vaikuttavat moniin artikkeleihin. --SaMi 8. toukokuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Metassa aiheeseen liittyen: m:Petition_to_Jimbo ja m:Requests for comment/Remove Founder flag --Otrfan 8. toukokuuta 2010 kello 18.35 (EEST)
Kiits tiivistelmästä, huomasin et tuo tapahtui commonsdelinkerboti toiminnasta ja päättelin sen linkittämästä infosivusta et ovat poistamassa eroottiseksi tulkittavan sisällön commonsista. Sinänsä se ei selittänyt vielä, että miksi niin tapahtui niin tämä täydensi tilanteen. Zache 8. toukokuuta 2010 kello 23.14 (EEST)
Jimbo puskee omaa näkökulmaansa välittämättä aiemmista keskusteluista, konsensuksesta ja suuresta määrästä projekteja joihin hänen ristiretkensä vaikuttaa, eikä edes Wikimedia board tunnu olevan tällä kertaa tukena. Otrfan laittoikin jo relevantit linkit tänne. Jimbo on siis tosiaankin deletoinut tunnettujen taiteilijoiden töitä, ensyklopedisia piirroksia, pornotähtien kuvia yms. (esimerkkejä: tämä, tämä, tämä ja tämä) Prolog 9. toukokuuta 2010 kello 03.21 (EEST)
Kiitos linkeistä itse kullekin. Asia näkyy tosiaan mm. Metassa herättävän aika lailla keskustelua ja tunteita tällä hetkellä. --Mikko J. Putkonen 9. toukokuuta 2010 kello 16.41 (EEST)
Mikä ylläri. Amerikkalaiset kukkahattusedät ja -tädit pilaa wikipedian. No aika kauan tätä iloa kestikin. 153.1.30.116 23. toukokuuta 2010 kello 21.15 (EEST)
Tuollaista se Ameriikan meininki on. Onneksi kohdistuu suhteellisen vähämerkitykselliseen osaan Commons-tiedostoja. --ML 24. toukokuuta 2010 kello 17.04 (EEST)