Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kuntien pinta-alat muuttuivat uudessa tilastossa[muokkaa wikitekstiä]

Tälläinen uutinen osui silmään.. [1]

"Suomen kuntien pinta-alat ovat muuttuneet Maanmittauslaitoksen vuodenvaihteessa uudistamassa tilastossa, jossa on korjattu vanhoja mittausvirheitä."

Jokos wikipediaan on tilastot päivitetty?

Ei ole päivitetty. Tilastot löytyvät täältä. Päivitin hieman tietoja [Luettelo_Suomen_kaupungeista_ja_kunnista|aakkosjärjestyksessä] ja laitoin sivun koodiin tuon osoitteen kohtaan, johon jäin (Enonkoski). Pyöristelin lukuja yhden desimaalin tarkkuudelle enkä ottanut huomioon merialueita koko kunnan tai sen vesialueiden pinta-alassa. -Samulili 10. helmikuuta 2006 kello 10.45 (UTC)
Päivitin eilen (10.2) Lapin läänin kunta-artikkelit ja suurimman osan Oulun läänin kunta-artikkeleista uusilla tiedoilla. Ongelma nyt kyllä näyttää olevan, että on kaksi koulukuntaa, toisen mielestä merialueita ei oteta huomioon ja toisen mukaan merialueet pitäisi ottaa huomioon. Itse olen jälkimmäisen kannalla, sillä merialuekin kuuluu virallisesti kunnan pinta-alaan. Toiseksi olisi aika hassua, jos pinta-alaan lasketaan mereillä sijaitsevat saaret, muttei niitä ympäröivää merta. --Ekeb 11. helmikuuta 2006 kello 11.36 (UTC)
Tästä pinta-alamerkitsemisestä oli myös keskustelua Keskustelu mallineesta:Kunta sivulla. Myöskin ihmetyttää miksi tuon virallisen tilaston arvoja pitäisi pyöristellä? --Ekeb 11. helmikuuta 2006 kello 11.49 (UTC)
Hankalalta tuntuu tämä pinta-alakysymys. Tuonne Suomen kunnat -projektiin olisi varmaan hyvä luodan jonkinlainen konsensus näistä merkintätavoista. Muutenkin kuntien sivut vaatisivat työtä, joissakin näyttää olevan malline, toisissa sama vielä taulukkona ja osassa ei kumpaakaan. Mallinen kentät ovat varmaankin selkeät kokonaispinta-ala merialueineen ja maapinta-ala (vesistökenttiä on toivottu), mutta olisiko sitten johdannossa/leipätekstissä maapinta-ala ja sisävesistöt? Mallinen tarkkuutena olisi varmaan hyvä olla Maanmittauslaitoksen ilmoittama kaksi desimaalia, mutta tekstissä voisi ehkä olla sitten pyöristettynä yhteen desimaaliin? En aio jatkaa päivittämistä, kun meni hankalaksi tämä, ainakin nyt on Lapin lääni päivitetty, jossa tapahtui suurimmat muutokset. --Ekeb 12. helmikuuta 2006 kello 11.24 (UTC)


Semi-protection[muokkaa wikitekstiä]

Käytössä: http://mail.wikipedia.org/pipermail/wikitech-l/2006-February/034072.html. Varmaan aika keksiä sillekin suomennos, mikäli ei ole. — Nahru 18. helmikuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Aloitin kääntämällä en-wikin käytäntösivun, tätä voisi vielä hioa, varsinkin suomennosta: Wikipedia:Tuntemattomien esto. --Harriv 18. helmikuuta 2006 kello 18.10 (UTC)
Irkissä päätettiin (Harriv suostui myös) että toiminnon nimeksi tulee Osittainen suojaus. Malline ja luokka on tehty jo. —MikkoM () 18. helmikuuta 2006 kello 19.07 (UTC)


50000 artikkelia[muokkaa wikitekstiä]

50000. artikkeli kirjoitettiin tuossa joku hetki sitten, epävirallisten tietojen mukaan artikkeli Aku ei anna periksi. 100 000. artikkelin veikkaukseen voi osallistua vielä tämän vuorokauden ajan. --Harriv 20. helmikuuta 2006 kello 23.47 (UTC)

Ei ehkä paras artikkeli näin "juhla-artikkeliksi" :-) -tKahkonen 20. helmikuuta 2006 kello 23.58 (UTC)
Keskustelua mahdollisesta "juhla-artikkelin" vaihtamisesta täällä--Teveten 21. helmikuuta 2006 kello 09.18 (UTC)
Kyseessä on kuitenkin 50.000 artikkeli ja se ei muuksi muutu. Asiaa tuntevat voisivat tehdä artikkelista täydellisemmän ja siten edustavamman. Myös vähemmän täydelliset artikkeelit ovat tunnusomaisia Wikipidialle. Mutta olkaamme silti niistä ylpeitä. Alexius Manfelt 21. helmikuuta 2006 kello 09.39 (UTC)
Näköjään muuttuu. -tKahkonen 21. helmikuuta 2006 kello 09.52 (UTC)
Miten se voidaan muuttaa toiseksi, tientekin valheella, muuta onko se sitten relia käyttäjiä kohtaan jos herrat harrastavat hupiurheiluaan? Alexius Manfelt 21. helmikuuta 2006 kello 23.05 (UTC)
Herrat voivat poistaa artikkeleita. Sitä tehdään aika paljon. -tKahkonen 22. helmikuuta 2006 kello 06.50 (UTC)
Myöhäistä, meni jo: "Rajapyykin rikkonut artikkeli kirjoitettiin tiistaina ja sen aihe oli Aku Ankka". [2]. Kas kun ei Mikki Hiiri niin olisi voitu puhua mikkihiiritietosanakirjasta. :-) --ML 23. helmikuuta 2006 kello 17.07 (UTC)
No, eipä siinä väitetä, että artikkeli olisi pysyvästi 50 000. Ja nyt tuo artikkeli onkin jo näpsäkkä tynkä ihan kuvan kera. -tKahkonen 23. helmikuuta 2006 kello 18.01 (UTC)
Mutta ei tilanne poistamalla artikkeli miksikään muutu. Tuo artikkeli on 50.000., ja sen kanssa tulee elää. Uskomaton, että joku puhuu vielä tuloksen manipuloinnista, melkein häpeän itsesi ja tekemisiäni Wikipediaan. Eiko rehelliselle tekemiselle ole mitän arvoa kun on kyse niinkin pienestä asiasta kuin joku arikkeli? Alexius Manfelt 22. helmikuuta 2006 kello 08.36 (UTC)
Niitä artikkeleista voidaan poistaa (poistetaan) myös ennen tuota 50 000. artikkelia. Jos jonosta poistetaan sen viides jäsen, tulee kuudennesta viides. Poistoehdotuksissakin on jotain kymmenen artikkelia, jotka sitten aikanaan pudottavat tuon alle 50 000. Artikkeleita myös yhdistellään. Sanamuoto "rajan rikkonut" on kuitenkin oikea. Siksi leikkimielisessä arvioinnissakin oli (kunnes joku ei ymmärtänyt sitä) sääntönä "kirjoitetaan ensimmäisen kerran 100 000. artikkeli". -tKahkonen 23. helmikuuta 2006 kello 08.49 (UTC)
Minulle ainakin sopii tiedotteen tämän hetkinen muotoilu. Mutta koska se julkaistaan?? --Teveten 22. helmikuuta 2006 kello 08.46 (UTC)
Olen samaa mieltä, nykyinen muotoilu on aivan hyvä. Julkiseksi vain. --Cuprum 22. helmikuuta 2006 kello 08.50 (UTC)

Aloitetaanko lähettäminenTäältäosoitteet.--Teveten 22. helmikuuta 2006 kello 20.10 (UTC)

Olen nyt muutaman lähettänyt. Pyydän muitakin mukaan lähettämään. Lähettämisen jälkeen merkintä lähetyslokiin.--Teveten 23. helmikuuta 2006 kello 06.35 (UTC)


Lehdistötiedote on ilmeisesti HS:n ja MTV3:n uutisten perusteella päässyt STT:n levitykseen, joten tiedotteen lähettämisestä yksittäisille lehdille ei varmaankaan taida olla sen enempää hyötyä. --Joonas (kerro) 23. helmikuuta 2006 kello 08.37 (UTC)

No, menivät nyt kuitenkin. En huomannut katsoa tätä sivua hetkeen. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 23. helmikuuta 2006 kello 08.57 (UTC)
Ei siitä haittaakaan ole. Lisäksi STT:n välittämä sähke on karsittu versio tiedotteesta. HS ja MTV jutut ovat identtiset, eli mitä ilmeisimmin laittoivat STT:n sähkeen sellaisenaan.--Teveten 23. helmikuuta 2006 kello 09.09 (UTC)


Suomenkielisen Wikipedian tapaaminen 17.3. 2006[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedistien tapaaminen järjestetään perjantaina 17.3. 2006 Helsingissä. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset sivulla Tapaaminen: Helsinki. --Joonas (kerro) 27. helmikuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Onko vastaavia tulevaisuudessa tiedossa? --Erkkimon (Itkumuuri) 26. syyskuuta 2006 kello 17.29 (UTC)
Tapaamisten suunnittelua varten on oma sivunsa. --kompak 26. syyskuuta 2006 kello 20.35 (UTC)

Suomenkielinen Wikipedia julkaistaan CD-Romilla[muokkaa wikitekstiä]

Uusimmassa Enter-lehdessä (2/2006) mainitaan Uutiset-osiossa (yhden sivun mainos sivulla 4) sanatarkasti seuraavaa: "Seuraavan Enterin mukana lehtemme kestotilaajat saavat upean lahjan: suomenkielisen Wikipedia-rompun. Tämä sähköinen tietosanakirja sisältää noin 30 000 hakusanaa eli hurjan määrän hyödyllistä tietoa. Jos et ole Enterin kestotilaaja, voit ostaa rompun hintaan 49 euroa. Enter 3/2006 ilmestyy 12.4." Mielenkiintoista ja uutta. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun tuotoksemme julkaistaan CD-rompulla? Hyvä tietää markkina-arvomme. -- Ism 9. maaliskuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

Kuinka kauan meillä on vielä aikaa korjata pahimmat virheet :D -Samulili 9. maaliskuuta 2006 kello 13.29 (UTC)
Kuinkahan monta virhettä vandaalit ehtivät lisätä ennen kopion ottamista? -tKahkonen 9. maaliskuuta 2006 kello 13.34 (UTC)
Jos siinä on 30 000 hakusanaa, se on joku vanha versio. --ML 9. maaliskuuta 2006 kello 13.45 (UTC)
Tai lehdellä ei ole minkäänlaista vainua asian laajuudesta, tai se on lajikoitua (jätetään eräitä alueita pois). Tosin voihan se vanhaa rääsääki olla, mutta en usko sen olevan. --Gurumasa 9. maaliskuuta 2006 kello 13.48 (UTC)
Vaikea ymmärtää, mitä järkeä tuollaisessa wikipedia-CD:ssä on (paitsi tietenkin lehden markkinointikeinona). Lähes jokainen tietokone on yhdistetty nettiin, miksi pyörittää vanhentunutta cd:tä, kun uusin versio on netissä. No, onhan tuo mainosta wikipedialle.--Teveten 9. maaliskuuta 2006 kello 13.58 (UTC)
CD-rompussa on se huono puoli, että sitä ei pysty pitämään ajan tasalla. Etenkään kun mitä luultavimmin romppu on Read-only eli kertapolttoinen. Wikipedia päivittyy jatkuvasti. Kun joku tekee päivityksiä johonkin artikkeliin ja painaa enteriä, on osa Wikipedian hetki sitten olleesta tiedosta todennäköisesti vanhentunut. – Toinen mielenkiintoinen pointti on se, että Wikipedian varainkeruuprojekti tuskin saa prosenttiakaan tuon rompun tuloista? –– Evakonpoika 9. maaliskuuta 2006 kello 14.24 (UTC)
Wikipedian aineisto on vapaasti kaupallisesti hyödynnettävissä, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. On siis aivan ok pistää CD myyntiin vaikka 99 hintaan ja pistää rahat omaan taskuunsa. Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.--Teveten 9. maaliskuuta 2006 kello 14.30 (UTC)
Öhöm, kysymys on nyt Enter-lehden lukijoista. Tietenkin rompulla tuleva tieto on paljon luotettavampaa kuin joltain hämäräperäiseltä nettisivulta löytynyt tieto! —MikkoM () 9. maaliskuuta 2006 kello 14.33 (UTC)
Omasta mielestäni tämä on ihan jees. Puutteista huolimatta romppu voi toimia mainoksena, ja 2025 tuo voi olla varsin mielenkiintoistakin tutkittavaa historiallisesta näkökulmasta. Ja mahdollistaahan se 'pedian selaamisen jos netti on nurin... ;) --Card 9. maaliskuuta 2006 kello 14.39 (UTC)
Enter (lehti) missä? -tKahkonen 9. maaliskuuta 2006 kello 15.13 (UTC)
Tehty. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2006 kello 10.42 (UTC)
Oikeesti niin tyhmä (hyödytön) idea julkaista fi-wikipedia CD-rommilla, että paheksun moista, vaikka se toisikin wikipedialle mainosta --128.214.205.6 9. maaliskuuta 2006 kello 15.15 (UTC)

Lehti ilmestyi, mutta eipä ainakaan webin perusteella sisällä romppu-wikipediaa. [3] --Trainthh 20. huhtikuuta 2006 kello 08.47 (UTC)

Lehden mukana tuli kyllä 2 CD-ROMia, joista toisessa oli Wikipedian logo ja ilmeisesti tämä sisältää fi-wikin. Näin sen kirjastossa. Itse lehdessä ei kuitenkaan muistaakseni ollut kauheasti juttua Wikipediasta, jos ollenkaan. Ai niin, siellä oli tilauslomake jolla saattoi tilata tämän Wikipedia-rompun erikseen 49 euron hintaan! —MikkoM () 20. huhtikuuta 2006 kello 08.52 (UTC)
Hmm. pitäisikö itse ruveta myymään kotipolttoista wikipedia-romppua 39,99 hintaan.;)--Teveten 20. huhtikuuta 2006 kello 10.48 (UTC)
Näköjään levyllä oli viimeiset muokkaukset aina 12. joulukuuta 2005 kello 00:49:09 asti. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2006 kello 10.42 (UTC)

Ruotsalainen Wikipedia[muokkaa wikitekstiä]

Iltasanomat uutisoi 10.3.2006 mielenkiintoisesti:

Kuningas Kaarle XVI Kustaan isä oli natsi. Tästä lauseesta syntyi eilen Ruotsissa kiivas kädenvääntö ja samalla myös avoin keskustelu Ruotsin kuningashuoneen suhteista Adolf Hitlerin natsi-Saksaan.

Kohun herättäneen väitteen takana on internetin suosittu Wikipedia-tietosanakirja. Kuninkaan isää kuvailtiin sen sivuilla vielä toissa päivänä seuraavasti: "Prinssi Gustaf Adolf, aivan kuten kuningas Kustaa V, tunsi voimakasta myötätuntoa natsi-Saksaa kohtaan".

Ruotsalaislehdet nostivat väitteet eilen esille ja saivat hovin takajaloilleen.

- En ole tietoinen siitä, että Gustaf Adolf olisi koskaan ilmaissut sympatisoivansa natseja. En halua puuttua asiaan enempää, hovin tiedotuspäällikkö Nina Eldh sanoi Aftonbladetille.

Eldh kuitenkin painotti vielä erikseen, ettei Gustaf Adolf ollut natsi.

- Tämä on vääristeltyä historiankirjoitusta. Hän oli prinssi, jonka piti seurata protokollaa ja ottaa osaa virallisiin tilaisuuksiin. Hän hoiti vain diplomaattisia velvollisuuksiaan. Tämä on ainut kommenttini, Eldh jatkoi.

Tiedot kuninkaan isän "natsisympatioista" ovat olleet luettavissa Wikipedian sivuilta jo reilut pari viikkoa. Eilen kohun herättänyt lause katosi sivuilta ja se korvattiin hovin selityksellä diplomaattisten suhteiden hoidosta.

Alexius Manfelt 10. maaliskuuta 2006 kello 08.28 (UTC)

Jos Manfelt on kopioinut jutun Iltasanomista, on hyvä muistaa että Ilta-Sanomat ei ole vapaasti käytettävää aineistoa, vaan sitä koskee tekijänoikeussuoja. Ja niinpä onkin kopioitu: [4] --Angelfox 12. maaliskuuta 2006 kello 10.53 (UTC)
Lyhyen uutisen kopiointi tällaisessa yhteydessä mennee vielä sitaattioikeuden piiriin. --ML 12. maaliskuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

Encyclopaedia Britannica: Olemme Wikipediaa luotettavampi[muokkaa wikitekstiä]

MikroBitti uutisoi Britannican valittaneen Naturen artikkelista. Nature ei aio muuttaa artikkeliaan. -tKahkonen 24. maaliskuuta 2006 kello 18.46 (UTC)

Miljoona muokkausta suomenkielisessä Wikipediassa[muokkaa wikitekstiä]

Tilastosivun mukaan 1. huhtikuuta tehtiin suomenkieliseen Wikipediaan miljoonas muokkaus. Mukaan lukien kaikki sivut, eivät vain artikkelit. Tallensinpahan tämän tiedon tässä jälkipolville. --Hautala 1. huhtikuuta 2006 kello 22.13 (UTC)

Kuka? -tKahkonen 5. huhtikuuta 2006 kello 07.13 (UTC)
Jäi panematta merkille. Ja kun tilastot alkavat 20. heinäkuuta 2002, puuttuu siitä ensimmäiset viisi kuukautta, vaikkakin tuona aikana muokkauksia tehtiin luultavasti kahden käden sormilla laskettava määrä. --Hautala 10. huhtikuuta 2006 kello 09.22 (UTC)

Norja jäi jälkeen[muokkaa wikitekstiä]

Onko tämä nyt uutinen, mutta suomi wikipedia ohitti tänään norjan wikipedian artikkelimäärissä. Jossakin vaiheessa ero suomen tappioksi oli tuhansia artikkeleita. Saku 18. huhtikuuta 2006 kello 21.08 (UTC)

Ei ohittanut ihan vielä, vaikka lähellä ollaankin jo. Fi-wikin tilastojen vertaaminen norjan bokmålin tilastoihin osoittaa no-wikin olevan tällä hetkellä vielä noin 70 artikkelia edellä. Metan listakin on melkein ajan tasalla. Suomenkielinen wikipedia kasvaa kuitenkin niin paljon nopeammin, ettei nykyisellä vauhdilla kestä enää montaa päivää ennenkuin norja jää jälkeen. --Litami 19. huhtikuuta 2006 kello 21.04 (UTC)
Suomi–kirjanorja-tilanne on nyt 58 616–58 616! Räh! --Hautala 22. huhtikuuta 2006 kello 19.29 (UTC)
Tänään ohi: 623 - 624! -tKahkonen 22. huhtikuuta 2006 kello 20.03 (UTC)
Ei taida olla ihan ajantasalla noilla pääsivuilla olevat lukemat. Tulevat kai välimuistista tjsp. Katsoin niistä alunperin. Mutta tänään oikeasti ohi! Saku 22. huhtikuuta 2006 kello 20.06 (UTC)
Linkeistä [5] ja [6] näkee tilanteen (good=...). Nyt ollaan taas vaihteen vuoksi 13. suurin Wikipedia. Kiinankielistä ollaan ajettu takaa hitaasti, mutta nykyvauhdilla saavutetaan 100 000 artikkelia ensin. --Hautala 22. huhtikuuta 2006 kello 20.19 (UTC)
Litamin/Hautalan linkeistä katsoinkin. Ajattelin tehdä kaksi artikkelia ja mennä ohi, mutta menivät norskit tekemään kolme :-) No nyt ero onkin jo selvä eikä ohi enää päästetä. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2006 kello 20.22 (UTC)

Paluu aiheeseen! Näyttää siltä että puntit alkavat hissukseen kääntyä jälleen Norjan suuntaan; aiempi muutaman tuhannen artikkelin ero on nyt supistunut reiluun tuhanteen artikkeliin, norskit ottavat kiinni. Pian ollaan taas enää vain 14. suurin Wikipedia, nyyh. --TPG 16. marraskuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Se johtuu siitä, että joku loi ensin hirveän määrän surkeita minitynkiä USA:n piirikunnista, ja näköjään sitten vielä botilla jotain Norjan maantiedettä käsitteleviä toistensa kanssa samanlaisia nolla-artikkeleita. Kannattaa mielummin panostaa laatuun (tosin siinäkään ei totta puhuen aina ole kehumista :). --Olli 16. marraskuuta 2006 kello 17.28 (UTC)
Sataatuhatta suomalaista single- ja albumiartikkelia jokaisen omasta suosikkipumpusta odotellessa. :-) --Jaakonam 16. marraskuuta 2006 kello 17.47 (UTC)
On noi parempia kuin fi-wikin vastaavat: Fairfieldin piirikunta (Ohio) Greenen piirikunta (Georgia) Evansin piirikunta Wilkinsonin piirikunta Georgiassa. Että :-P sanoo norski meille oikein kartan kera. -tKahkonen 16. marraskuuta 2006 kello 18.06 (UTC)

Suomi-palkinto wikipedisteille?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko syytä luoda uusi palkitsemiskäytäntö (peräti kunnon mitali) niille ansioituneille Wikipedian käyttäjille, jotkä täydentävät suomalaista Wikipediaa? Vaikka joku Sinivalkoisen Jääkarhun Risti...? Monissa muissa maissa tuollainen kunniamerkki on Wikipedian osalla aivan normaalia käytäntöä... Kommentin jätti Skarabe (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 29. toukokuuta 2006 kello 15.52 (UTC)

Wikipedia:Papukaijamerkki, {{Työnsankari}}. -Samulili 29. toukokuuta 2006 kello 14.25 (UTC)
Palkintoja rapisee kuin itsenäisyyspäivänäLuokka:Palkitut käyttäjät--Teveten 29. toukokuuta 2006 kello 15.47 (UTC)
Niin, kyllä niitä palkintoja piisaa. --Kouluhai۞ 2. kesäkuuta 2006 kello 13.17 (UTC)
Jos niitä palkintoja on pakko saada lisää, voisihan tehdä vaikka vuoden käyttäjä- palkinnon jne... --Kouluhai۞ 3. kesäkuuta 2006 kello 19.04 (UTC)
Voin jo kuvitella, kuinka käyttäjistä tulee "sankarillisia vääriä päätöksiä" tekeviä kunnianhimoisia kanoja ja joku byrokraateista saa Jimbon Ferrarin. --Gurumasa 8. kesäkuuta 2006 kello 10.42 (UTC)

Check User[muokkaa wikitekstiä]

Hello

The Foundation received a request from an user, who reported breach of our m:privacy policy by a checkuser : Jniemenmaa.

The issue has been explored and it was clarified that Jniemenmaa apparently failed the privacy policy, which should be respected by all checkuser. I would like to ask ALL checkusers to read again the policy. If similar issue was again reported, the status would have to be removed to avoid liability on our part. Thank you in advance for your cooperation. Anthere 11. kesäkuuta 2006 kello 19.28 (UTC)

Hello again,

I would like to apology publicly to Jniemenmaa for the above message. Obviously, I have shown poor judgement in the matter, since the email was from a famous sockpuppet and is to be considered a false accusation (information not provided to a non-check user, but guessed by the non-check user). I also failed to find the correct way to contact Jniemenmaa. For my defense, I'd say that I am facing most of the hundreds of emails received monthly by the board, and am failing to identify those I should take into account and those I should not, as well as failing to oversee each topic as well as it should. Privacy issues are right now a very hot topic (please see the debate about Daniel Brandt on en.wiki) and I fear a bit that we (the Foundation) might face one day a very bad moment related to checkuser activity or oversight activity (fi is not yet concerned by this new status, but I am sure it will be on time). This does not excuse that, but explain it. I think it is largely time that a CheckUser Commission is set-up to oversee checkuser activity and requests of abuse. Meanwhile, I would appreciate it if all editors with checkuser access join the checkuser list. (Jniemenmaa is now on it). Thanks. Anthere

HS 19.6. 2006[muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia luopuu osin vapaasta muokattavuudesta. Mielenkiintoista, että Wikipedian yksittäinen käytäntö ylittää uutiskynnyksen. -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 12.28 (UTC)

BTW, Jimmy Walesin blogista voi lukea vaihtoehtoisen näkökulman tähän NYT:n juttuun. --Hasdrubal 19. kesäkuuta 2006 kello 12.39 (UTC)
"looking for the “edit this page” button" :-) -tKahkonen 19. kesäkuuta 2006 kello 13.19 (UTC)
Lähetin palautetta Hesariin tästä uutisoinnista ja Jimmy Walesin näkökulmasta. --Harriv 19. kesäkuuta 2006 kello 15.18 (UTC)
Kappas, Hesari päivitti sen jutun ja linkkasi Walesin blogin. --Hasdrubal 19. kesäkuuta 2006 kello 16.50 (UTC)
Vielä kun osaisivat päättää kirjoitetaanko Wikipedia isolla vai pienellä.. --Harriv 19. kesäkuuta 2006 kello 17.49 (UTC)
Sama uutinen Tietoviikossa: Vapaan voi vangita. --Mikko Silvonen 20. kesäkuuta 2006 kello 09.45 (UTC)

CommonsTicker[muokkaa wikitekstiä]

Fi-wikissä on käytössä Wikipedia:CommonsTicker. CommonsTicker luo varoituslogin, kun kuva on poistettu tai kuvaa ollaan poistamassa Commonsista. Logia voi ja kannattaa ylläpitää. Kun olet poistanut kuvan artikkelista, ota ilmoitus pois logista normaaliin tapaan klikkaamalla "muokkaa"-linkkiä. Login voi myös kääntää suomeksi, ohjeet sivulla Keskustelu Wikipediasta:CommonsTicker. -Samulili 28. kesäkuuta 2006 kello 19.58 (UTC)

KIITOS[muokkaa wikitekstiä]

Tämään 11.08. Hesarissa oli juttua eräästä teistä. Oli heinoa asiaa ja olen siis ihan tyytyväinen kun löysin Wikipedian, siis edes vanhana! Jutun tekijä oli suhtautunut positiivisesti haastateltavaansa ja se näkyi jutussa. Oli kiva saada tietoa myös homman alkuvaiheista. Siis kiitos jutun kohteelle!!! --Alexius Manfelt 11. elokuuta 2006 kello 05.06 (UTC)

Juu olepa hyvä. Media on kovin kiinnostunut Wikipediasta, juteltiin aika monesta muustakin aiheesta (Linux / vapaat ohjelmistot), ja vielä enemmän kuin Wikipediasta. Wikipedia kuitenkin valtasi lukijoita kiinnostavana asiana lopulta suurimman osan jutusta, ja mikäpä siinä. --TJ 11. elokuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

Saksankielisen Wikipedian käytännöt uutisissa[muokkaa wikitekstiä]

MikroPC:n uutispalvelu kirjoittaa: "Wikipedia saksalaisversio aikoo ottaa elokuun lopussa käyttöön uuden editointipolitiikan. Sen mukaan kuka tahansa voi editoida mitä tahansa artikkelia, mutta kirjoituksen laittaminen julkiseksi vaatii Wikipedia-aktiivin hyväksynnän." [7] --jkv 24. elokuuta 2006 kello 09.18 (UTC)

"Kirjoituksia hyväksyviä Wikipedia-aktiiveja on kuitenkin vain rajallinen määrä." Tarkoittaako se kenties ylläpitäjiä vai paljon muokanneita vai jo jonkin aikaa muokanneita? -tKahkonen 24. elokuuta 2006 kello 10.23 (UTC)
Mielenkiintoinen kokeilu. Tuloksia odotellaan. --ML 28. elokuuta 2006 kello 18.06 (UTC)
Olen puhunut asiasta sen henkilön kanssa joka tulee koodaamaan kyseistä kokeilua varten viilaukset softaan. Ja fakta on että kysymyksessä on ns. ennenaikainen uutinen, joka on vielä kaiken lisäksi ymmärretty likimain täysin väärin. Mitään pitävää speksiä ei ole siitä minkälainen konsepti on kyseessä, ja vielä vähemmän siitä miten se implementoidaan. Kokemuksesta viisastuneena en lupaa syöväni hatullista paskaa jos jotain artikkelissa mainitun kaltaista edes kokeillaan, mutta sanon sen, että jos niin tulisi käymään, henkilökohtaisesti kasaan hiiliä pään päälle sille henkilölle, joka niin tökerön konseptin kuvitteli toimivan wikissä. Olen puhunut, Ugh! -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 30. elokuuta 2006 kello 07.49 (UTC)
Minusta perusajatus tuntuu hienolta, koska se kääntää vandalismintorjunnan päälaelleen. Nyt vandaaleilla on etulyöntiasema koska vandalisoituihin muutoksiin on pakko aina puuttua, kun taas tuosta lähtökohdasta vandaalit voi jättää omaan arvoonsa ja puuttua vain asiallisiin muokkauksiin. Kaikenlaiset ullavandaalitkin saisivat keksiä uuden harrastuksen. Idean toiminen käytännössä on tietysti aina toinen asia, mutta saksalaisethan siinä peffansa tuleen panevat.--ML 1. syyskuuta 2006 kello 06.32 (UTC)
Kenties joku saksaa osaava voisi valaista enemmän todellista tilannetta? --jkv 30. elokuuta 2006 kello 09.07 (UTC)
Jimbo kirjoittaa tästä Slashdotissa: [8]. --Hasdrubal 1. syyskuuta 2006 kello 06.20 (UTC)
"Viralliset" tiedot löytyvät de-wikin sivuilta de:Wikipedia:Gesichtete Versionen ja de:Wikipedia:Geprüfte Versionen. Lyhyesti sanottuna kokeilun ideana on se, että eri artikkeliversiot voidaan merkitä "seulotuiksi" tai "tarkistetuiksi". Seulottu versio on sellainen, jota ei ole vandalisoitu, tarkistettu taas sellainen, jossa myös koko asiasisältö on huolellisesti tarkistettu. Rekisteröimätön lukija ei välttämättä näe artikkelin viimeisintä versiota, vaan ainoastaan viimeisimmän seulotun tai tarkistetun version. Oikeuden merkitä versioita seulotuiksi saa jokainen rekisteröitynyt käyttäjä automaattisesti, kunhan on toiminut Wikipediassa tietyn ajan ja tehnyt tietyn määrän muokkauksia (alkuvaiheessa rajaksi on suunniteltu 30 päivää ja 30 muokkausta). Oikeus merkitä versioita tarkistetuiksi on varattu huomattavasti harvemmille, mutta yksityiskohdista keskustellaan vielä. Kokeilu alkaa kuitenkin vasta "joidenkin kuukausien" kuluttua. --Mb 7. syyskuuta 2006 kello 14.15 (UTC)
Juuri niin, hyvin tiivistetty. Vain enklantia osaaville on tästä metassa yleisluontoinen yhteenveto. Tuossa MikroPC:n jutussa oli ainakin koko homman aikataulu pahasti pielessä. Litami 9. syyskuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Helsingin Sanomat kaipaa ihmisiä keskustelutilaisuuteen 6.9.2006[muokkaa wikitekstiä]

HS tarjoaisi tilat ja tarjoilun, ja haastattelisi muutamia Wikipedian aktiivisia käyttäjiä. Ilmoittaudu sivulla Wikipedia:Tapaaminen, aikaa ehkä n. 4.9. asti. --TJ 28. elokuuta 2006 kello 19.19 (UTC)

Johtokunnan vaalit-sivu[muokkaa wikitekstiä]

Wikimedian Johtokunnan Valtuutettujen Vaalit sivulla on ainakin Election Candidates-linkki väärin; sen pitää olla Election candidates, jotta siitä pääsee vuoden 2006 sivuille. --Pasixxxx 1. syyskuuta 2006 kello 08.01 (UTC)

Korjasin tämän. Lisäksi muutin sen Wikimedian johtokunnan valtuutettujen vaaleiksi. Lisäksi äänestyoikeussäännöt ovat muuttuneet, ja jos sait "virheellisen" viestin, se johtuu siitä, että suomenkielinen versio oli virheellinen ja viittasi asioihin väärin. Käänsin sen uudelleen kökösti. Lisäksi koko tuo esittelysivu/äänestyssivu on edellisistä vaaleista taitaa olla täysin vanhentunutta tietoa. Että sillai. – linnea 1. syyskuuta 2006 kello 10.15 (UTC)
Kiitos linnealle reippaasta toiminnasta (ja pahoittelut saman keskustelun aloittamisesta toisessa lokerossa). Voisiko joku asiaatunteva kertoa mitkä ovat ne MediaWiki-sivut, jotka tuottavat nämä äänestyssivut, niin voisin tarjota käännösehdotuksia oikeilla keskustelusivuilla? --Lendu 1. syyskuuta 2006 kello 10.29 (UTC)
Tekstit löytyvät sivuta Toiminnot:Allmessages. Kirjoita kenttään boardvote, niin saat esiin kaikki aiheeseen liittyvät viestit. Jos joku on jo yrittänyt äänestää, niin olisi kiva nähdä millaisia viestejä tulee. Mitä tulee jos yrittää äänestää kirjautumattomana? Tai jos ei ole tarpeeksi muokkauksia. Mieluiten koko viesti kopioituna tänne. – linnea 1. syyskuuta 2006 kello 10.35 (UTC)
Minä äänestin aamulla enkä havainnut mitään ongelmia. --Alfred Dengan 1. syyskuuta 2006 kello 10.44 (UTC)

Voisiko kaikkien sivujen yläosassa olevan All active members of Wikimedia projects are invited to vote in the 2006 Election to the Board of Trustees muuttaa suomeksi esim. muotoon Kaikki Wikimediaprojektien aktiiviset käyttäjät voivat äänestää vuoden 2006 johtokunnan jäsenen vaalissa? --Lendu 1. syyskuuta 2006 kello 10.53 (UTC)

Kun on jo äänestänyt, äänestyssivulta ei enää pääse linkin kautta vaalisivulle. -tKahkonen 5. syyskuuta 2006 kello 20.16 (UTC)

Siinä vaiheessa sinun pitäisi jo tietää mistä ne jutukkeet löytyy. – linnea 5. syyskuuta 2006 kello 20.28 (UTC)
Se taas ei helpota pääsyä sivulle millään tavalla. Linkki helpottaisi. -tKahkonen 6. syyskuuta 2006 kello 05.58 (UTC)

Iltasanomat[muokkaa wikitekstiä]

Iltiksessä on aloitettu keskustelu "Luotatko nettiin?" jossa aiheena on Wikipedia. --Frank 9. syyskuuta 2006 kello 04.40 (UTC)

Se liittyy Plussa-liitteen artikkeliin samasta aiheesta. -tKahkonen 9. syyskuuta 2006 kello 14.53 (UTC)
Eikä linkkikään ole pahitteeksi: [9] -tKahkonen 9. syyskuuta 2006 kello 14.54 (UTC)

HS:n juttu[muokkaa wikitekstiä]

#Helsingin Sanomat kaipaa ihmisiä keskustelutilaisuuteen 6.9.2006 ja kuukausiliitteen juttu ja nyt keskustelu tutulla otsikolla "Luotatko Wikipediaan?" -tKahkonen 29. syyskuuta 2006 kello 23.43 (UTC)

Mielestäni juttu oli asiallinen ja miellyttävästi laadittu. Tosin me vanhukset emme menneet tilaisuuteen, mutta nuoret olivat sitäkin tyylikkäämpiä. Ehkä kuitenkin Wikipediaan kirjoittamisen syyt ovat tosin paljon moninaisemmat ja laajemmat kuin tuli mainittua. KIITOS osallistuneille. --Alexius Manfelt 30. syyskuuta 2006 kello 07.44 (UTC)
Asiasta oli kyllä puhetta että vanhempiakin käyttäjiä löytyy, mutta ei ollut artikkeliin asti päässyt. --Harriv 30. syyskuuta 2006 kello 11.13 (UTC)
Jotkut meistä vain näyttävät nuoremmilta kuin mitä oikeasti ovat. nimim. "40-vuotias paikalla ollut."

Wikipedia:Wikipedia Signpost Interwiki Report[muokkaa wikitekstiä]

Fi-wikistä tulee raportti en-wikin Signpost-tiedotuslehden johonkin numeroon. Raporttia kirjoitetaan jo sivulla Wikipedia:Wikipedia Signpost Interwiki Report. —MikkoM () 18. lokakuuta 2006 kello 20.07 (UTC)

Raportti julkaistiin 23. lokakuuta 2006. Nyt sitten en-wikikin tietää menneistä pitzzsasodista. :) --Hasdrubal 25. lokakuuta 2006 kello 07.38 (UTC)
Vau, tuossa oli hienoja kuvia Suomesta. --Hartz 28. lokakuuta 2006 kello 08.56 (UTC)

Hesarin kuukausiliite[muokkaa wikitekstiä]

Tänään tulleessa marraskuun kuukaisiliitteessa Postia osastossa tutkija Jorma Mäntylä kritisoi Wikipediaa kopioimisesta. Hän antaa ymmrtää, että "kaikki", tai ainakin lähes kaikki, Wikipedian artikkelit ovat vain kopioita vuoden 1910 Encyclopaedia Britannicasta!! Onko syytä vastata ja miten moiseen näkemykseen? Onko me poistettu joskus artikkeli tuosta tutkijasta? Va miksi moinen, aika markittävä, syyte? Muuten siellä EB:ssä on artikkelitan vain ajalta ennen vuotta 1900 ja iso kasa Wikipedian artikkeleista on vuoden 1900 lälkeisiä ja ihan suomalaisiakin? --Alexius Manfelt 28. lokakuuta 2006 kello 12.49 (UTC)

Kyllähän englanninkielisessä Wikipediassa on useisiin artikkeleihin (en:Category:Wikipedia articles incorporating text from the 1911 Encyclopædia Britannica) otettu tekstiä public domainissa olevasta Encyclopedia Britannicasta, mutta tuskinpa se muodostaa "kaikkea" tai "läheskään kaikkea" sisällöstä nykyään kaikissa 1,45 miljoonassa artikkelissa. Kuulostaa vähän samalta kuin jos suomenkielistä Wikipediaa syyttäisi siitä, että täällä on muutamassa artikkelissa pätkiä Pienestä tietosanakirjasta. Toisekseen, ei kai hyvän tekstin käytössä ole mitään vikaa, jos se on vapaata ja sitä on päivitetty ja voi päivittää, ja lähdekin on merkitty. --Tomisti 28. lokakuuta 2006 kello 13.06 (UTC)
Kirjoituksen perusteella Mäntylä ei ilmeisesti ole tietoinen Wikipedian lähdekäytännöstä. Kritiikki monien artikkeleiden lähdemerkintöjen puutteellisuudesta on kuitenkin mielestäni yleisellä tasolla asiallista. Me kaikkihan tiedämme, että monesta artikkelista lähteet puuttuvat ja asiaan on täällä aikaisemminkin puututtu. (Lisäsin Mäntylän artikkelin Wikipedia kriitikkolistalle, kun tuo kerran julkaistiin Hesarissa.) --Hasdrubal 28. lokakuuta 2006 kello 13.41 (UTC)
Lähetin sähköpostitse kysymyksen Mäntylälle mihin tämä väite EB:n käytöstä pääasiallisena lähteenä perustuu. --Harriv 28. lokakuuta 2006 kello 16.44 (UTC)
Sain vastauksen. HS:n toimitus oli lyhentänyt kirjoitusta. Alkuperäisessä kirjoituksessa sanottiin Mäntylän mukaan suurimman osan paaveja koskevista kirjoituksista olevan suoria kopioita EB:n kirjoituksista. Kaikkien kirjoituksien kopioinnista Mäntylä ei siis Wikipediaa syyttänyt. Asian jäljille hän kertoi päässeensä huomatessaan lukiessaan artikkelin paavi Gregorius VII:stä. --Harriv 29. lokakuuta 2006 kello 10.51 (UTC)
Olemme Timo Jyringin kanssa kirjoittamassa vastinetta ko. kirjoitukseen, laitamme vastineen vielä tänne kommentoitavaksi ennen Hesarille lähettämistä. --Joonasl (kerro) 29. lokakuuta 2006 kello 06.46 (UTC)
Kyllä herra Mäntylä nyt oikaisee melkoisesti totuutta. Kun verrataan EB:n artikkelia, joka on siis en-Wikin artikkeli, niin kyllä suomalainen poikkeaa em. jo pituutensakin puolesta. Kyse on suomalaisesti yhteenvedosta, ei artikkelikopiosta. Kyllä herra tutkijalla olisi syytä olla vähän tarkempi luuppi kun hän tekstejään lehtiin lähettelee. Toisekseen komppaan Tomistia, sillä jo meteriaali on vapaata ja siinä käsitellään 1000 vuottaa sitten ollutta asiaa, niin miksi sitä ei voisi käyttää, jos se on hyvin kirjoitettua. Eihän täällä sallita uutta tutkimusta? --Alexius Manfelt 29. lokakuuta 2006 kello 10.59 (UTC)
Hyvä, että kirjoitatte vastineen.--Teveten 29. lokakuuta 2006 kello 11.02 (UTC)

Tervehdys. Minä siis kirjoitin HS:n kuukausiliitteeseen kommentin suomenkielisen Wikipedian suhteesta vuoden 1910 Encyclopaedia Britannicaan. Hesarin toimitus oli lyhentänyt ja jättänyt pois seuraavan osan kirjoituksestani: "Olen tutkimustyössäni perehtynyt paaviuden historiaan. Normaalin tutkimuskäytännön mukaisesti vertailen eri lähteitä. Paavi Gregorius VII:n (n. 1020-1085) kohdalla ihmettelin miksi Wikipedian teksti tuntui niin tutulta. Vertasin suomenkielistä Wikiä englanninkieliseen sekä vuoden 1910 Encyclopaedia Britannicaan. Suomenkielinen teksti on aivan suora käännös vuoden 1910 Encyclopaedia Britannicasta. Vertasin lisää ja totesin, että suurin osa paaveja käsittelevistä artikkeleista on suoria käännöksiä vanhasta EB:stä. Käännöksiä on sivutolkulla ja paljon, eikä lähdettä mainita." Painotan vielä sanoja "suurin osa". Vuoden 1910 EB:n tekstejä on kyllä muokattu toisin paikoin ja hieman lyhennetty käännettäessä, mutta lähteestä ei jää epäilystä. Osa paavi-artikkeleista on suoraan EB:stä. Muutamissa on käytetty lähteenä myös Simo Heinisen teosta Ihmistä suurempi (Edita 2004). Ei siinä ole mitään pahaa, että käytetään vuoden 1910 EB:tä, jonka tekijänoikeudet ovat rauenneet. Vuoden 1910 EB:n paaviartikkelit ovat aivan erinomaisia, parempia en ole löytänyt. Mutta lähde pitäisi mainita. Nyt paavien kohdalla syntyy vaikutelma, että tekstit olisi kirjoitettu Suomessa. Näissä asioissa kannattaa olla tarkkana. Voidaan toki sanoa, että Gregorius VII (n. 1020-1085) eli lähes tuhat vuotta sitten, mutta hänen vaikutuksensa ulottuu tähän päivään. Nimenomaan Gregorius VII ruhjoi kovaotteisesti läpi katolisessa kirkossa pappien selibaatin. Sen vaikutus näkyy nykyään, kun iltapäivälehdet ja elokuvat kertovat katolisten pappien aviottomista lapsista ja seksiskandaaleista eri maiden katolisissa kirkoissa (Irlanti, Yhdysvallat). -Terveisin, ja kaikkea hyvää Wikipedian ahkeralle ja hyvää työtä tekevälle suomenkieliselle toimitukselle. 30.10.2006 Jorma Mäntylä

Hei! Kiitoksia kommentista tuo artikkeli Pyhä Gregorius VII ei ole laadittu nykyisen ohjeen mukaisesti. Nykyinen Ohje:Merkitse lähteet ohje sanoo "Jos lähde on Wikipedian jokin muu kieliversio, niin merkitse se muokkauksen yhteenvetokenttään." Tuossa tapauksessa muokkaushistoriasta [10] olisi nähty, että artikkeli on tuotu muusta (englanninkielisestä?) wikipediasta. Englanninkielisestä wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Pope_Gregory_VII näkisi, että teksti on tuotu EB:sta. Merkitsemiskäytäntöä täytynee edelleen hioa, muokkaushistoria on hankala paikka etsiä tällaista tietoa.--Teveten 30. lokakuuta 2006 kello 09.24 (UTC)
Itse asiassa englanninkielisestä Wikipediasta näkee, että teksti sisältää (tai on sisältänyt) materiaalia EB:stä. -Samulili 30. lokakuuta 2006 kello 09.34 (UTC)
Aivan englanninkielisestä näkee, mutta suomenkielisestä ei näe, mistä teksti on tuotu.--Teveten 30. lokakuuta 2006 kello 09.36 (UTC)
Ehdotatko että tuhansiin tai kymmeniintuhansiin artikkeleihin merkittäisiin tietoa "käännetty englanninkielisestä Wikipediasta" (muualle kuin yhteenvetoon)? Eikä sellainen toimi, koska artikkelit elävät. -Samulili 30. lokakuuta 2006 kello 09.45 (UTC)
En ehdota, nykyinen ohje, "Jos lähde on Wikipedian jokin muu kieliversio, niin merkitse se muokkauksen yhteenvetokenttään." lienee parempi. Olet itse luonut tuon artikkelin alkuvuodesta -05 ja silloin tuo ohje ei ilmeisesti vielä ollut käytössä (olen itse kirjoittanut tuon lisäyksen 3/06).
Olisi kuitenkin mielestäni syytä luoda luokka, johon sisällytettäisiin EB:stä tuotua tekstiä sisältävät artikkelit--Teveten 30. lokakuuta 2006 kello 09.50 (UTC)
Samoille linjoilla Tevetenin kanssa, jos artikkeli perustuu englannin- tai jonkun muun kieliseen Wikipedia artikkeliin, olisi mahdolliset lähteetkin jollakin tapaa mukaan tännekin muutoinkin kuin muokkaushistoriaan piiloon. Erityisesti tapauksissa joissa lähdeartikkeli perustuu hyvin pitkälti yhden lähtöön käyttöön, tässä tapauksessa Encyclopaedia Britannican. Muutoinhan kääntäminen on melkein rahanpesuun verrattavaa toimintaa, jos lähteet yhtäkkiä häviävätkin "hyväksyttävästi" prosessissa. --Harriv 30. lokakuuta 2006 kello 21.10 (UTC)
Eikö en.wikin tapainen en:Category:Wikipedia articles incorporating text from the 1911 Encyclopædia Britannica olisi hyvä ratkaisu ainakin EB:tä lähteenä käyttävissä?--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 07.32 (UTC)
Tein mallineen {{1911}}, jolla saa kätevästi lätkäistyä EB:n lähdetiedot artikkelin loppuun. Argumentiksi annetaan hakusanan nimi, ks. esim. artikkelin Pyhä Gregorius VII lopusta. Saa parannella. Mielestäni tuo luokka on turha, sillä jos käytetään mallinetta, nähdään nuo artikkelit whatlinksherellä. Nähdäkseni paras tapa mainita EB on lisätä normaali lähdeviite artikkeliin, kun on ensin varmennettu webistä löytyvistä 1911-kopioista, että teksti todellakin perustuu siihen. En-wikin tyyliä en kannata, koska käännökset ovat harvoin kokonaisia ja referoivan käännöksen jälkeen normaali lähdeviite on mielestäni rehdein tapa viitata EB:hen. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 19.16 (UTC)
Hyvä.--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 20.45 (UTC)
Minusta ainakin tuo Hasdrubalin tekemä malline on hyvä. Se pitäisi lähtkäistä jokaiseen ko. artiikeliin. Ja Pienen tuitosanakirjan artikkelit voisi kirjoittaa ja muokata kunnon artikkeleiksi ja muita lähteistäkin käyttäen. Kommentin jätti Alexius Manfelt (keskustelu – muokkaukset).
Lisäsin mallineen ohjetekstiin linkkejä verkosta löytyviin 1911:iin. Nyt sitten pitäisi minimissään nuo paaviartikkelit käydä tarkistamassa en-wikin ja noiden linkkien avulla ja sitten lisättävä malline niihin. Yritän itse käydä läpi kääntämiäni artikkeleita, jotka ovat kyllä enimmäkseen muita kuin paaveja. Jos suinkin ehditte auttaa, niin nuo paavit olisi varmaan hyvä tehdä tai ainakin saattaa alulle pikapuoliin (ainakin ennen ensi kuun kuukausiliitettä). --Hasdrubal 2. marraskuuta 2006 kello 11.39 (UTC)
Ja vielä etäisesti tähän liittyen: tein lähdeprojektin, jonka tarkoituksena on kehittää ja parantaa lähdemerkintöjä. Olette tervetulleita liittymään, jos pidätte asiaa tärkeänä. --Hasdrubal 2. marraskuuta 2006 kello 16.00 (UTC)
Artikkeleita luodaan suomenkielisessä Wikipediassa jatkuvasti suurten kielialueiden Wikipedioiden pohjalta. Eikö olisi järkevää luoda valmiiksi tekstinpätkä, joka liitetään automaattisesti jokaisen artikkelin alalaitaan lähdemerkintänä? Siinä voitaisiin lyhyesti todeta, että artikkelin sisältö voi pohjautua osittain tai kokonaan muiden Wikipedioiden sisältöön. Ongelmahan ei sinänsä koske vain Britannicaan enemmän tai vähemmän pohjautuvia artikkeleita, vaan myös kaikkia muita. Lähdemerkintä kertoisi reilusti sen, että iso osa materiaalista on soveltaen käännetty muista Wikipedioista ja että meidän artikkelimme ovat siinä tapauksessa perineet muiden Wikipedioiden lähteet. --Cuprum 31. lokakuuta 2006 kello 20.38 (UTC)
Ystävä hyvä, kyllä tuo asia on ratkaistavissa aivan yksinkertaisesti ja mitään uutta lisäämättä. Kun lihavoitu alkuteksti loppuu, niin tehdään ref-tagi ja siihen tiedot mistä viraskielisten Wikipedioiden artikkeleista asiat on käännetty, muokattu, adaptoitu jne. Tämän lisäksi tulisivat kirjoittajan omat viitteet. Tätä vieraskielusten käyttöä ei merkittäisi varsinaiseen lähdeluotteloon, johon tulisivat vain todella käytetyt lähteet. Helppoa ja tämä olisi tieteellisesti hyväksyttävä malli! --Alexius Manfelt 31. lokakuuta 2006 kello 20.49 (UTC)
No ajattelin vain, että se olisi samantyylinen vakioteksti kuin tämänkin sivun alalaidassa ”Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License.” Artikkelithan elävät koko ajan, ja eri kirjoittajat kääntävät tekstiä erikielisistä Wikipedioista ja muuttelevat aiempaa tekstiä, jolloin lähteiden merkintä voisi olla ajoittain kimuranttia, koska sitä pitäisi muuttaa versioiden mukaan. Jos olisi yksi hyvin muotoiltu vakioteksti, niin se kattaisi nuo kaikki tilanteet. Eli ajattelin tätä asiaa ihan vain Wikipedioden keskinäisten viittausten kannalta. Muut keskeiset lähteet tai kirjallisuuden voisi merkitä erikseen.Kommentin jätti Cuprum (keskustelu – muokkaukset).
Pohdiskelin tässä, että tuollaisen mallineen voisi tehdä, mutta vain ja ainoastaan lähteettömien käännösartikkelien loppuun lähteetön-mallineen sijasta käytettäväksi. Teksti voisi olla esim. "Tämä artikkeli on käännetty muunkielisestä Wikipediasta ja se on lähteetön. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä asianmukaiset lähteet". Malline pitäisi myös poistaa, kun uskottavat lähteet ilmaantuvat. Varsinaiseksi lähteeksihän Wikipedia ei tietenkään kelpaa. --Hasdrubal 2. marraskuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

Toinen tervehdys työkiireen keskellä. Vuoden 1910 Encyclopaedia Britannican paaviartikkelit ovat siis erinomaisia. Niitä kannattaa hyödyntää niin paljon kuin mahdollista sekä täydentää tietoja uudemmalla materiaalilla - ja mainiten samalla lähteet. Kun tällä hetkellä katson suomenkielisiä paaviartikkeleita, seuraavat kaipaisivat parannusta:

  • Gregorius VII, rooli pappien selibaatin väkivaltaisena ikuistajana (pakotti naineet papit eroamaan, vaimot julistettiin portoiksi) kaipaa selvennystä.
  • Urbanus VIII, vei huippuunsa nepotismin, Vatikaanista tehtiin hänen sukunsa liikeyritys. Käynnisti inkvisitio-oikeudenkäynnin Galileo Galileita vastaan.
  • Pius VI ja Pius VII, molemmat Napoleonin vankeina. Edellinen vastusti mm. ihmisoikeuksien julistusta.
  • Gregorius XVI, vastusti kaikkea modernismia, paitsi rautateitä myös liberalismia ja sananvapautta.
  • Pius IX, tämä paavi julistettiin erehtymättömäksi 1870. Erehtymättömyysjulistuksen omalaatuinen syntyhistoria äänestyksineen on hyvin selvitetty 1910 EB:ssä, kaipaisi suomenkielistä täydennettyä artikkelia. Samoin Pius IX:n Syllabus errorumista 1864 pitäisi olla artikkeli, se oli aikoinaan tavattoman kohuttu asiakirja (listaa 80 syntiä ja erehdystä).
  • Johannes XXIII, hänen aloitteestaan pidetty kirkolliskokous 1962-63 aloitti modernin tiedotus- ja pr-toiminnan (paavien ulkomaankiertueet, tv-esiintymiset ja televisioidut ulkoilmamessut) sekä nykyaikaisen imagonrakennuksen. (Tämän paavin takia olen omassa työssäni törmännyt paavien julkisuuskuvaan eli imagoon.)

Kirjoittelen ehkä joskus itse, mutta tutkimustyö antaa kovin vähän aikaa. Terv. 30.10.2006 Jorma Mäntylä

Suurkiitos palautteesta. Tein linkkejä kommenttiisi mainitsemiesi artikkeleiden keskustelusivuille, jotta tulevat muokkaajat huomaavat sen ja voivat parantaa artikkeleita vastaavasti. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 20.18 (UTC)

Palaan vielä jälkeenpäin tähän aiheeseen. Tuhannen vuoden takaisilla tapahtumilla siis on edelleen vaikutusta. BBC:n uutisissa kerrotaan tänään, että katolinen kirkko on päättänyt pitää pappien selibaatin edelleen voimassa. Ks. http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/6153452.stm Eli paavi Gregorius VII:n päätös vuodelta 1074 on siis edelleen voimassa. Asia näyttää olevan kohtuullisen hyvin selvitetty Wikipediassa, kun äsken katsoin. 17.11.2006 Jorma Mäntylä JK. Encyclopaedia Britannica ilmestyi useana osana 1910-11.

Kommentteja vastineelle?[muokkaa wikitekstiä]

Alla oleva teksti olisi valmisteilla, vastaukseksi kuukausiliitteessä julkaistuun kirjoitukseen. Kommentit loppuun.

Marraskuun Kuukausiliitteessä tutkija Jorma Mäntylä kritisoi Wikipedia-tietosanakirjaa Encyclopedia Britannican kopiomisesta ja kehoitti Wikipediaa ottamaan käyttöön perinteisten tietosanakirjojen kaltaisen lähdekäytännön. On totta, että englanninkieliseen Wikipediaan on tuotu artikkeleita Encyclopedia Britannican vuonna 1910 ilmestyneestä painoksesta, jonka tekijänoikeudet ovat rauenneet. Suomenkielisen Wikipedian alkuaikoina suomenkieliseen projektiin tuotiin artikkeleita Otavan vuosina 1925-1928 julkaisemasta Pienestä Tietosanakirjasta, jonka tekijänoikeuksien pohjoismaalainen projekti Runeberg -hanke on katsonut vanhentuneen ja joka löytyy digitaalisena näköispainoksena Internetistä. Kyseisen teoksen tekijänoikeudellisen tilanteen epäselvyyden vuoksi on tästä kuitenkin sittemmin luovuttu ja tarkoituksena on pikku hiljaa korvata nämä artikkelit uusilla. Tällä hetkellä suomenkielisen Wikipedian noin 85 000:sta artikkelista 168 on tuotu Pienestä Tietosanakirjasta ja nämä on merkitty samalla tavoin kuin englanninkielisen Wikipedian EB:stä tuodut artikkelit. Suomenkieliseen Wikipediaan ei tietääksemme ole suoraan käännetty tai muuten tuotu artikkeleita EB:stä.

Wikipediassa on käytössä perinteisiä tietosanakirjoja tiukempi lähdekäytäntö. Periaatteessa kaikki Wikipediassa esitetty tieto tulisi olla tarkistettavissa Wikipedian ulkopuolisista hyvämaineisten julkaisijoiden julkaisemista lähteistä. Tähän ei vielä kaikkien artikkeleiden osalta päästä, mutta Wikipedian lukijoita kehoitetaan aina esimerkiksi kyseenalaista tietoa löytäessään pyytämään sille ulkopuolinen lähde artikkelin kirjoittajilta.

Joonas Lyytinen, Timo Jyrinki Wikipedian tiedottajat

Yllä Jorma Mäntylä juuri sanoo, että "Suomenkielinen teksti on aivan suora käännös vuoden 1910 Encyclopaedia Britannicasta", joten juuri noita englanninkieliseen Wikipediaan EB:stä kopioituja artikkeleita on käännetty edelleen suomeksikin. Siinä on pienoinen lähdeviittausten puuttumisen ongelma, josta ylempänäkin on keskusteltu. Vastineen pitäisi kai jotenkin olla myös tietoinen Mäntylän omista kommenteista asiasta, erityisesti siitä, että häntä on hänen omien sanojensa mukaan tulkittu osittain väärin. --Tomisti 31. lokakuuta 2006 kello 18.19 (UTC)
Mäntylä ei ottanut esille Pientä tietosanakirjaa, joten tilan käyttäminen sen käsittelyyn on aika turhaa ja vähän harhaanjohtavaa. Riittää todeta, että tekijänoikeuksiin ja lähdeviitteisiin suhtaudutaan Wikipediassa erittäin vakavasti. Lähdekäytäntö voitaisiin mielestäni ottaa esille jo alussa. (Muut: jos aiotte kommentoida tätä, kannattanee pitää kiirettä. Huhun mukaan aikaa ei välttämättä ole kovin monta päivää.) --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 18.35 (UTC)
Jorma Mäntylän mukaan tämä artikkeli Pyhä Gregorius VII on sama kuin EB 1911:n painoksessa. Teksti on ilmeisesti käännetty en.wikistä. Näin ollen vastineessa ei pitäisi väittää etteikö suomenkieliseen wikipediaan olisi tuotu artikkeleita EB:sta. Parempi olisi todeta, että niiden määrä on vähäinen ja lisäksi olisi syytä todeta, että ne pyritään jatkossa merkitsemään selkeästi (kuten yllä esitän). Minäkään en kannata Pienen Tietosanakirjan tuomista mukaan vastineeseen, sekoittaa turhaan.--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 19.06 (UTC)
Vastineen pitää olla 1)lyhyt, 2)ytimekäs, 3)keskittyä asiaan (Pois pieni tietosanakirja). Se pitää muotoilla niin, että heti näkee, missä yksi asia loppuu ja uusi alkaa. Monimutkaiset lauserakenteet pitää purkaa selkeiksi ymmärrettäviksi virkkeiksi. Kappaleiden pitää olla lyhyitä. Kun tilanne lähteiden kohdalla on se, minkä jokainen omin silmin näkee, sitä ei pidä kaunistella. Kun Mäntylä sanoo, että artikkeleita on käännetty suoraan, ei pidä väittää muuta. Luultavasti hän osaa sekä englantia että suomea. LISÄYS: Pitkät vastineet lyhennetään aina, ja kirjoittaja rutisee, että hänet on ymmärretty väärin. Siksi kannatta kirjoittaa jo valmiiksi lyhyt. --Ulrika 31. lokakuuta 2006 kello 19.15 (UTC)
Pieni Tietosanakirja on mielestäni sikäli oleellista, että on hyvä todeta ja kertoa, että suomenkieliseenkin Wikipediaan on tuotu artikkeleita aikoinaan tietosanakirjasta, jonka tekijänoikeuksien on katsottu raunneen ja joka on analoginen en-wikin EB:n kanssa. Vastineen kirjoittaminen Mäntylän Wikipediassa tarkentamaan tekstiin on aika ongelmallista ja lukijaa hämäävää, vastine ehdottomasti voidaan kirjoittaa vain siihen tekstiin, joka on julkaistu Kuukausiliitteessä. Wikipedian lähdeviittauksien tilannetta ei mielestäni ole pyritty kaunistelemaan, vaan toteamaan, mikä on Wikipedian käytäntö asiassa. Samalla todetaan, ettei tähän kaikkien artikelien osalta päästä. Wikipedian kannaltahan englanninkielisestä Wikipediasta käännetty artikkeli, johon ei ole merkitty primäärilähteitä on käytännössä lähteetön.
Pyrimme Timon kanssa lähettämään artikkelin perjantaina tai lauantaina, joten siihen asti on aikaa kommentoida tekstiä ja teemme siitä sitten lopullisen version. --Joonasl (kerro) 1. marraskuuta 2006 kello 05.58 (UTC)
"Samalla todetaan, ettei tähän kaikkien artikelien osalta päästä. Wikipedian kannaltahan englanninkielisestä Wikipediasta käännetty artikkeli, johon ei ole merkitty primäärilähteitä on käytännössä lähteetön.". Miten niin? Tuostahan on puhuttu monet kerrat ja aina tietääkseni päädytty siihen (vaikka jotain soraääniä on ollutkin), että muusta wikipediasta käännettäessä maininta wikipediasta lähteenä yhteenvetokentässä riittää. --ML 1. marraskuuta 2006 kello 06.24 (UTC)
Wikipedia ei ole Wikipedian tarkistettavuus-käytännön mukainen luotettava lähde.. --Joonasl (kerro) 1. marraskuuta 2006 kello 07.19 (UTC)
Kehottaisin kyllä vahvasti jättämään Pienen pois. Ainakin minulle tuli lukiessa lähinnä kiusaantunut olo, ihan kuin TV-uutisten haastateltava olisi vastannut kysymykseen hallituspolitiikasta selvittämällä ongelmia perhesuhteissaan. Juttu tuntuu tulevan ihan puskista. --Hasdrubal 1. marraskuuta 2006 kello 07.05 (UTC)
Ok, point taken. --Joonasl (kerro) 1. marraskuuta 2006 kello 07.19 (UTC)

Työkopio[muokkaa wikitekstiä]

Kommenttien perusteella vastine tarvitsee muokkausta. Kuitenkin, koska lähetettävä versio tulee olemaan lehdistovastaavien allekirjoittama, ei sitä voida nähdäkseni GFDL:n mukaisesti muokata yhdessä. Pistän tähän alle muokatun työkopion vastineesta. Luovun kaikista oikeuksista tässä kopiossa tekemiini muutoksiin. Lehdistövastaavat saavat käyttää tai olla käyttämättä sitä. Muut saavat muokata tätä kommenttini sisällä olevaa versiota sillä ehdolla, että hekin luopuvat kaikista oikeuksista muokkauksiinsa. Näin lehdistövastaavat voivat ymmärtääkseni sitten hyödyntää tekstiä ilman, että GFDL:ää tarvitsee noudattaa ja kaikkia tekijöitä mainita. Katsotaan saataisiinko yhdessä aikaiseksi vähän nasevampi teksti.

Marraskuun Kuukausiliitteessä tutkija Jorma Mäntylä kritisoi Wikipedia-tietosanakirjaa Encyclopedia Britannican tekijänoikeuksista rauenneen version kopioimisesta ja kehotti Wikipediaa ottamaan käyttöön perinteisten tietosanakirjojen kaltaisen lähdekäytännön. Wikipediassa on käytössä perinteisiä tietosanakirjoja tiukempi lähdekäytäntö. Valitettavasti sen soveltaminen on vielä osittain puutteellista, mutta asiaan on kiinnitetty Wikipediassa huomiota erityisesti kuluneen vuoden aikana.

Englanninkieliseen Wikipediaan on tuotu artikkeleita Britannican vuoden 1910 painoksesta, jonka tekijänoikeudet ovat rauenneet. Suomenkieliseen Wikipediaan on käännetty joitakin näistä artikkeleista, jotkut valitettavasti ilman lähdemerkintää. Menettely on kuitenkin lainmukainen ja lähdemerkinnät tullaan täydentämään. Kokonaismäärään nähden Britannicasta tuotujen artikkelien määrä on pieni.

Wikipedia on kiinnostava kaikille avoin hanke. Tervetuloa mukaan kehittämään sitä vielä paremmaksi.

--Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 19.29 (UTC)--Ulrika 31. lokakuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Muokkasin yo. versiota. Miksi siinä muuten puhutaan vuodesta 1910, kun en wikissä puhutaan vuodesta 1911?--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 20.26 (UTC)

Mäntylä puhui kirjoituksessaan 1910:stä, mutta webistä löytyy 1911. Taitavat olla melkein sama asia. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 20.28 (UTC)
En.wiki puhuu vuodesta 1911, luottaisin siihen. --Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 20.31 (UTC)
Tekijänoikeuksien raukeaminen mainitaan kahteen kertaan. Mainitsiko Mäntylä kirjoituksessaan, että EB:n tekijänoikeudet ovat rauenneet? -tKahkonen 2. marraskuuta 2006 kello 09.26 (UTC)
En muista mainitsiko, mutta nyt kannattaa mainita.--Teveten 2. marraskuuta 2006 kello 11.19 (UTC)
Jos ei maininnut, ei kannata sanoa "kritisoi tekijänoikeuksista rauenneen version kopioimisesta", koska ei kritisoinut :-) Toinen noista pitäisi poistaa, näyttää muuten ikävältä selittelyltä. Mieluiten kuitenkin sanotaan heti alkuun, että kyse ei ole tekijänoikeuksien rikkomisesta. -tKahkonen 2. marraskuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Kannattaa olla joko EB tai Britannica, ei vaihdellen. Asia menee paremmin perille, jos lukijan ei tarvitse kesken kaiken miettiä, mistä nyt olikaan kyse. --Ulrika 1. marraskuuta 2006 kello 06.38 (UTC)

Onkos tämä vastine joskus lähdössä lehteen vai menikö jo? -tKahkonen 4. marraskuuta 2006 kello 22.27 (UTC)

Hesari taas[muokkaa wikitekstiä]

Nyt tuo suuri ja kaunis valtalehtemme tarjosi hienoa tietoa Wikipediasta. Kyse oli asiallisesta ja monipuolisesta tietopakestista, joka keskittyi säätiön puheenjohtajan haastatteluun. Mielenkiintoista oli eritoen kyse kaupallisuudesta ja tulevaisuudesta. Englanninkielisen Wikin suuren tietomäärän keskeltä nousivat esille tyngät olivat esillä, meillä muuten niitä on vastasta prosentuaalisesti enemmän. Kutta lukekaa! --Alexius Manfelt 31. lokakuuta 2006 kello 06.07 (UTC)

HS:n toimitus on käynnistänyt jo ainakin toisen keskustelun omalla keskustelualueellaan Wikipedian luotettavuudesta: [11]. Ilmeisesti Wikipedian vapaa muokattavuus herättää epäilyksiä luotettavuudesta, vielä kun sama kriittisyys kohdistuisi myös muihin tietolähteisiin. Yllämainitussakin jutussa taisi olla ainakin yksi suurempi virhe.. Verkossa samasta jutusta lyhennelmä: [12]. Tuossa on käsittääkseni pielessä se että en-wikissä anonyymit eivät ole voineet tehdä uusia artikkeleita lähes vuoteen ja käsittääkseni omalla nimellä rekisteröintipakkoa ei ole tulossa. Korjatkaa jos olen väärässä. --Harriv 1. marraskuuta 2006 kello 09.48 (UTC)
Olisko menneet Citizendium ja WP sekaisin, Citizendiumihan taisi vaatia omalla nimellään rekisteröitymisen? --Jannev 2. marraskuuta 2006 kello 13.46 (UTC)
Hesari pelkää Wikipediaa ja siksi se pyrkii vähättelemään tätä projektia. Hesari on tottunut olemaan Suomen Pravda, ja joka ikinen yritys horjuttaa tätä valta-asemaa aiheuttaa Sanomatalossa harkitun kampanjan oletettua uhkaajaa kohtaan. --Cuprum 4. marraskuuta 2006 kello 22.01 (UTC)
Höh? Minusta Hesari on viime aikoina suonut Wikipedialle jopa melkein nolostuttavissa määrin positiivista huomiota... --ML 4. marraskuuta 2006 kello 22.05 (UTC)
On kyllä aivan viime aikoina, mutta ainakin aiemmin lehti julkaisi kovin mielellään juttuja, jossa pyrittiin todistelemaan, että ei tuollainen epämääräinen projekti voi mitenkään toimia, kun kuka tahansa voi kirjoitella sinne mitä tahansa. Niissä Wikipedian luonteesta onnistuttiin välittämään aika vääristynyt kuva, ja välillä kyllä tuntui siltä, että se oli harkittua. Mutta voin tietysti olla vainoharhainenkin. --Cuprum 4. marraskuuta 2006 kello 22.21 (UTC)
Minulla on sellainen mielikuva, että oikeastaan ainoat kriittiset äänet ovat Hesarissa tulleet tiedesivuilta. Tiedä sitten, voisiko asiaan jossain määrin vaikuttaa se, että HS:n tiedetoimittajan tekstiä oli kopioitu tänne joskus suomenkielisen Wikipedian alkuaikoina. Ainakin hän muisteli tapausta vielä vuosi sitten [13]. Sinänsä hyvä, että kritiikkiäkin esitetään. --Tsemii 5. marraskuuta 2006 kello 00.13 (UTC)

Wikipedia:Lehdistölle[muokkaa wikitekstiä]

Tiedoksi, että tällainen on nyt olemassa. Sinne johtaa linkki sivulta Wikipedia:Lehdistö.--Teveten 15. marraskuuta 2006 kello 08.46 (UTC)

Kansainvälisesti Wikipediasta[muokkaa wikitekstiä]

Jatketaan lehdistökatsausta. Jo elo-syyskuu vaihteessa ilmestynyt Courrier Internationlin nuomero 826 käsitteli Web 2.0 -ohjelmaa. Lehtihän koostuu hyvin laajasti kansainvälisen lehdistön artikkeleista, jotka kaikki on käännetty ranskaksi. Web 2.0 vallankumoukseksi tämä katsaus kutsuu sellaisia nettivälineitä kuin MySpace, Flickr, Blogger, YouTube ja tietenkin Wikipedia. Ohjelmat esitellään ja kommentoidaan, varsin myönteisesti kaikkia. Lisäksi on erinomaisia kokonaisuuteen liittyviä artikkeleita. Kaiken huippuna on Tim O'Reillyn jo hivenenkin vanha artikkeli Web 2.0:sta [14]. Mielenkiintoista olisikin pohdia kysymystä siitä, olemmeko luomassa jotain aivan ainutläätuista, vallankumouksellista, vaiko onko kyseessä vain jonkunasteinen yritys henkilökohtaisen pätemisen tarpeen tyydyttämiseen. --Alexius Manfelt 5. marraskuuta 2006 kello 04.09 (UTC)

Tuolla juttua: Web 2.0 --ML 5. marraskuuta 2006 kello 07.08 (UTC)
Molempia, hyvä Alexius, molempia. :-) -tKahkonen 5. marraskuuta 2006 kello 08.00 (UTC)
Jälkimmäisestä varmaan seuraa aika usein ensinnä mainittua.. En tiedä miten Wikipedian tapauksessa. --Harriv 5. marraskuuta 2006 kello 11.15 (UTC)

Long-term Wikipedia self-promotion exposed[muokkaa wikitekstiä]

Tämän en-wikissä paljastuneen tapauksen myötä voi pohtia vaikka sitä miksi on tärkeää vaatia luotettavia lähteitä, miksi jokainen tutkijaksi väitetty ei ansaitse artikkelia Wikipediassa ja miksi Wikipedian prosessit aina vain päästävät läpi tällaista. Täyttä puuta heinää sisältänyt artikkeli sisälsi pitkän lähdeluettelon ja koko joukon uskottavan näköisiä viitteitä. Ja kukaan ei huomannut ongelmia kuukausiin, vaikka en-wikissä luulisi valvojia riittävän. --Hasdrubal 6. marraskuuta 2006 kello 19.32 (UTC)

Marginaaliaiheet ovat Wikipedialle paha ongelma, jota ei ehkä lopulta ratkaista kuin radikaalilla rakennemuutoksella, eli siirtymällä ainakin vähän Citizendiumin suuntaan. Tosin en välttämättä sanoisi, että tilanne meillä olisi vielä huonompi kuin enkkupuolella, sillä jos on valvojia vähemmän, niin on vähemmän valvottavaakin. Ainakin jossain asioissa, kuten juuri noissa hyvä/suositeltu-äänestyksissä, enkkuwikipedian seula tuntuu meitä lepsummalta. Ja toinen ongelma siellä on löysä deletiopolitiikka, jonka johdosta läpi pääsee läpi aiheita, jotka ovat liian marginaalisia tullakseen koskaan tarkistetuiksi. --ML 6. marraskuuta 2006 kello 20.03 (UTC)
Ongelma on todellinen. Elämä on. Toisaalta: huijauksia tapahtuu aina. Arvostetut tiedelehdetkin ovat julkaisseet arvostettujen tutkijoiden tuloksia, jotka myöhemmin ovat paljastuneet huijauksiksi. Taisi olla Göbbels joka sanoi: "Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa ja joitain ihmisiä kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa". Mitä marginaalisemmissa asioissa liikutaan, sitä helpompaa huijaus on.--Teveten 6. marraskuuta 2006 kello 20.18 (UTC)
Kyseessä on melkoinen ongelma. Mutta siihen pitää löytää ratkaisu tai ratkaisuja. Eräs sellainen, ehkä todella hankala, on yleissivistyksen puute kirjoittajilla. Ei nuorilla kavereilla voi olla riittävää tietämystä. Arvostan toki heidän työtään tosi paljon ja osaamistaan vielä enemmän. Toisekseen en halua korostaa ammattilaisuutta, mutta kyllä kohtuulliset tiedot kirjoittamastaan asiasta pitää omata, että voi suhtautua krittisesti lähteisiin. itse kirjoitan lähes vain historiasta, mutta en suinkaan kopio kääntämällä kaikkea. Teen vain sen minkä tiedän olevan historiallisesti relevanttia ja faktaa. Itse törmästi ongelmaan kun alkuaikoin tein artikkelin loisesta. Jo kreikassa tiedettiin sellaisen henkilön olemassaolo ja se nimettiin. 1700 luvulla siitä tuli luonnontieteelinen käsite. Nyt tämä käsite väitettiin tunnetumamksi kuin historiallinen käsite. Veiläkin jurppii moinen tietämättömyys asioista. En aina viitsi korjata hölmöjä termien muunnoksia, jotka hämärtävä asiaa. Mutta kaikkiaan, olen aika yllättynyt kuitenkin Wikipedian tasosta. Kun vaan sellaiset minityngät saataisiin pois. Niihin pitäisi vaatia lähteet, muussa tapauksessa ne menisivat armottomasti roskina poistoon. --Alexius Manfelt 6. marraskuuta 2006 kello 20.48 (UTC)
Millaiset minityngät? (joku hymiö tähän) -tKahkonen 6. marraskuuta 2006 kello 21.00 (UTC)

Suomen Kuvalehti[muokkaa wikitekstiä]

Kuten medianäkyvyys-sivulla kerrotaan, Suomen Kuvalehti on ottanut Wikipedian poistokäytännön puheeksi.[15] Ottamatta sen tarkemmin kantaa tekstiin sinänsä (koska se ei mitään erityisen mielenkiintoista sisältänyt) huomautan, että suomalaisessa Wikipedia-uutisoinnissa on monin osin mielestäni tultu uuteen vaiheeseen. Maailmalla on jo aiemmin siirrytty Wikipediaa yleensä esittelevistä ja aika usein liikaakin ylistävistä jutuista yksittäisiä käytäntöjä tarkemmin esitteleviin juttuihin. SK:n juttu on mielestäni osoitus siitä, että samaan ollaan pikku hiljaa tulossa täälläkin. Tämä tietää ainakin arvon tiedottajille töitä, kun käytäntöjä ynnä muuta pitää osata selittää tarkemmin toimittajille. Onnea siihen. :) --Hasdrubal 10. marraskuuta 2006 kello 13.04 (UTC)

Tämä on kyllä ihan totta. Pitää pohtia olisiko aiheellista pitää jonkinlaiset tiedotusiltamat, jossa voitaisiin laajemmalla ryhmällä pohtia mitä, miten ja missä Wikipediasta pitäisi tiedottaa. Tarvitaanko aktiivisempaa otetta vai riittääkö nykyinen reaktiivinen tiedottaminen (vastataan kuin kysytään). --Joonasl (kerro) 10. marraskuuta 2006 kello 13.07 (UTC)
Olisiko "tiedotustilaisuus" jossa käsiteltäisiin periaatteet ja toimintamallit ja muutama esimerkkitapaus (Guzenina, JP Sipilä..) mitään? Toimittajia kun en tunne niin en osaa sanoa kiinnostaisiko ketään.. --Harriv 10. marraskuuta 2006 kello 18.14 (UTC)
Tarkemmin ajateltuna 100 000. artikkelin tiedotustilaisuus? :) --Harriv 10. marraskuuta 2006 kello 22.31 (UTC)
Ainakin käytäntösivujen alkuun voisi kirjoittaa parin virkkeen pituisen yhteenvedon niin kuin en-wikissä on tapana. (fi-wiki: Wikipedian artikkelit tulee kirjoittaa neutraalista näkökulmasta., en-wiki: All Wikipedia articles and other encyclopedic content must be written from a neutral point of view, representing views fairly, proportionately and without bias.) -tKahkonen 10. marraskuuta 2006 kello 22.02 (UTC)
Wikipedia-avaruuteen voisi ainakin luoda jonkun medialle tarkoitetun sivun, jossa olisi lyhyesti ja ytimekkäästi (niin että toimittajankin keskittymiskyky riittää) selvitetty Wikipedian keskeisimmät käytännöt ja toimintaperiaatteet. Tänne voisi sitten pistää linkin vaikkapa etusivulta. --kompak 12. marraskuuta 2006 kello 14.09 (UTC)
Ylipäätään voisi luoda pikaohjeen, jossa olisi lyhyesti annettu oleelliset tiedot. Onko sellaista nyt?--Teveten 12. marraskuuta 2006 kello 20.42 (UTC)
Ei mitään kattavaa ainakaan, tiedot on ripoteltu tehokkaasti. --kompak 12. marraskuuta 2006 kello 21.37 (UTC)
Niinpä. On mielestäni selvä puute, että tiedot on esitetty hyvin hajanaisesti, vaikkakin perusteellisesti. Tarvittaisiin lyhyt perusmanuaali, "pikaohje". Toki perinpohjaiset selvityksetkin tarvitaan sen rinnalla.--Teveten 13. marraskuuta 2006 kello 07.37 (UTC)
Äkkiähän tuollaisen "Mediatiedot"-artikkelin kyhää, kun materiaalia jo kerran on valmiinakin. Siinä on tiedottajille yksi pikanakki lisää. --Jaakonam 13. marraskuuta 2006 kello 09.51 (UTC)
Yhteisprojekti, sen kuin muokaamaan: Wikipedia:Lehdistölle -tKahkonen 13. marraskuuta 2006 kello 15.01 (UTC)
Loistava idea.--Tigru 13. marraskuuta 2006 kello 15.35 (UTC)
1. versio tehty. Yritetään esittää asiat lyhyesti, ytimekkäästi, yleistajuisesti välttäen turhaa nippelitietoa ja wikipediaslangia--Teveten 13. marraskuuta 2006 kello 16.18 (UTC)

Herää kysymys: Miten suomenkielisen Wikipedian tiedottajat on valittu? Ovatko he itse asettuneet virkaansa vai onko heidät valittu jollakin menetelmällä, johon aktiitivilla käyttäjillä on ollut mahdollisuus osallistua? --Ulrika 15. marraskuuta 2006 kello 09.08 (UTC)

Kun kukaan - ei edes asianomainen - ole vastannut kysymykseen, asia joutuu outoon valoon. Nyt näin tuolla käsitellyn asiaa, samassa yhteydessä jossa käyttäjä Joonas ilmoittaa halunsa vapaaehtoisesti luopua ylläpitäjän tehtävistä. Sieltä paljastui että käyttäjä Joonas on itse valinnut itsensä suomenkielisen Wikipedian tiedottajaksi. Näinkö se menee? Eikö vieläkään kukaan uskalla kommentoida asiaa? --Ulrika 15. marraskuuta 2006 kello 16.53 (UTC)
En itse henk. koht. näe tuossa ongelmaa. Hyvä, että joku viitsii homman hoitaa. Jos halukkaita tiedottajia alkaa olla liikaa, niin mietitään sitten jotain muuta menetelmää.--Teveten 15. marraskuuta 2006 kello 16.59 (UTC)
Eiköhän tässä ole kyse lähinnä siitä, että kukaan ei ole nähnyt tarvetta raskaammalle valintaprosessille. Yhteisöhän saa tietysti tehdä kuten parhaaksi katsoo, joten voidaanhan tiedottajat valita konsensuspäätöksinkin, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ei nyt vaan jaksaisi jokaisesta männynkävystä ruveta debatoimaan. (Muuten, vanhin löytämäni muokkaus, josta lehdistöyhteystiedot löytyvät on syyskuulta 2003 [16]. Tämän jälkeen ainoa merkittävä muutos kokoonpanossa tapahtui viime syyskuussa[17]) --Hasdrubal 15. marraskuuta 2006 kello 17.09 (UTC)
Uskoisin että voisimmi laittaa kaikkien halukkaiden tiedot tuonne tiedottajaosastolle, eikä siltikään tule tungosta. --Harriv 15. marraskuuta 2006 kello 19.05 (UTC)