Wikipedia:Botit/hakemukset

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Botit


PtmBot[muokkaa wikitekstiä]

Botin tiedot / Bot information:

  • Botin nimi / Bot username: PtmBot (keskustelu · muokkaukset · SUL · lokit · oikeuksien hallinta)
  • Kotiwiki / Home wiki: fi
  • Käytetty ohjelmointikieli / Programming language used: c++ (pywikipedia)
  • Automaattinen / Automatic: kyllä / yes
  • Käyttötarkoitus / Purpose: Artikkelin luominen kaikista eliöistä. Botti on valmis, mutta en ole käyttänyt pywikibottia aiemmin. Ohjelmani luo valmiin wikipediasivun, joka on tarkoitus siirtää pywikibotilla wikipediaan. Esimerkkisivuja Luokka:Käyttäjän PtmBot luomat artikkelit (uusimmat sivut muotoa ...HiekkalaatikkoXXXX, uusin Käyttäjä:Patamaski/hiekkalaatikko1131)
  • Kieliversiot, joissa bottimerkintä / Already has a bot flag on: -

Pyyntö / Request: --Patamaski (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 22.05 (EEST)

Huomioita ohjaajalle / Notes for operator:

  • Lisää bottisi käyttäjäsivulle {{Bot|patamaski}} ja {{Bot request}} / Add the templates {{Bot|patamaski}} and {{Bot request}} on your bot’s user page
  • Bottia ei tule ajaa ennen kuin on kulunut yksi viikko tämän pyynnön esittämisestä / The bot must not be run before one week has elapsed from requesting the bot flag
  • Jos viikon kuluessa bottia ei vastusteta, aja botilla noin 50–100 muokkausta / After one week, if there are no objections, make 50–100 edits with the bot
  • Odota hyväksyntää, hylkäystä tai korjausehdotusta / Wait and monitor for an approval, a rejection or bug fix requests

Byrokraatit: tarkasta botin keskustelusivu, muokkaukset ja lokit ennen bottimerkinnän myöntämistä.

Kommentit / Comments[muokkaa wikitekstiä]

Voisinko kokeilla eliöartikkelien luontia oman käyttäjäsivuni alasivuille automaattisesti botilla (vastaavia, joita olen siirtänyt tekstitiedostoista käsin)? Siirron tekevä botti toimii siis pywikibotilla. @Ejs-80: --Patamaski (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 20.01 (EEST)

Koska artikkelien luomiseen käytettävä botti ei hakemuksen perusteella pohjaudu ainakaan pelkästään pywikipediaan ja koska bottikäytännön siinä tilanteessa vaatima viikon odotteluaika päättyy jo muutaman päivän päästä eli 15. huhtikuuta 2019 kello 22.05, kannattaa odotella kyseiseen ajankohtaan asti ennen testiajoa, jotta kenellekään ei jää asiasta nokan koputtamista. Koeajo saa käsittää korkeintaan 100 muokkausta, minkä jälkeen odotellaan hyväksyntää, hylkäystä tai korjausehdotusta. Sellainen alasivusisältöihin liittyvä pikahuomio muuten, että taksobokseissa ei tulisi käyttää kursivointia taksonitasolta heimo ylöspäin (ks. arkistoitu kahvihuonekeskustelu). Ainoastaan suku ja sitä alemmat taksonitasot kursivoidaan. –Ejs-80 12. huhtikuuta 2019 kello 13.33 (EEST)
Poistin kursivoinnit heimosta ylöspäin. Erilaisia esimerkkisivuja: Graptopetalum paraguayense, Bathytropa meinerti, Lithocarpus harmandii malacotrichus, Parahyalotiopsis elegiae ja Limacoccus brasiliensis. Pitäisiköhän myös sivun otsikko kursivoida kuten monissa muissa Wikeissä? --Patamaski (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 17.47 (EEST)
Ainakin artikkelissa Graptopetalum paraguayense on tarpeeton ja pariton div-tagi artikkelissa alalajien luettelon perässä. Toivottavasti noita virheitä ei tule automaattisesti lisää, käsin korjaamisessa on muutoinkin paljon tekemistä (ks. toiminstosivut, lint-virheet). {{Taksopalkki}} -mallineen automaattista lisäämistä sivun loppuun voisi myös harkita, tuo on eng.wikipediasta lähtöisin oleva malline joka on tuotu fi-wikiin. Ipr1 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 19.27 (EEST)
Tuo div-tagi oli jäänne aikaisemmista versioista, joissa alalajiluettelon rakenne oli erilainen, mutta nyt mokani pitäisi olla korjattu. Esimerkkisivujen uudet versiot: Graptopetalum paraguayense, Bathytropa meinerti, Lithocarpus harmandii malacotrichus, Parahyalotiopsis elegiae ja Limacoccus brasiliensis. Lisäsin mallineen sivujen loppuun (se ei näytä aiheuttavan ongelmia vaikka Wikidatalinkki puuttuisi). Lisäksi poistin ylimääräiset rivinvaihdot levinneisyysalueista. Kiitos @Ipr1: hyvistä parannusehdotuksista. --Patamaski (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 23.13 (EEST)
Hyvä homma :) Ipr1 (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 09.47 (EEST)
Muutama huomio:
Kiitos vinkeistä. Korjasin kolme ensimmäistä kohtaa. Esimerkkisivujen uudet versiot: Graptopetalum paraguayense, Bathytropa meinerti, Lithocarpus harmandii malacotrichus, Parahyalotiopsis elegiae ja Limacoccus brasiliensis. Käyttäisin mieluummin oman alasivuni mallinetta, koska siihen voi laittaa kaikkien kuntien eliöt (näin yksi malline riittää). --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 16.15 (EEST)
Nyt artikkeleissa kerrotaan eliön suku ja heimo (ei heimo ja lahko kuten aiemmin) artikkelimallin mukaan. Uusi esimerkkisivu Limacoccus brasiliensis. --Patamaski (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 14.31 (EEST)
Laitoin viitteet sarakkeisiin, jos lähteitä on reilu kymmenen (alaraja 14 nyt). Onko suuruusluokka sopiva? Lisäksi positiiviseksi ongelmaksi tulivat artikkelit, joissa on paljon lähteitä (esimerkiksi Kermes quercus, jossa on yli 200 lähdettä). Pitäisikö tällaisille artikkeleille tehdä jotain? --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 14.47 (EEST)
Toisella alasivulla niitä on näköjään vielä enemmän. Ensimmäisenä näistä tulee mieleen enwikin essee Wikipedia:Citation overkill, vaikka fiwikissä ei olekaan asiaa säätelevää ohjeistusta (enwikissäkään edellä mainitulla sivulla ei ole käytännön statusta) eikä aiemmin ole oikeastaan tullut eteen tapauksia, joissa itse pitäisin viitteistyksen määrää ylimitoitettuna. Joka tapauksessa kannattaa ehdottomasti määritellä viitteet vasta lopussa (esim. artikkelissa Samuel Little viitteet on määritelty siten), jos niitä on paljon, koska muuten useimmille ihmisille tulee kohtuuttoman vaikeaksi hahmottaa wikitekstiä tai muokata sitä. Ovatko muuten kaikki merkityt lähteet tosiaan käytettävissäsi? Niiden suuren määrän lisäksi kysymys heräsi mieleen sen takia, että monet niistä ovat merkittyjen tietojen mukaan vähintään sata vuotta vanhoja. Siitä, milloin viitteet kannattaa viedä sarakkeisiin, ei tietääkseni ole sovittu mitään sitovaa, joten sen voit päättää oman makusi mukaan. –Ejs-80 13. huhtikuuta 2019 kello 16.00 (EEST)
Suurin osa lähteistä on ITIS-tietokannasta (esimerkiksi Aonidiella aurantii-artikkelin lähteet 2-1036). Voisin siirtää ne loppuun vaikka kirjallisuutta-osioon. Kokeilen muiden lähteiden määrittelemistä vasta lopussa. --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 16.34 (EEST)
Esimerkkisivujen uudet versiot: Graptopetalum paraguayense, Bathytropa meinerti, Lithocarpus harmandii malacotrichus, Parahyalotiopsis elegiae ja Limacoccus brasiliensis. Olisikohan kirjat mahdollista saada sarakkeisiin? --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 17.30 (EEST)

Tuntuu vitsailulta tehdä artikkeli, jossa yhtä kohtaa lähteistetty 457 kertaa. En jaksa uskoa, että Patamaski käy läpi noita yli 100 vuotta vanhoja kirjoja. Eikö muuten kirjallisuus pitäisi laittaa omaan osioonsa. --Lauantaitaituri (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.45 (EEST)

Uusimmassa päivityksessä kirjallisuus on omassa osiossa (Katso edellisen viestin linkit). Muutamissa artikkeleissa kirjoja on erityisen paljon (ääriesimerkki Aonidiella aurantii). Niissä voisi miettiä kirjallisuuden siirtoa omaksi artikkelikseen. --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)
Siis tarkoitin, että kirjallisuus tavataan laittaa ihan täysin omaan osioonsa. Filosofia esimerkkinä. Jos lähteissä on kirjoja, niin siinä ei tarvitse kirjallisuutta-otsikkoa. --Lauantaitaituri (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 20.37 (EEST)
Siirsin erilleen lähteistä. Limacoccus brasiliensis --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 21.09 (EEST)
Muutin bottia niin, että artikkeleissa, joissa on vähintään 50 kirjaa, vain 30 ensimmäistä näkyvät. Esimerkiksi Aonidiella aurantii. --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 22.29 (EEST)
Lisäksi laitoin {{sarakkeet}}-mallinella levinneisyysalueet ja alalajit sarakkeisiin, kun niitä on tarpeeksi monta (15 alalajia, levinneisyysalueiden tekstin pituus 200 merkkiä). --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 22.52 (EEST)

Miksi listoissa ei ole käytetty wikikoodia vaan html-tageja? Lisäksi noista div virityksistä olisi parempi hankkiutua eroon. --4shadoww (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 22.41 (EEST)

Listan loppuosaa ei voisi piilottaa, jos siinä käyttäisi wikikoodia. Tai ei ainakaan samalla tavalla. --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 22.49 (EEST)
div-koodia on tällä hetkellä taksonomiamallineessa synonyymien ja alalajien kohdalla. Lisäksi sitä tarvitaan kirjojen piilottamiseen. Ainakin kahdessa ensimmäisessä tapauksessa niille voisi löytyä hyvä vaihtoehto. Mitä suosittelisit tilalle? @4shadoww: --Patamaski (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)
No tuossapa on nopeasti hutastu versio ilman div-hirvityksiä. Kirjoja voisi olla noin 15 näkyvissä, kun tuo 30 tuntuu ihan liian massiiviselta. Lisäksi tuohon hommaan millä kirjat piilotetaan pitäisi tehdä ihan oma mallineensa. --4shadoww (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 16.12 (EEST)
Kiitos @4shadoww:. Muutin botin tekemään esimerkkisivusi mukaisia artikkeleita. Jos kirjoja on yli 25, vain 15 ensimmäistä on näkyvillä. Lisäksi tein mallineen kirjojen piilottamiseen {{avattava}}-mallineen pohjalta (sitä voi muutkin muokata). Esimerkkisivut: Aonidiella aurantii ja Limacoccus brasiliensis. --Patamaski (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 18.08 (EEST)
Miksi on mielestäsi tarpeen listata artikkeliin kaikki kirjat? -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 18.13 (EEST)
Mielestäni ainakin artikkeleissa, joissa tulisi olemaan kohtuullinen määrä kirjoja (1-10, suurin osa artikkeleista), ne tukisivat lähteitä ja niistä voisi olla hyötyä eliöstä kiinnostuneille. Toki ääritapauksissa (Aonidiella aurantii), joissa eliöstä kertovia kirjoja on satoja, voisi miettiä joidenkin kirjojen kertomatta jättämistä. Botti ei kuitenkaan osaa valita parhaita kirjoja, joten yhdeksi mahdollisuudeksi tulisi valita vaikka 50 ensimmäistä. --Patamaski (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 18.32 (EEST)
Siis botti valitsisi tietyn määrän kirjoja (millä perusteella, aakkosjärjestyksessä?), joiden sisällöstä ei ole mitään tietoa? Jos kirjat ovat jostain tietokannasta, niin eikö olisi parempi linkittää kyseinen tietokanta esim. Aiheesta muualla -osioon, ja laittaa Kirjallisuus-osioon vain sellaisia kirjoja, joiden tiedetään olevan hyödyllisimpiä, uusimpia jne. Ei mihinkään artikkeliin listata aiheesta kymmeniä tai satoja kirjoja vain siksi että ne ovat olemassa. -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 19.24 (EEST)
Joka lajille on eri luettelo kirjoista ja niissä kaikissa kerrotaan jotain kyseisestä lajista. Toki on mahdollista, että kirjassa kerrotaan useammasta lajista, jolloin se voi tulla monen artikkelin kirjalistalle. Valitettavasti kirjojen suuren määrän vuoksi en pysty käymään kaikkia itse läpi, mutta botti voi tarvittaessa valita vaikka 50 uusinta kirjaa, jos niitä on karsittava luettelosta. Arvioisin, että tällaisia satoja kirjoja sisältäviä artikkeleita tulisi olemaan noin tuhannesosa kaikista eliöartikkeleista. --Patamaski (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 19.49 (EEST)
Mitäpä jos unohdetaan ne kirjat kokonaan. Artikkeliin voi linkittää tietokannan, josta ne kirjat löytyvät. Jos tiedät hyvän kirjan, joka kertoo artikkelin aiheesta, mutta sitä ei ole käytetty lähteenä, niin sellaisia voi laittaa Kirjallisuutta-osioon enintään muutaman. En minäkään artikkeleita kirjoittaessani etsi kirjastosta aihehaulla kirjoja, ja listaa niitä sitten artikkeliin ilman, että tiedän ovatko ne hyviä tietolähteitä kyseisestä aiheesta. -kyykaarme (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 20.41 (EEST)
Samaa mieltä Kyykaarmeen kanssa. --4shadoww (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 20.56 (EEST)
Katson huomenna tuota. --Patamaski (keskustelu) 14. huhtikuuta 2019 kello 23.09 (EEST)
Tässä neljä erilaista esimerkkiä samasta eliöstä:
1. Alkuperäinen versio. Aonidiella aurantii
2. Varoitusviesti. Aonidiella aurantii
3. Varoitusviesti, vähemmän kirjoja, linkki muihin kirjoihin (tarvittaessa). Aonidiella aurantii
4. Ei kirjoja ollenkaan. (Tarvittaessa linkki kirjoihin) Aonidiella aurantii
Itse kannatan kolmatta versiota, koska suurimmassa osassa artikkeleita kirjoja on niin vähän, että ei olisi mielestäni järkevää laittaa linkkiä kirjoihin, jotka mahtuisivat samaan tilaan kuin itse linkki. --Patamaski (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

Lähteissä pitäisi käyttää ajankohta- ja viitattu-kohdissa päivämäärää P.K.VVVV-muodossa. Ne kannattaa korjata jo tehtyihinkin. --Lauantaitaituri (keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 21.43 (EEST)

Uusiin sivuihin botti kirjoittaa tuon oikein. Korjaan tuon tehtyihin myöhemmin (jos tulee muuta korjattavaa, saan tehtyä kaikki kerralla). Kiitos vinkistä. --Patamaski (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 00.02 (EEST)

Ensimmäinen koeajo[muokkaa wikitekstiä]

Tein kokeiluajon. Kaikki sen aikana luodut artikkelit ovat luokassa Luokka:Käyttäjän PtmBot luomat artikkelit kokeiluajo. --Patamaski (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 22.41 (EEST)

Vilkaisin kaikki botin luomat artikkelit läpi. Niiden pitäisi olla melko kattava otos, sillä valitsin eliöt 20 000:n välein tietokannasta. Yksi sivu oli omituisen näköisellä nimellä Deltapartitivirus: Beet cryptic virus 3, mutta CoLn mukaan se on oikein. --Patamaski (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 23.05 (EEST)
Miksi muuten noissa artikkeleissa, jotka on nyt tallennettu artikkeliavaruuteen, käytetään edelleen noita hiekkalaatikossa olevia mallineita, eikä oikeita mallineita? --4shadoww (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 23.25 (EEST)
Testiajoon liittyviä kommentteja:
  1. Joillakin sivuilla (esim. Diaprysius serullazi piraudi) on teksti: ”Tämän osion luonut tietokoneohjelma ei osannut tulkita levinneisyysaluetta täsmällisesti.” Olisiko tuollaisissa tapauksissa parempi jättää levinneisyysalueosio kokonaan pois?
  2. Luokittelu pitäisi toteuttaa jotenkin. Kaikissa katsomissani PtmBotin tekemissä artikkeleissa luokat hehkuvat punaisina eli niiden luominen on jäänyt kokonaan väliin.
  3. Artikkelit käyttävät alasivuilla sijaitsevia mallinetoteutuksia. Omissa testeissä ja tietyissä muissa tilanteissa sellaisten käyttö onkin hyvä toimintatapa. Käyttäjäsivut ja niiden alasivut ovat kuitenkin lähtökohtaisesti käyttäjien omassa käytössä olevia alueita, kun taas artikkeliavaruudessa sijaitsevien sivujen sisältöihin ja ilmiasuun tulisi kaikilla muokkaajilla olla selkeä mahdollisuus vaikuttaa ilman käyttäjäsivuavaruuden tuottamaa kynnystä. Olisi näin ollen hyvä, että botti joko käyttäisi olemassa olevia mallineavaruuden mallineita tai niitä muokattaisiin bottikäyttöön soveltuviksi tai vaihtoehtoisesti siirtäisit/kopioisit omia alasivutoteutuksiasi mallineavaruuteen, mikäli olemassa olevat mallineet eivät sovellu tarkoitukseen.
  4. Ainakin tähän mennessä katsomieni sivujen perusteella olet ottanut huomioon muiden yllä esittämät listatun kirjallisuuden määrään liittyvät huomiot. Se on oikein, sillä bottitunnuksella saa tehdä vain sellaisia asioita, joiden hyödyllisyydestä vallitsee yhteisymmärrys muokkaajayhteisön keskuudessa.
  5. Kysymys: millä perusteella viitteiden viittauspäivämäärät muodostuvat?
  6. Olisiko esimerkiksi tämän artikkelin toista ja kolmatta viitettä (archive.fieldmuseum.org ja itis.gov) ollut mahdollista kohdistaa eli linkittää tarkemmin tietolähteeseen? En ole kahlannut ko. sivustoja, joten kysymykseni kumpuaa puhtaasti tietämättömyydestä.
Voit tehdä PtmBotilla uuden, korkeintaan 40 muokkausta käsittävän koeajon aikaisintaan ensi viikon tiistaina eli 23. huhtikuuta 2019. Varaan itselleni ja muille mahdollisuuden esittää lisähuomioita siihen mennessä. –Ejs-80 16. huhtikuuta 2019 kello 15.34 (EEST)
1. Botti osaa tulkita levinneisyysalueista valtiot, USA:n osavaltiot, suurimmat saaret ja joitakin muita nimiä. Suurimman osan levinneisyysalueista se siis tunnistaa. Esimerkin artikkelissa levinneisyysalue tietokannassa on France (Ardche), josta botti poimi levinneisyysalueeksi Ranskan. Varoittavan mallineen botti laittaa aina, kun levinneisyysalueessa on jotain epäselvää, vaikka alueet olisivat oikein (esim. Myanmar [Burma] -> Myanmar + malline). En osaa sanoa kannattaisiko tällaiset kohdat poistaa (joissakin tapauksissa on toki mahdollista, että jokin alue puuttuu). --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 16.50 (EEST)
2. Tarkoitukseni oli luoda luokat myöhemmin, mutta en näe estettä tehdä niitä samaan aikaan tavallisten artikkelien kanssa. Hyvä idea @Ejs-80:. --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 16.54 (EEST)
3. Kopioin botin käyttämät mallineet malline-avaruuteen tänään. --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 17.00 (EEST)
5. Ne ovat siltä päivältä kun olen sivustolla käynyt ja lähteen lisännyt. --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 17.05 (EEST)
6. ITIS-linkkiä ei voi linkittää tarkemmin, koska tietolähde on ladattavasta tietokannasta. Toiseen lähteeseen (archive.fieldmuseum.org) saattaisi löytyä täsmällisempi osoite, mutta se olisi etsittävä käsin, koska botin käyttämässä tietokannassa ei mahdollisuutta sen löytämiseksi ole (siinä on vain sivuston nimi). --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 17.18 (EEST)

Pystyisikö botti hoitamaan artikkelin lisäämisen wikidataan? --4shadoww (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 23.18 (EEST)

Wikidata-ongelmassa on positiivinen ongelma se, että eliöistä on muissa kielissä jo artikkeleita ja niistä on jo olemassa wikidata-tietueet. Negatiivinen ongelma päättä, luoko fiwikiin artikkelit ja sitten wikidata-duplikaatit, jotka sitten yhdistetään, vai etsiikö wikidata-tietueet kullekin artikkelille ja luo niiden välille linkin. Kummassakin tapauksessa tietokone tekee ahkersti töitä.--J Hokkanen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2019 kello 23.39 (EEST)
Ymmärtääkseni ei ole mahdollista lisätä samalla Wikidata-linkkiä kun tekee botilla artikkelin Wikipediaan, mutta tarkoitukseni on tehdä Wikidataan toinen botti, jolla lisään artikkelit sinne myöhemmin. Suurimmassa osassa artikkeleita WD-linkki jo näkyy sivun alalaidassa taksopalkissa. --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 09.37 (EEST)
Kyllä. Samalla api-kutsulla et pysty hoitamaan wikidata linkitystä. --4shadoww (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 10.18 (EEST)
No, voiko ohjelmalla käydä "hakemassa" wikidatan Q-linkin talteen vieraskielisestä wikistä? Tämä edellyttäisi samannimisten artikkelien nimien käyttämistä myös fiwikissä. Sellainen helpottaisi suuresti hommia. Artikkelin nimestä ja Q-linkistä tehdään tekstitiedosto (Excel), josta annetaan QuickStatement2:lle syötteenä. Se linkittää sitten artikkelit wikidatassa.--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 11.14 (EEST)
Miten itse asian ajattelin, niin botti lisää olemassa oleviin tietueisiin artikkelin ja siten, että botti pystyy varmuudella tunnistamaan tietueen oikeaksi ja jättää loput tekemättä. Se olisi helppo toteuttaa ja säästäisi sekin paljon vaivaa. --4shadoww (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 10.18 (EEST)
Edelliseen kahteen viestiin: Olen tehnyt jo .csv-tiedoston (esimerkiksi Exelillä toimiva tekstitiedosto), jossa on sekä Q-koodi että tieteellinen nimi (sama kuin suomenkielisen artikkelin nimi). Kyseisen koodin pitäisi olla luotettava, sillä tein SPARQL-kyselyllä ohjelman, jolla poimin Wikidatasta tieteelliset nimet (katso keskustelu). Osumia tuli muistaakseni 2,5 miljoonaa, joten suurimpaan osaan artikkeleista WD-linkit löytynevät. En ole käyttänyt QuickStatement2:a aiemmin; tutustun siihen. --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 16.35 (EEST)
@J Hokkanen: Tuo ehdottamasi QuickStatement2 toimi hyvin; minun ei tarvinnut tehdä WD:hen uutta bottia, vaan sain lisättyä 75/99 bottini luomaan sivuun WD-linkit automaattisesti (varmaan kaikki, joissa WD-sivu valmiiksi oli). --Patamaski (keskustelu) 16. huhtikuuta 2019 kello 21.45 (EEST)
Hauska kuulla! Itse olen havainnut QS2:lla sen, että se ilmoittelee virheistä, mutta kun virheitä alkaa ilmoitetuista artikkeleista etsi, huomaa usein, ettei niitä kuitenkaan ole. Miten sinun ajossa kävi, eli siinä, joka onnistui 75/99?--J Hokkanen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 10.13 (EEST)
Tein joka WD-sivuun 3 muutosta (yhteensä reilu 200), virheitä oli muistaakseni 10-20, mutta kun ajoin ne sivut uudelleen pari kertaa, niin kaikki muutokset onnistuivat. --Patamaski (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 17.17 (EEST)

Alennuttiin sitten täälläkin sv-wikin ja monen muun ”artikkelimäärältään suuren” kieliversion tasolle. Bottien luomat eliöartikkelit joutavat mielestäni tunkiolle (järviartikkelit ovat eri asia, sillä niistä on oikeasti jonkun verran iloa, ja niiden luonti on toteutettu hyvin), vaikka pitäähän se norjankielinen Wikipedia jollain konstilla saada kiinni artikkelimäärässä. Ensinnäkään luokitus ei todellakaan saa näyttää tältä. Tuossa on botin omistaja tehnyt yhden artikkelin luokan täysin merkityksettömästä koskikorentosuvusta (tai Nemouridae-heimoon kuuluvasta eläinsuvusta, kuten botti sen ilmaisisi). Kohta aletaan varmaan tekemään erillisiä luokkia tieteellisille ja kansankielisille nimille, ja luokitellaan vielä luokat useaan päällekkäiseen luokkaan, kuten sv-wikissä.

Tänne on myös luotu ihmeellinen malline [1], joka eroaa perinteisistä taksobokseista ulkonäöltään ja koodiltaan. Täältä on äskettäin poistettu Malline:Taksoboksi, ja nyt luodaan jo heti uusi muukalainen. Eikö botilta onnistu pyöräyttää perinteistä taksoboksia, ja jos ei onnistu niin miksi ei? Oli ongelma mikä oli, se pitää korjata ennen kuin aletaan tekemään omia ratkaisuja ja täyttämään Wikipediaa useilla mallineilla. Taksoboksit ovat aiemmin saaneet olla suhteellisen rauhassa kilpailevilta mallineilta, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Tämän kaltaiset artikkelit eivät kuulu Wikipediaan. Botin ei kuulu tehdä alalajeista artikkeleita. Käyttäjien kuuluu tehdä alalajeista artikkeleita, mutta vain hyvin harvinaisissa tapauksissa. Hyvin harvinaisilla tapauksilla tarkoitan joitakin harvoja nisäkkäitä ja lintuja, kuten susi, leijona ja punaviidakkokana, joiden alalajeilla oikeasti on jotain merkitystä. Ketään ei kiinnosta artikkeli selkärangattoman eläimen alalajista, varsinkaan sellaisen selkärangattoman, jonka lajista, suvusta ja heimosta ei ole artikkelia. Mielestäni botin pitäisi aloittaa korkeammista taksonomisista tasoista, ennen kuin ajatellaan edes lajiartikkeleiden luomista.

Onnea maailman valtaamiseen. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 17. huhtikuuta 2019 kello 19.14 (EEST) Edit --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 17. huhtikuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Ehdotan siis että luodaan artikkeleita vain sellaisista eliöistä, joihin on jo olemassa punalinkki. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 17. huhtikuuta 2019 kello 19.17 (EEST)
Lisään kommenttini tähän väilin. Olen (tosiaankin) kehitellyt järviartikkeleita neljä vuotta, ja punasin poskin luin Paranajan sulkuihin paketoiman lyhyen kehaisun. Botti-työskently ei tosiaankaan nauti julkista hyväksyntää kolminkertaisine hurraahuudoin. Muistan hämmentyneenä ottaneeni svwikissä satunnaisia artikkeleita, jotka olivat silloin 2/3 sieniä. Taksonomian tietokanta oli tosiaan tyhjennetty svwikiin. En ota tässä kantaa taksonomian suhteen puolesta/vastaan, sillä svwikin järviartikkelitkin ovat kiusallisia. Niitä voi kukin lukija käydä itse hymyilemässä. Aloin tekemään järviartikkeleita parin ahkeran kirjoittelijan yllyttämänä. Työtapani on seuraava: hae tietokanta, jossa on riittävästi faktaa, tutkia kohteita vähän itsekin, kokoa tulokset exceliin ja anna AWB:n kirjoittaa artikkelit. AWB-ajot ovat olleet 400-1000 järven kokoisia, mikä on ollut minulle riittävän suuria. Jälkipyykkiäkin jää. Käyn niitä sitten käsin läpi. Ehkä järviartikkelit ovat tämän viimeistelyn jälkeen riittävän erilaisia, mutta muistutan, että bottiajot "aloittavat" artikkelin. Se on hyvä tietopohja lisätiedoille, joita toivon niihin ilmaantuvat vuosien aikana.--J Hokkanen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 20.25 (EEST)
Ongelmana näissä eliöartikkeleissa onkin juuri se, ettei niitä muokkaa kukaan sen jälkeen kun botti on ne luonut, eikä ketään kiinnosta yksittäiset kovakuoriaislajit Taka-Intiassa (jos kiinnostaa, luetaan tietokantaa). Toisin sanoen tietosisällöltään olemattomat, täysin turhat artikkelit jäävät tänne ikiajoiksi lojumaan, eivätkä ne anna mitään muuta iloa kuin korkean sijan tällä listalla. Siksi mielestäni pitäisi luoda otuksista vain sellaisia bottiartikkeleita, joita joku mahdollisesti haluaa lukea ja muokata tulevaisuudessa. Ratkaisu tähän olisi luoda artikkeleita vain eliöistä, joihin on valmiina punainen linkki Wikipediassa. Tässäkin tapauksessa syntyy lukemattomia ”turhia” artikkeleita, mutta ainakin touhussa olisi jotain järkeä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 17. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)
Tuosta malline jutusta minunki piti sanoa, mutta unohtui. Ehdottomasti käytetään vain yhtä mallinetta, eikä aleta tekemään mitään uusia tekemään. --4shadoww (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 19.49 (EEST)
Botin käyttämä malline on käytännössä yhteensopiva muiden taksonomiamallineiden kanssa, joten se voi siirtyä käyttämään niitä. Taksonomiamallineista kuitenkin puuttuu tällä hetkellä malline Chromista-kunnalle. Lisäksi botti joutuisi käyttämään kahdeksaa eri mallinetta yhden sijaan. --Patamaski (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)
Hyvänä puolena botin mallineessa on se, että pienillä muutoksilla sen saa yhteensopivaksi kaikkien nykyisten taksonomiamallineiden kanssa, jolloin jatkossa olisi mahdollista käyttää kaikissa artikkeleissa vain yhtä taksonomiamallinetta. --Patamaski (keskustelu) 17. huhtikuuta 2019 kello 20.22 (EEST)
Uutta mallinetta kannattaa ennen sen käyttöön ottoa kehittää konsensushengessä parempi versio niin, että uuden mallineen käytöönotto onnistuu AWB-korjauksella kätevästi. Uuden mallinteen kehittelyssä kannattaa seurata yleistä kehitystä ja hyödyntää jo olemassa olevaa kehitystrendiä. Uutta kehittäessä kannattaa aina miettiä myös mallineen jatkokehitystä. Jos se vie aikaa, jota ei jostakin syystä ole, kannattaa tehdä vanhan mukaan. Mallinettaa kannattaa viedä eteenpäin, ja kun se on valmis, on vaihto uuteen mahdollista tehdä koneellisesti.--J Hokkanen (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 10.54 (EEST)
Näin alaikäisenä minulla on varmaan Wikipedian keskivertokäyttäjää enemmän aikaa parannella mallineita :). Voisin (ainakin yrittää) muokata botin mallineen täysin taaksepäin yhteensopivaksi kaikkien muiden taksonomiamallineiden kanssa. Ymmärtääkseni ainoa asia, joka pitäisi muuttaa, on tyyppilaji-parametrin muuttaminen tyyppi-parametriksi ja nykyisen tyyppi-parametrin nimen vaihtaminen joksikin toiseksi. Tällöin muutos vanhoista taksonomiamallineista uuteen olisi mahdollista toteuttaa etsi–korvaa-tyyliin. --Patamaski (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 14.54 (EEST)
Muokkasin mallineen yhteensopivaksi muiden taksonomiamallineiden kanssa. Esimerkiksi {{Taksonomia/eläimet -> {{Taksonomia kaikille (rivinvaihto) | tyyli = 1, jolloin domeeni ja kunta voitaisiin jättää määrittämättä. Myös malline ilman tyyli-parametria tuottaa oikeanväriset reunat, jos kunta on kirjoitettu alunperin oikein. --Patamaski (keskustelu) 19. huhtikuuta 2019 kello 19.27 (EEST)
Kokeilin @Parantaja:n ehdotuksen mukaan tehdä sivuja ylemmistä taksonomisista tasoista. Esimerkkejä Limacoccus, ukonkeltanot ja Proconura. (Noissa ensimmäisen lähteen linkki on vielä virheellinen, mutta korjaan sen myöhemmin) --Patamaski (keskustelu) 28. huhtikuuta 2019 kello 00.12 (EEST)
Kiitos kun seurasit ehdotustani. Näistä uusista esimerkeistäsi kritisoisin kuitenkin noita kladogrammeja, jotka mielestäni saisi korvata normaaleilla luetteloilla. Kladogrammien on tarkoitus selventää esimerkiksi eri lajien sukulaissuhteita yhden suvun sisällä. Tällainen tieto ei ilmene missään tietokannassa, ja tietokannan tiedot soveltuvat vain luetteloiden tekemiseen. En myöskään kannata avattavaa laatikkoa, jollainen on Proconura-artikkelissa. Jos kladogrammeja ei käytettäisi, ei noita laatikoitakaan tarvittaisi, sillä laatikon sisältö korvaisi kladogrammin. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 28. huhtikuuta 2019 kello 00.37 (EEST)
Poistin kladogrammit ja korjasin linkit oikeiksi. Lisäksi vähensin avattavia laatikoita kohdissa, joissa katsoin sen järkeväksi. Esimerkkejä Limacoccus, ukonkeltanot ja Proconura --Patamaski (keskustelu) 20. toukokuuta 2019 kello 19.19 (EEST)
Ymmärrän tehtävän vaativuuden ja monianisuuden. Silti eräät yksityiskohdat, jotka ovat faktoihin perustuvia ja oikein tehyjä, pistävät wikipedian ympäristössä poikkeavina silmään. Yksi on Ukonkeltanot-suvun laaja lajiluettelo (4846 lajia). Sellainen ei ole tehty ihmisen katselua varten. Jotta se ei tuntuisi vitsiltä, luettavan tekstin joukkoon voisi poimia käsin suomalaiset tai pohjoismaiset lajit ja jättää loput laatikkoon/harkita laatikon tarpeellisuutta. Mutta kuten alussa sanoin, asia perustuu faktoihin, joten mikä olisi tällaisessa tilanteessa järkevä tapa toimia? Toinen piirre on (ehkä) helpommin ratkaistavissa. Koska leipätekstissä kuuluisi mielestäni olla koko asia kerrottuna "proosallisesti" (vaikka tietolaatikon tarkoitus onkin sitä tukea), voisi leiptekstissä esittää aloituslause tarkempana. Esimerkiksi Limacoccus brasiliensis on esitelty "eläinlajina". Tietolaatikossa voidaan huomata, että eläin on hyönteislaji, vieläpä nivelkärsäinen. Leipätekstissä kuuluisi mielestäni eliölaji esitellä muodossa "...on nivelkärsäisiin kuuluva Limacoccus-sukuun ja Beesoniidae-heimoon kuuluva hyönteislaji". Onko se tietokannallasi mahdollista? Se vaatinee oman taulukon, jossa eliökunnan nimet löytyisivät suomeksi, samoin suvuista, jne., tai jotain muutta. Haukkujen jälkeen kehun, että artikkelin jäsentely ja sen ulkoasu ovat priimaa.--J Hokkanen (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 10.06 (EEST)
Lisään vielä kommentin "Suomen järvet"-projektissa käytössä olevasta käytänteestä, jossa botti-ilmoitus on sijoitettu artikkelin alle. Artikkeli on mielestäni pääasia ja ilmoitus häiritsee pikkuisen artikkelin lukemista. Botti-ilmoitus ei ole niin tärkeä varoitus kuin esimerkiksi lähteettömyys-ilmoitus.--J Hokkanen (keskustelu) 21. toukokuuta 2019 kello 10.37 (EEST)

DiBabelYurikBot[muokkaa wikitekstiä]

Botin tiedot / Bot information:

  • Botin nimi / Bot username: DiBabelYurikBot (keskustelu · muokkaukset · SUL · lokit · oikeuksien hallinta)
  • Kotiwiki / Home wiki: mediawiki.org
  • Käytetty ohjelmointikieli / Programming language used: pywikiapi + bot code
  • Automaattinen / Automatic: ?
  • Käyttötarkoitus / Purpose: Copied from Multilingual Templates and Modules
    • DiBabel bot will copy templates and modules from mediawiki.org to all other sites/languages listed in Wikidata for that page, automatically changing the template and module names.
    • It will be copied ONLY if Wikidata item has "instance of" set to Q63090714.
    • It will be copied ONLY if the current content of the page exists in the history of mediawiki.org's (origin) version. E.g. if a user modifies English version of the page, it will not be overwritten unless that exact text ever existed in the history of the page on mediawiki.org. To resume automatic synchronization, a user must copy the latest version of the page from mediawiki.org. Note that simply reverting a page to an older version will not be enough to prevent a bot from copying it again. A page has to be different from any of origin's revisions (e.g. add a note why the page was modified).
    • Any template names will be automatically localized inside the wiki markup, e.g. {{MW name|...}} text will become {{Localized name|...}}, as long as Template:MW name exists on mediawiki.org, and it has a corresponding template on the destination wiki. Shared templates should not use non-shared templates, as that may cause unexpected results.
    • Just like templates, modules text require('Module:MW name') will be converted to require('Module:Localized name').
  • Kieliversiot, joissa bottimerkintä / Already has a bot flag on: ruwiki and a few more. Yurikbot had a bot status nearly everywhere.

Pyyntö / Request: Pyyntö / Request --Yurik (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.13 (EEST)

Huomioita ohjaajalle / Notes for operator:

  • Lisää bottisi käyttäjäsivulle {{Bot|Yurik}} ja {{Bot request}} / Add the templates {{Bot|Yurik}} and {{Bot request}} on your bot’s user page
  • Bottia ei tule ajaa ennen kuin on kulunut yksi viikko tämän pyynnön esittämisestä / The bot must not be run before one week has elapsed from requesting the bot flag
  • Jos viikon kuluessa bottia ei vastusteta, aja botilla noin 50–100 muokkausta / After one week, if there are no objections, make 50–100 edits with the bot
  • Odota hyväksyntää, hylkäystä tai korjausehdotusta / Wait and monitor for an approval, a rejection or bug fix requests

Byrokraatit: tarkasta botin keskustelusivu, muokkaukset ja lokit ennen bottimerkinnän myöntämistä.

Kommentit / Comments[muokkaa wikitekstiä]

  • My apologies, I overlooked the 1 week rule, and made two edits with the bot. I have disabled it on fiwiki until a week from now. --Yurik (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 11.25 (EEST)
  • It’s OK, no worries. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 12.35 (EEST)