Weimarin tasavallan sanasto

Tässä artikkelissa on lueteltu termejä ja aatteita, jotka ovat käyttökelpoisia Weimarin tasavallan poliittisen tilanteen ymmärtämiseksi. Osa niistä on erityisesti aikakaudelle ja hallinnolle tyypillisiä, osaa on käytetty muissakin yhteyksissä, mutta ovat kuitenkin asian kannalta olennaisia.

A

• Adlerschild des Deutschen Reiches – ”kotkankilpi”, valtakunnanpresidentti Friedrich Ebertin perustama tasavallan arvokkain kunniamerkki, jota jaettiin vielä natsihallinnon aikana.

• Agraaribolševismi – Termi, jolla pyrittiin kumoamaan useiden poliittisten puolueiden ajama maareformi. Saksassa oli monta konkurssikypsää suurtilaa, jotka periytyivät polvelta toiselle. Erityisesti junkkeriluokka vastusti uudistuksia. Reformia pyrkivät ajamaan muun muassa kanslerit Heinrich Brüning ja kenraali Kurt von Schleicher.

• Alldeutscher Verband – Suursaksalainen liitto. Vuonna 1891 perustettu pangermanistinen ja äärioikeistolainen järjestö, joka tuki Erich Ludendorffin selkäänpuukotusteoriaa.

• Angestellte – valkokaulustyöntekijät.

B

• Baijerin triumviraatti – Baijerin kolmihenkinen osavaltiohallinto, jonka Adolf Hitler yritti saada liittymään mukaan natsien oluttupavallankaappausyritykseen.

• Barmat-skandaali – liittyy veljeksiin, jotka omistivat valtavan yrityskonglomeraatin, joka joutui skandaalinomaisesti konkurssiin. Rahallinen tappio oli valtava, ja veljekset olivat lahjoneet poliitikkoja sosiaalidemokraattisen puolueen kaikilla tasoilla. Barmat-skandaali oli yksi vaikuttava tekijä kansallissosialismin nousuun.
  • Barmat-komissio – Preussin maapäivien (Landtag) perustama erityinen totuuskomissio, jonka tehtävä oli tutkia Barmat-skandaalia.

• Beamte – virkamiestyöntekijät.

• Berliner Stadtschlossin taistelu – Luutnantti Dörrenbachin johtama kommunistinen vallankumouksellinen merisotilaiden yksikkö valtasi Berliinin linnan ja sen tallit jouluaattona 1918. Talleja valtaamaan lähetetty Reichswehrin yksikkö kävi taistelun vallankumouksellisten kanssa häviten näille. Seurauksena Kurt von Schleicher perusti vapaajoukot.
  • Marstall – tallit. Määrättiin ”siivottavaksi” Schlossin taistelun aikana.

• Bierhalle-putsch, Hitlerputsch tai Hitler-Ludendorff-Putsch – oluttupavallankaappaus, Adolf Hitlerin johtaman kansallissosialistisen puolueen vallankaappausyritys Münchenissä 1923.

• Bonzen – ”pomot”, slangi-ilmaisu Weimarin järjestelmälle ja niille, jotka rikastuivat työläisten kustannuksella.

• Bürgerbräukeller – Suuri oluttupa Münchenissä, joka toimi oluttupavallankaappausyrityksen tapahtumapaikkana 1923.

D

• Der eiserne Hindenburg – Rauta-Hindenburg. Paul von Hindenburg nähtiin kestävyyden perikuvana.

• Der Krieg nach dem Krieg – ”Sota sodan jälkeen”. Sisällissota, joka puhkesi Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Weimarin tasavallan myrskyisä sisäpoliittinen tilanne.

• Dolchstoßlegende – ”selkäänpuukotusteoria”, ajatus siitä, että Saksan armeijan tappio ensimmäisessä maailmansodassa johtui kotirintamalla toimineista selkäänpuukottajista, toisin sanoen sosialisteista, pasifisteista, juutalaisista ja liberaaleista.

E

• Einwohnerwehren – kansalliskaarti, kenraali Georg Ludwig Rudolf Maerckerin kommunisteja vastaan käytäviin katutaisteluihin perustamat pienet, siviilien muodostamat Freikorps-yksiköt.

• Erbhöfe (pl. sanasta Erbhof) – perintötilat. Nimityksellä kutsutut tilat olivat merkittyjä periytymään saman suvun omistuksessa.

• Ernährungsautarkie – maataloudellinen omavaraisuus.

F

• Freikorps – Vapaajoukot, kansallismieliset puolisotilaalliset organisaatiot, jotka muodostuivat sodasta palanneista ensimmäisen maailmansodan veteraaneista. Freikorpsit ottivat usein yhteen poliittisissa tappeluissa, etenkin kommunistien kanssa.

• Friedenssturm – ”rauhanhyökkäys”, nimitys jonka kenraali Erich Ludendorff antoi viimeiselle suurelle saksalaishyökkäykselle ensimmäisessä maailmansodassa, jonka tavoitteena oli murtaa liittoutuneiden taistelukyky.

• Froschperspektive – ”sammakkoperspektiivi”. Entisten saksalaisten sotilaiden näkemys ensimmäiseen maailmansotaan, muistelmien luokitusnimitys.

H

• Honoratioren – tärkeät yhteisön johtajat, kuten kaupunginjohtaja tai kyläpappi.

• Teollinen järkeistäminen – termi, jolla kuvataan suuria teknologisia, taloudellisia ja finanssipoliittisia uudelleenjärjestelyjä, jotka Saksan teollisuus kävi läpi vuosien 1924–1929 välillä.

K

• Kapp Putsch eli Kapp-Lüttwitz Putsch – maaliskuussa 1920 tehty äärioikeiston sotilaskaappausyritys, jonka tarkoitus oli syöstä Weimarin tasavalta vallasta. Se oli seurausta siitä, että tasavallan hallitus hyväksyi Versailles’n rauhansopimuksen. Se epäonnistui, koska armeija ei tullut mukaan ja yleinen lakko lamautti pääkaupungin.

• Keskiluokan rakennemuutos:
  • Uusi keskiluokka – valkokaulustyöntekijät, jotka muodostuivat kirjanpito- ja palveluammateista työskentelevistä johtotehtävien, teollisuuden ja hallinnon alalla.
  • Vanha keskiluokka – koostui itsensä työllistävistä maanviljelijöistä, kaupanomistajista, kauppiaista ja käsityöläisistä.

• Konservatiivinen vallankumousliike – saksalainen, nationalistinen kirjallinen nuorisoliike, voimakkaimmillaan ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina.

• Kriegspiel – sotapeli, ennakoiva tilanneraportti. Kenraali Kurt von Schleicher teki yhden, joka käsitteli armeijan kykenemättömyyttä hallita julkista levottomuutta. Se sai Franz von Papenin eroamaan.

• Kriegserlebnis – sotaelämys (tai myytti siitä).

• Kuhhandel – lehmänkaupat. Puhekielinen ilmaisu poliittisille junailuille parlamentissa ja Weimarin hallinnossa.

• Kultur – Saksankielinen termi, jonka merkitys sijoittuu jonnekin kulttuurin ja sivilisaation välille.

L

• Landtag – Maapäivät. Osavaltioiden lainsäädäntöelin.

• Landespolizei – Osavaltion poliisi.
  • Vihreä poliisi – vaihtoehtoinen termi poliiseille (vastakohtana puolisotilaallisille itsejulistautuneille "poliiseille"). Nimitys johtuu poliisien vihreistä univormuista.

• Lausannen sopimus – Liittoutuneiden tekemä sopimus, jonka tavoite oli hillitä kansallissosialistisen hallinnon voittokulkua käytännössä poistamalla Saksan sotakorvausrasitteen. Suuri ulkopoliittinen voitto kansleri von Papenille. 9. heinäkuuta 1932.

• Lontoon ultimaatumi – määritteli lopullisen liittoutuneille maksettavien sotakorvauksien määrän 132 miljardiksi markaksi.

M

• Ministeramt – ministeriö

N

• Nahrunsfreiheit – omavaraisuus ruokataloudessa.

• Novemberverbrecher – ”Marraskuun rikolliset”, äärioikeiston nimitys marraskuun 1918 vallankumouksellisista.

O

• Orgesch – Organisaatio Escherich. Kansalaiskaarti, joka kasvoi kenraali Georg Escherichin alaisuudessa Saksan armeijan reservimiliisiksi.

• Osthilfe – Vuonna 1931 annettuja valtion avustusohjelmia Saksan suurille itäisen maanomistuksille. Ohjelma antoi 1,5 miljardia markkaa maanviljelijöiden käyttöön velkojen maksuun ja sen avulla alennettiin paikallisia veroja ja kuljetuskustannuksia.

P

• Punainen terrori – väkivalta kommunististen kansannousujen yhteydessä.

Q

• Quasselbude – Kansallissosialistien halventava termi Saksan parlamentille.

R

• Räterepublik – työläisten neuvostot tai ”neuvostotasavallat”, kommunistien vallankumoukset Berliinissä ja Münchenissä.

• Reichswährungskommissar – kansallinen valuutan komissaari.

• Reichswehr – Saksan asevoimat vuosina 1919–1935.
  • Reichsheer – Reichswehrin maavoimat 1919–1935.
  • Reichsmarine – Reichswehrin merivoimat 1919–1935.

• Rentenmark – Hjalmar Schacht laski liikkeeseen Rentenmarkan, jonka arvo oli sidottu kullan hintaan ja jonka vaihtoarvo oli 4.2 markkaa dollaria kohti. Inflaation nielaiseman Papiermarkin korvannut Rentenmark oli kelluva valuutta, joka auttoi tasavaltaa uuteen taloudelliseen nousuun vuosina 1924–1929.

• Rotfront, Roter Frontkämpferbund – Punaisten rintamataistelijoiden liitto, Saksan kommunistisen puolueen puolisotilaallinen järjestö, jonka tarkoitus oli pärjätä natsien Sturmabteilungille.

S

• Saupreiss – ”Preussilainen sika” - baijerilainen haukkumanimitys preussilaisille, joiden koettiin dominoivan Saksan kulttuuria ja politiikkaa.

• Schwarze Reichswehr – toinen nimitys Freikorpseille.

• Stahlhelm, Bund der Frontsoldaten oli suurin puolisotilaallinen oikeistolais-kansallinen Weimarin tasavallan vastainen järjestö.

V

• Valkoinen terrori – vastavallankumouksellisten ja kommunisminvastaisten joukkojen, kuten Freikorpsin harjoittama väkivalta.

• Vertrauensmann, ”V-mann” – poliittinen agentti, vakoilija. Reichswehr pyrki kontrolloimaan pienpuolueita ja käytti vakoilijoita soluttautumaan niihin tutkiakseen niiden toimintaa. Baijerilaisen rykmentin korpraalina palvellut Hitler lähetettiin vakoilemaan Anton Drexlerin perustamaa Saksan kansallissosialistista työväenpuoluetta vuonna 1919.

• von – usein aateluutta ilmaiseva etuliite saksalaisissa nimissä. Von saattaa ilmaista myös aluetta, josta nimenhaltija tai sukunimi on kotoisin.

• Vorläufige Reichswehr – Väliaikaiset asevoimat, ks. Reichswehr.
  • Vorläufige Reichsheer – Väliaikaiset maavoimat, ks. Reichsheer.
  • Vorläufige Reichsmarine – Väliaikaiset merivoimat, ks. Reichsmarine.

W

• Wahlkreis – Weimarin vaalipiirit.

• Wehrkreis – asevoimien puolustuksellinen hallintopiiri. Piirit vastasivat rauhan aikana armeijakunnan aluetta. Armeijakunta ja hallintopiiri olivat samoin nimettyjä, esimerkiksi II armeijakunta oli sijoitettu Wehrkreis II:n alueelle. Rauhan aikana armeijakunnan komentaja toimi hallintopiirin päällikön tehtävässä. Sodan syttyessä tehtävä siirtyi varakomentajalle, armeijakunnan siirtyessä rintamalle.

Z

• Zusammenstösse – Yhteenotot, joukkotappelut. Weimarin Saksan aikana oli poliittisesti levotonta ja useat eri tahoja edustavat poliittiset puolisotilaalliset järjestöt tappelivat kaduilla ja kokouksissa toisiaan vastaan.