Walter Sjöberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Walter Sjöberg (vas.), Mary Gallen-Kallela ja Eliel Saarinen Porvoossa vuonna 1911.

Walter Sjöberg (24. toukokuuta 1865 Porvoo[1] – 1937) oli suomalainen liikemies, joka tunnettiin muun muassa antiikkikauppiaana ja -keräilijänä. Hän kuului 1900-luvun alkuvuosina myös sortokausien aktivistiliikkeeseen.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walter Sjöberg oli vapaa-ajattelija, joka jo 1880-luvun lopulla vaikutti Tukholmassa toimineessa utilitaristisessa Utilistiska samfundet -järjestössä. Sjöberg toimi muun muassa yhdistyksen luennoitsijana, kun sen perustaja Viktor Lennstrand joutui uskonnonvastaisten puheidensa vuoksi vankilaan.[1] Sortokausien aikana Sjöberg oli mukana aktivistiliikkeessä avustamalla venäläisiä vallankumouksellisia. Suomessa vaikuttaneen bolševikin Vladimir Smirnoffin mukaan hän avusti eri tavoin jopa tuhatta venäläistä vallankumouksellista. Sjöberg muun muassa antoi Helsingin keskustassa sijainneen liikehuoneistonsa bolševikkien kohtauspaikaksi, piilotteli heitä asunnossaan ja järjesti väärennettyjä passeja. Vuoden 1906 Viaporin kapinan jälkeen hänen asunnossaan piileskeli kymmeniä venäläisiä matruuseja, joille Sjöberg hankki matkustusasiakirjoja ja auttoi heitä pois Suomesta.[2] Myös Vladimir Leninin sanotaan kuuluneen hänen ystäväpiiriinsä.[3] Sjöberg ei kuitenkaan itse kuulunut mihinkään poliittiseen puolueeseen.[2]

Vuonna 1909 Sjöberg perusti Porvooseen Oy Suomalainen Lelupaja -nimisen leikkikalutehtaan yhdessä taidemaalari John Engelbergin kanssa. Lisäksi hankkeessa olivat mukana kauppias Axel Ahlqvist ja kuvanveistäjä Alpo Sailo.[4][5] Muutettuaan takaisin syntymäkaupunkiinsa, hän jatkoi edelleen myös vallankumouksellisten avustamista. Lokakuussa 1910 poliisi teki Venäjän pääministerin määräyksesta etsinnän Sjöbergin asuntoon, jossa erään venäläisen epäiltiin piileskelevän. Etsittyä henkilöä ei kuitenkaan löytynyt.[6]

Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1920-luvun alussa Sjöberg käytti hyväkseen aktivistiaikoinaan luomiaan suhteita ja osti bolševikeilta suuret määrät Romanovien hallitsijasuvulle kuuluneita tavaroita. Hän toi Pietarista erityisesti viimeisen tsaariperheen huonekaluja ja hopeaesineitä, joita liikkuu edelleen säännöllisesti suomalaisilla antiikkimarkkinoilla.[3][7] Lisäksi Sjöbergin taidekeräilijä Karl Hedmanille hankkimia hopeaesineitä on runsaasti Vaasassa toimivan Pohjanmaan museon kokoelmissa.[8] Akseli Gallen-Kallelan maalaama Sjöbergin muotokuva puolestaan on esillä Porvoon museossa,[9] jonne hän vuonna 1905 lahjoitti laajan kokoelman historiallista esineistöä.[10] 1910-luvulla Sjöberg painatti myös lukuisia Porvoo-aiheisia kuvapostikortteja.[11]

Viimeiset vuotensa Walter Sjöberg asui Porvoossa sijaitsevassa Myllykylän kartanossa.[11]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pietilä-Castrén, Leena: ”Marmorpojken och donator Walter Sjöberg”, artikkeli teoksessa Björklund, Magnus (toim.): Svenska Gården i Borgå: 75 år i kulturens tjänst, Fastighets Ab Svenska gården i Borgå, Porvoo, 2010. ISBN 978-952-92795-2-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Wheeler, Joseph Mazzini: A Biographical Dictionary of Freethinkers of All Ages and Nations, s. 301. Lontoo: Progressive Publishing, 1889. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b Smirnov, Vladimir: ”Suomi 1905 vallankumouksen punaisena selkäpuolena”. Artikkeli teoksessa Bolshevikkien toiminta Suomessa ja Viaporin kapina, s. 68–72. Valtion kustannusliike Kirja, Leningrad–Petroskoi, 1931. Teoksen verkkoversio
  3. ↑ a b Leninin ystävä toi tsaarin tavaroita Suomeen 11.12.2009. Yle Uutiset. Viitattu 19.3.2016.
  4. ↑ Uusia liikeyrityksiä. Suomalainen Kansa, 4.12.1909, nro 281, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.3.2016.
  5. ↑ Yleisiä uutisia. Uusi tehdasyritys. Uusimaa, 21.1.1910, nro 7, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.3.2016.
  6. ↑ Suomalaiset poliisit huomattavan virkaintoisesti auttaneet venäläistä poliisia. Kansan Tahto, 21.10.1910, nro 243, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.3.2016.
  7. ↑ Wenzel Hagelstam har ett medfött intresse för sakers värde 11.11.2009. Hufvudstadsbladet. Viitattu 19.3.2016.
  8. ↑ KARL HEDMANIN HOPEAKOKOELMA Pohjanmaan museo. Viitattu 19.3.2016.
  9. ↑ 150-årsjubilar på hoppkäpp i Borgå 19.2.2015. Yle Nyheter. Viitattu 19.3.2016.
  10. ↑ Borgå museum. Borgåbladet, 22.2.1905, nro 15, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.3.2016.
  11. ↑ a b Förlag och tryckerier som gett ut kort med Borgåvyer Vykort från Borgå. Viitattu 19.3.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Walter_Sjöberg&oldid=22055939”